Indicators used in setting the countercyclical capital buffer

Show full item record

Title: Indicators used in setting the countercyclical capital buffer
Parallel title: Muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamisessa käytettävät indikaattorit
ISBN: 978-952-323-035-4
Author: Kalatie, Simo ; Laakkonen, Helinä ; Tölö, Eero
Organization: Bank of Finland
Series: Bank of Finland Research Discussion Papers
ISSN: 1456-6184
Series year: 2015
Series number: 8/2015
Year of publication: 2015
Publication date: 16.3.2015
Published in: Available also as 'Evaluating indicators for use in setting the countercyclical capital buffer' in International Journal of Central Banking, 14, 2, 2018: 51-112 http://urn.fi/URN:NBN:fi:bof-201803221385
Pages: 85
Subject (yso): indikaattorit; pankit; riskit; pääoma; sääntely
Keywords: muuttuva lisäpääomavaatimus; makrovakauspolitiikka; kriisien ennakointi; pääomavaatimus; mittarit
JEL: G01; G28
Other keywords: countercyclical capital buffer; macroprudential policy; early warning indicators
Abstract: According to EU legislation, the national authorities should use the principle of 'guided discretion' in setting the countercyclical capital buffer (CCB), which increases banks' resilience against systemic risk associated with periods of excessive credit growth. This means that the decision should be based on signals from a pre-determined set of early warning indicators, but that there should also be room for discretion, as there is always uncertainty associated with the use of early warning indicators. The European Systemic Risk Board (ESRB) recommends that the authorities use the deviation of the credit-to-GDP ratio from its long term trend value (credit-to-GDP gap) as the primary indicator in setting the CCB. In addition, designated authorities should use in their decision making indicators that measure private sector credit developments and debt burden, overvaluation of property prices, external imbalances, mispricing of risk, and strength of bank balance sheets. Based on an empirical analysis of data on EU countries and a large assortment of potential indicators, we propose a set of suitable early warning indicators for each of these categories.​EU:n lainsäädännön mukaan kansallisten makrovakausvalvontaviranomaisten päätösten muuttuvan lisäpääomavaatimuksen asettamisesta pankkien riskinsietokyvyn parantamiseksi liiallisesta luotonannosta syntyvän järjestelmäriskin hillitsemiseksi tulisi perustua ns. ohjattuun harkintaan. Tämä tarkoittaa, että päätösten tulisi perustua rahoituskriisejä ennakoivien indikaattoreiden antamiin signaaleihin, mutta harkiten, koska indikaattoreiden signaaleihin liittyy aina epävarmuutta. Euroopan järjestelmäriskikomitean suosituksen mukaan viranomaisten tulisi käyttää ensisijaisena perusteena luottokannan ja bruttokansantuotteen välisen suhteen poikkeamaa pitkäaikaisesta trendistään (luotot/BKT- trendipoikkeama), mutta tämän lisäksi päätöksenteossa tulisi käyttää indikaattoreita, jotka kuvaavat kansantalouden ulkoista tasapainoa, yksityisen sektorin luotonannon kehitystä ja velanhoitorasitetta, asuntojen tai kiinteistöjen hintakehitystä, riskien hinnoittelua ja luottolaitosten toimintaan liittyviä riskejä. Tässä empiirisessä tutkimuksessa tarkastellaan laajaa joukkoa indikaattoreita käyttäen EU-maiden aineistoa ja annetaan suositus sopiviksi indikaattoreiksi kuhunkin edellä mainittuun lisäindikaattoreiden kategoriaan.
Rights: https://helda.helsinki.fi/bof/copyright


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
BoF_DP_1508.pdf 1.878Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record