Browsing Blogit (Fiva) (2015-) by Publication Year

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 67
  • de Neumann, Niina (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2021
    Lainan myöntämishetkellä on tarve saada kattava kuva siitä, miten ilmasto- ja ympäristöriskit vaikuttavat lainanottajan maksukyvyttömyysriskiin. Sijaitseeko yritys esimerkiksi alueella, joka voi tulvia? Asiakas voi olla altis fyysisille riskeille. Entä jos yrityksen on piakkoin tehtävä merkittäviä investointeja, jotta se olisi energiatehokkaampi? Asiakas on silloin altis siirtymäriskeille. Lainan myöntämishetkellä pohdittavaa on paljon. Pankki voi käydä vuoropuhelua lainanottajan kanssa siitä, miten asiakas on huomioinut ilmasto- ja ympäristöriskit nyt ja miten se tulee vastaamaan haasteisiin tulevaisuudessa.
  • Grönlund, Marian (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 6/2021
    Vakuutusyhtiön varojen käyttö, hallinto ja johdon sopivuus ovat Suomessa tarkkaan säänneltyjä. Säänneltyä on myös se, kuka saa omistaa vakuutusyhtiön osakkeita tai osuuksia. Finanssivalvonta arvioi muun muassa vakuutusyhtiöiden suurimpien omistajien sopivuutta osana omistajavalvontaansa, jossa keskeisessä roolissa on osakkeita hankkivan sekä luovuttavan tahon ilmoitusvelvollisuus suunnitellusta kaupasta. Kauppaa ei saa toteuttaa, ennen kuin Finanssivalvonta on antanut kaupalle hyväksyntänsä.
  • Vartiainen, Maija; Määttä, Mikko (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 1/2021
    Vakuutustoiminnalla on kehittyneessä yhteiskunnassa tärkeä rooli riskien kantajana ja hajauttajana. Lisäksi suomalaiset työeläkevakuutusyhtiöt toimeenpanevat sosiaaliturvaan kuuluvaa työeläkevakuuttamista ja vahinkovakuutusyhtiöt usein lakisääteisiä vakuutuslajeja, esimerkiksi liikenne- ja tapaturmavakuutusta. Vakuutusyhtiöiden yhteiskunnallisen merkityksen vuoksi johdon pätevyysvaatimuksilla on haluttu osaltaan varmistaa, että vakuutusyhtiöitä johdetaan ammattitaitoisesti. Yhtiöiden johdossa on oltava riittävän monipuolista osaamista sekä kykyä huolehtia yhtiön velvollisuuksista ja vastuista, jotka saattavat ulottua vuosikymmentenkin päähän.
  • Sinersalo, Mikko (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 4/2021
    Miten osakkeen tai vaikkapa joukkovelkakirjalainan arvo määräytyy? Mikä on se mekanismi, joka liikuttaa taloutta ja varallisuusarvoja? Sijoitusinstrumentin markkina-arvossa näkyy, ainakin teori assa, kaikki sijoittajien käytössä oleva informaatio kyseisestä sijoituskohteesta. Kun sijoittajia on globaalisti valtava määrä, kaupankäyntihinnaksi muodostuu konsensus koko markkinan näkemyk sistä. Tämä ns. tehokkaiden markkinoiden olettama on pohjana kaikelle finanssiteorialle, ja sen voidaan ainakin pääsääntöisesti katsoa toimivan myös käytännössä.
  • Tanninen, Tytti (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 2/2021
    Virtuaalivaluutta bitcoinin arvo ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 dollaria joulukuun 2020 puolivälissä. Jo kahdessa viikossa eli vuodenvaihteessa 2021 ylittyi 30 000 dollarin ja tästä viikon päästä 40 000 dollarin raja. Bitcoinin arvo siis nousi korkeammalle kuin koskaan ja vielä tuplasi tämän arvon vain kolmen viikon aikana. Arvonnousun on esitetty johtuvan esimerkiksi koronan aiheuttamasta epäluottamuksesta perinteisempiin sijoituskohteisiin tai maksupalveluyritys PayPalin ilmoituksesta laajentaa Yhdysvaltain liiketoimintaansa virtuaalivaluuttojen myynti-, osto- ja säilytyspalveluihin. On myös todennäköistä, että runsas uutisointi arvonnoususta on vaikuttanut vauhdikkaaseen arvonkehitykseen. Bitcoin muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan virtuaalivaluuttamarkkinoiden arvosta.
  • Kurri, Samu (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 5/2021
    Suomen Pankki esitti 4.5.2021 vakausarvionsa julkaisun yhteydessä, että valtiovarainministeriön viranomaisten ja toimialan edustajista koostuneen työryhmän (ns. Mörttisen ryhmä) esitykset saatettaisiin ripeästi lainsäädäntöön. Tämä tarkoittaisi uusia rajoituksia velkaantumiselle: velkakattoa suhteessa kotitalouksien tuloihin, rajoitetta uudistuotannon taloyhtiölainojen osuudelle sekä enimmäislaina-aikoja asunto- ja taloyhtiölainoihin. Myös uudistuotannon yhtiölainojen alkuvaiheen lyhennysvapaita rajoitettaisiin.
  • Kurri, Samu (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 7/2021
    Finanssivalvonnan johtokunta on päättänyt kiristää ns. lainakattoa eli enimmäisluototussuhdetta lokakuun alusta lukien. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että 1.10.2021 alkaen muun kuin ensiasunnon ostajat voivat saada lainaa korkeintaan 85 prosenttia suhteessa hyväksyttäviin vakuuksiin, tämänhetkisen 90 prosentin sijaan. Ensiasunnon ostajien osalta lainakatto säilyy ennallaan 95 prosentissa.
  • Forsström, Kaisa (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 11/2020
    Vakuutustoimiala on velvollinen monelta osin jatkamaan toimintaansa mahdollisimman normaalisti myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Yhteiskunnallisestikin merkittävät vakuuttamisen prosessit vaikuttavat keskeisesti suomalaisten toimeentuloon mm. lakisääteisten vakuutusten, kuten tapaturman ja liikenteen vahinkojen korvaamiseen ja työttömyyden tai eläkeaikaisen toimeentulon turvaamiseen liittyen. Samoin yritysten toiminnan keskeytymiseen tai esimerkiksi terveydenhoitoon liittyviin vakuutuksiin kytkeytyvät asiat ovat olleet tänä keväänä keskeisesti esillä. Myöskään valvojan tehtävä ei ole kevään koronapandemian myötä muuttunut. Varmistamme vakuutustoimijoiden vakaata toimintaa, vakuutettujen etujen turvaamista, asianmukaisia menettelytapoja sekä näin myös yleistä luottamusta tähän toimintaan.
  • Ekström, Jonna (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 20/2020
    Useat kansainväliset raportit viittaavat siihen, että viime vuosina pankit ja myös muut finanssilaitokset ovat aiempaa enemmän rajoittaneet palvelujensa saatavuutta kokonaisille asiakasryhmille. Kyse on niin sanotusta de-risking-ilmiöstä, jossa finanssilaitos pyrkii riskien hallitsemisen sijaan välttämään asiakkuuteen liittyvää riskiä lopettamalla ja rajoittamalla liikesuhteita kokonaisten korkeariskisiksi arvioimiensa asiakasryhmien kanssa.
  • Forsström, Kaisa (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 18/2020
    Näkökulma vakuutussektorin toimintaan on uuden tehtävän myötä laajentunut, paljon opittavaa on tullut vastaan. Samalla moni näkemys on vahvistunut – niistä muutama ajatus arvioitavaksenne tässä blogissa.
  • Heiskanen, Hanna (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 15/2020
    Digitaalisen rahoituksen strategian tavoitteena on saada aikaan uusia vastuullisia innovaatioita, lisätä kilpailua ja edistää digitaalisten finanssipalvelujen käyttöä rajojen yli. Digitaalisten finanssipalvelujen pitäisi periaatteessa jo nyt olla helposti käytettävissä rajojen yli, mutta tosiasiassa kuluttajat ovat kokeneet vaikeuksia palvelujen avaamisessa ja pitäytyneet tutuiksi ja turvallisiksi koetuissa kotimaisissa palveluissa. Palvelujen avaaminen on voinut estyä esimerkiksi siksi, että käyttäjän henkilöllisyydestä ei saada riittävää varmuutta tietoverkon välityksellä. Komissio pyrkii parantamaan tilannetta kehittämällä yhtenäisiä sääntöjä asiakkaan etätunnistamiseen ja sähköisten tunnistusvälineiden käyttöön.
  • Kuusela, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 14/2020
    Talven taittuessa kohti kevättä iski koronavirus toden teolla yhteiskuntaan. Toimintoja suljettiin laajasti tartuntojen levitessä, ihmiset sulkeutuivat koteihinsa ja taloudellinen toimeliaisuus loppui jollain aloilla lähes kokonaan. Tämän kirjoituksen tarkoituksena ei ole kertoa siitä inhimillisen kärsimyksen määrästä, jota kriisi on joillekin meistä aiheuttanut, eikä siitä huolesta, mikä vieläkin on läsnä. Sen sijaan kriisiä tarkastellaan huomattavasti suppeammasta näkökulmasta: miltä kriisi näytti suomalaisten eläkelaitosten osalta valvojan näkökulmasta?
  • Sinersalo, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 17/2020
    Talouden kannalta Yhdysvaltojen irtautuminen sopimuksesta lisäsi poliittista ja lainsäädännöllistä epävarmuutta. Kuten jokainen rahoituksen oppikirjan joskus avannut tietää, epävarmuus on sijoittajille yhtä kuin riski. Mitä enemmän osavaltiot ja liittovaltio olisivat vetäneet köyttä eri suuntiin, sitä suuremmaksi epävarmuus tulevasta kehityksestä olisi kasvanut, ja riskit sen mukana. Rahoituksessa kasvanut riski automaattisesti nostaa investointihankkeille asetettavia tuottovaateita, jolloin moni ilmastonmuutoksen vastainen hanke olisi voinut jäädä toteutumatta. Siksi Bidenin tuore twiitti on niin huojentava tieto kestävän rahoituksen parissa työskenteleville, ja laajemmassa mittakaavassa meille kaikille.
  • Pöntinen, Hanna (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 13/2020
    Kirjoittaja Hanna Pöntinen työskentelee Finanssivalvonnassa kesätyöntekijänä Rahanpesun estäminen -toimistossa.
  • Vasara, Pekka (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 12/2020
    Koronapandemia ja sen seurauksena määrätyt rajoitukset ihmisten liikkumiseen asettivat monet uuden tilanteen eteen: ostokset oli totuttu tekemään käteisellä ja pankeissa asiointi oli hoidettu fyysisesti konttorissa käymällä. Pankkien konttorit ovat olleet suljettuina tai ajanvarauksella käytettävissä: muutos on johtanut verkkopankkiasioinnin lisääntymiseen koko EU-alueella. Suomalaiset ovat jo tottuneita verkkopankin käyttäjiä, joten siirtyminen pois konttoreista ei ole ollut suuri askel. Monissa muissa EU-maissa konttoreissa asiointi on kuitenkin pääsääntöinen tapa hoitaa pankkiasioita, joten nettipankin käyttäminen ja siihen liittyvät riskit pankkitunnusten kalastelun ja uusien huijausten kautta ovat yleistyneet. Toinen seuraus on ollut käteisen käytön merkittävä vähentyminen. Tästä on ollut myönteisinä seurauksina mm. harmaan talouden väheneminen ja varojen seuraamisen helpottuminen rahanpesun selvittelyssä. Samalla myös käteiseen kohdistuvat rikokset (kuten automaateilla tapahtuvat varkaudet) ovat vähentyneet. Joillekin käteisestä luopuminen vaikeuttaa käytössä olevien varojen määrän hahmottamista.
  • Alhonsuo, Sampo (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 6/2020
    Koronakriisi merkitsee talouksien ajautumista pahaan taantumaan tänä vuonna. Kriisin aiheuttamat eristystoimet ovat johtaneet talouden aktiviteetin merkittävään alenemiseen huhtikuussa Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja jo aiemmin Kiinassa. Nyt toukokuusta alkaen eri maiden eristystoimia on alettu asteittain ja varovaisesti purkaa. Finanssimarkkinoiden näkökulmasta tapahtumien kulku on ollut varsin yksinkertainen.
  • Kurri, Samu (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 7/2020
    Tämä blogi on osa blogisarjaa, johon kokoamme fivalaisten kirjoituksia koronapandemian aikana tehdystä työstä poikkeuksellisissa olosuhteissa.
  • Sinersalo, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 1/2020
    Finanssisektorin osalta ilmastopöhinä alkoi maaliskuussa 2018, kun komissio julkisti kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman. Tämän kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena ei ole sen enempää eikä vähempää kuin ohjata uutta yksityistä sijoitusrahaa 180 mrd. euroa vuodessa kestäviin kohteisiin (lue: hankkeisiin, jotka tukevat ilmastotoimia). Lisäksi, joskin hieman pienemmällä painolla, ilmastoriskit tullaan sisällyttämään finanssilaitosten riskienhallintaan ja näihin riskeihin liittyvää läpinäkyvyyttä tullaan merkittävästi parantamaan.
  • Kauste, Ilsa (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2020
    Ilsa kauste pohtii pohtii blogissaan EBAn raportin pohjalta monimuotoisuuden toteutumista luottolaitoksissa ja sijoituspalveluyhtiöissä.
  • Määttä, Mikko; Vartiainen, Maija (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 2/2020
    Pilvipalvelu on yleistynyt vakuutusalallakin tapana hankkia käyttöön tiedonkäsittelykapasiteettia, niin ohjelmistoja kuin laitteistoa. Paperiarkistot ja omien konesalien ylläpito ovat jäämässä historian lehdille, kun vakuutustietojen säilytykseen ja käsittelyyn ostetaan palveluntarjoajilta jaettua, joustavaa ja skaalautuvaa pilvipalvelua. Pilvipalveluilla on monesti muitakin etuja, kuten kustannustehokkuus, nopea saatavuus ja helppo hallittavuus. Palvelut herättävät aiheellisesti myös kysymyksiä esimerkiksi tietosuojan tasosta, valvontamahdollisuuksista sekä tietojen eheyden ja saatavuuden varmistamisesta. Pilvessä niin hyödyt kuin haitatkin skaalautuvat – pilven reuna ei aina ole hopeinen.