Suomen Pankin rooli maksuliikkeen kehityksessä: kansallisista järjestelmistä yhteiseurooppalaisiin järjestelmiin

Show simple item record

dc.contributor Suomen Pankki
dc.contributor.author Palva, Marianne
dc.date.accessioned 2015-01-15T17:14:31Z
dc.date.available 2015-01-15T17:14:31Z
dc.date.issued 2015
dc.identifier.isbn 978-952-323-019-4
dc.identifier.issn 1798-1069
dc.identifier.uri https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/13523
dc.description.abstract Tässä julkaisussa kuvataan, miten Suomen Pankin tarjoamat maksuliikepalvelut ja -tehtävät ovat vuosien saatossa kehittyneet. Suomen Pankki, kuten useimmat muutkin keskuspankit, on toiminut maksuliikealueella kolmessa eri roolissa: operaattorina, katalystina ja yleisvalvojana. Perinteisesti keskuspankit ovat pankkien pankkeina tarjonneet pankeille maksuliikepalveluja. Tietotekniikkaa alettiin sen kehittyessä hyödyntää myös keskuspankkien maksuliikepalveluissa. Suomen Pankki kehitti 1980-luvun lopulla oman maksujärjestelmänsä ja vastasi sen toiminnasta sekä toimi tämän järjestelmän operaattorina. Suomen Pankista annetun lain uudistuksen yhteydessä 1990-luvun loppupuolella keskuspankin tehtäviä laajennettiin. Pankin tehtäväksi tuli mm. ”huolehtia osaltaan maksu- ja muun rahoitusjärjestelmän luotettavuudesta ja tehokkuudesta sekä osallistua sen kehittämiseen”. Koska Suomen Pankilla ei ole oikeutta antaa asetuksia tai määräyksiä, se hoitaa kehittämistehtäväänsä katalystin eli myötävaikuttajan roolissa pyrkiessään edistämään markkinoiden kehitystä parhaaksi katsomaansa suuntaan. Kun Suomen Pankki hoitaa kolmatta tehtäväänsä eli huolehtii maksujärjestelmien luotettavasta ja tehokkaasta toiminnasta, se toimii yleisvalvojan roolissa. Tässä julkaisussa lähdetään liikkeelle vuodesta 1906, jolloin Suomen Pankki aloitti maksuliikeclearingin. Lähemmän tarkastelun kohteena on viimeisen 25 vuoden aikainen kehitys. Aluksi kuvataan Suomen Pankin vuonna 1991 käyttöön ottaman sekkitilijärjestelmän vaiheita sekä niiden maksujärjestelmien ja -järjestelyjen katteensiirtomenettelyitä, joiden katteet hoidettiin sekkitilijärjestelmässä. Suomen liityttyä Euroopan unioniin (EU) alkoi valmistautuminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen (Economic and Monetary Union, EMU) eli yhteisen rahan käyttöönottoon. Se merkitsi mm. sekkitilijärjestelmän liittämistä osaksi EU:n laajuista keskuspankkien TARGET-järjestelmää (Trans-European Automated Real-time Gross settlement Express Transfer system). EMU-valmistelut edellyttivät myös merkittäviä muutoksia Suomen muihin maksujärjestelmiin. EU:ssa puhuttiin maksamisen sisämarkkinoista jo 1990-luvun alkupuolella, mutta ensimmäinen merkittävä askel kohti laajaa yhdenmukaistettua maksamista euroalueella oli hajautetun TARGET-järjestelmän korvaaminen keskitetyllä TARGET2-järjestelmällä. Yhtenäinen euromaksualue (Single Euro Payments Area, SEPA) edellytti kuitenkin vielä huomattavia ponnisteluja ennen kuin pankit pääsivät yhteisymmärrykseen siitä, miten kansalliset maksukäytännöt korvataan yhtenäisillä euromaksukäytännöillä. Yhtenäisen euromaksu- alueen (SEPA) syntyyn vaikuttaneita tekijöitä sekä Suomen siirtymistä tähän uuteen alueeseen käsitellään myös lyhyesti tässä julkaisussa.
dc.description.tableofcontents Tiivistelmä 3 Abstract 5 Esipuhe 7 1 Johdanto 12 2 Sekkitilijärjestelmä 15 2.1 Järjestelmän suunnittelu ja toteutus 15 2.2 Järjestelmän rakenne 18 2.3 Järjestelmässä suoritettavat maksut 19 2.4 Järjestelmän kustannusten jako ja hinnoittelu 23 2.5 Järjestelmän pääsyvaatimukset 24 2.6 Uusia osapuolia ja toiminnallisuuksia 25 2.7 Suomen Pankin rooli sekkitilijärjestelmässä 29 3 Valmistautuminen talous- ja rahaliiton kolmanteen vaiheeseen 31 3.1 Suomen Pankin uudet lakisääteiset maksuliiketehtävät 31 3.2 Suomen Pankin toimintaympäristön muuttuminen 32 3.3 TARGET-järjestelmä rahaliiton tarpeisiin 34 3.4 Vaikutukset Suomen maksujärjestelmiin 41 3.5 Suomen Pankin rooli maksujärjestelmien EMU-valmisteluissa 61 4 Seuraavan sukupolven maksujärjestelmä: TARGET2 63 4.1 TARGET2-järjestelmän palvelutaso 64 4.2 TARGET2-järjestelmän hinnoittelu 69 4.3 TARGET2-järjestelmän hallinto ja säännöt 71 4.4 TARGET2-järjestelmän jatkuvuus ja varajärjestelyt 72 4.5 TARGET2 Suomen näkökulmasta 73 4.6 Suomen Pankin rooli TARGET2-järjestelmässä 75 5 Yhtenäinen euromaksualue (SEPA) ja kehitys Suomessa 77 5.1 EU:n laajuiset SEPA-valmistelut 77 5.2 Kehitys Suomessa 81 5.3 Suomen Pankin rooli yhtenäisessä euromaksualueessa 87 6 Kansallisesta maksuliikkeestä eurooppalaisiin järjestelmiin ja tuleviin haasteisiin 89 Liite 93 Lähteet 94
dc.format.extent 99
dc.language.iso FIN
dc.rights https://helda.helsinki.fi/bof/copyright
dc.subject kehitys
dc.subject sekkitilijärjestelmä
dc.subject TARGET
dc.subject TARGET2
dc.subject PMJ
dc.subject POPS
dc.subject SEPA
dc.subject STEP2
dc.subject keskuspankin roolit
dc.subject yleisvalvonta
dc.subject Suomen Pankki
dc.subject Suomi
dc.subject Eurooppa
dc.subject EU
dc.subject maksut
dc.title Suomen Pankin rooli maksuliikkeen kehityksessä: kansallisista järjestelmistä yhteiseurooppalaisiin järjestelmiin
dc.type Book
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:bof-201501151005
dc.subject.jel G21
dc.subject.jel G28
dc.series.name Suomen Pankki. Yleistajuiset selvitykset. A
dc.series.year 2015
dc.series.number 116
dc.series.sortingnumber 0116
dc.date.publication 14.1.2015
dc.subject.yso euroalue
dc.subject.yso maksujärjestelmät
dc.subject.yso EU-maat
bof-internal.includedInCRIS 1
dc.type.okm E2

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
A116.pdf 1.055Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record