The interaction of monetary and macroprudential policies in economic stabilisation

Show full item record

Title: The interaction of monetary and macroprudential policies in economic stabilisation
Parallel title: Raha- ja makrovakauspolitiikan vuorovaikutus talouden vakauttamisessa
ISBN: 978-952-323-088-0
Author: Silvo, Aino
Organization: Bank of Finland
Series: Bank of Finland Research Discussion Papers
ISSN: 1456-6184
Series year: 2016
Series number: 1/2016
Year of publication: 2016
Publication date: 10.2.2016
Published in: Journal of Money, Credit and Banking, Online First
Pages: 64
Subject (yso): rahapolitiikka; makrotalous; vakaus; tuotanto; inflaatio
Keywords: makrovakauspolitiikka; rahoituskitkat
JEL: E32; E44; E52; G28
Other keywords: monetary policy; macroprudential policy; financial frictions
Abstract: I analyse the dynamics of a New Keynesian DSGE model where the financing of investments is affected by a moral hazard problem. I solve for jointly Ramsey-optimal monetary and macroprudential policies. I find that when a financial friction is present in addition to the standard nominal friction, the optimal policy can replicate the first-best if the social planner can conduct both monetary and macroprudential policy to control both inflation and the level of investments. Using monetary policy alone is not enough to fully stabilise the economy: it leads to a policy trade-off between stabilising inflation and the output gap. When policy follows simple rules instead, the source of fluctuations is highly relevant for the choice of the appropriate policy mix.Tässä tutkimuksessa tarkastellaan tavanomaisen, ohjauskorkoon perustuvan rahapolitiikan sekä pankkisektorin vakauteen tähtäävän makrovakauspolitiikan vuorovaikutusta talouden suhdannevaihteluiden tasaamisessa. Makrovakauspolitiikalla tarkoitetaan pankkisektoriin ja sen pääomitukseen kokonaisuutena kohdistuvaa sääntelyä erotuksena yksittäisiin instituutioihin kohdistuvasta pankkivalvontasta. Tutkimuksen mallissa pankkien pääoma on keskeisessä asemassa talouden suhdannevaihteluiden aiheuttajana sekä levittäjänä, sillä se määrää yritysrahoituksen ja sitä kautta investointien suuruuden. Pankkisektorin asema rahoituksen kanavoijana talouden eri sektorien välillä voi levittää talouden sokkien vaikutuksia sektorilta toiselle. Koska rahoitusmarkkinat eivät tässä mallissa toimi täydellisesti, vaan niihin vaikuttaa moraalikato-ongelman aiheuttama rahoituskitka, rahapolitiikka yksin ei pysty tasoittamaan talouden suhdanteita. Vaikka korkopolitiikalla voidaankin vakauttaa inflaatio, rahoituskitka vaikuttaa investointien kokonaistasoon. Sen seurauksena taloudessa voi olla nollasta eroava tuotantokuilu myös nollainflaation vallitessa. Tämä tulos eroaa aiemmista tuloksista, joita on saatu rahapolitiikan tutkimuksissa, joissa rahoituskitkoja ei ole otettu huomioon ja joissa korkopolitiikka on riittävä työkalu talouden vakauttamiseksi. Toisaalta tässä tutkimuksessa näytetään, että jos käytössä on korkopolitiikan lisäksi erillinen makrovakauspolitiikka, jolla voidaan säännellä pankkisektorin kokonaispääomitusta vastasyklisesti, inflaation ja tuotantokuilun vakauttaminen onnistuu samanaikaisesti. Makrovakauspolitiikka näyttäytyy erityisen hyödyllisenä, kun sokkien lähde on pankkisektori itse, jolloin sopivalla politiikalla voidaan ehkäistä rahoitussektorin kriisien leviäminen reaalitalouteen kokonaan.
Rights: https://helda.helsinki.fi/bof/copyright


Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
BoF_DP_1601.pdf 1.402Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show full item record