Browsing Blogit (Fiva) (2015-) by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 67
  • Hirvi, Harri (2016)
    Finanssivalvonta. Blogi 24.2.2016
    Sijoitustuotteita ei saa markkinoida antamalla totuudenvastaisia tai harhaan-johtavia tietoja eikä asiakkaan kanssa tehtävässä sopimuksessa saa käyttää hyvän tavan vastaista tai asiakkaan kannalta kohtuutonta ehtoa. Tässä kirjoituksessa keskityn rikollisiin, jotka tietoisesti rikkovat asiakkaan-suojasäännöksiä ja muita alan toimilupa- ja palvelujen tarjontaa koskevia sääntöjä.
  • Suninen, Anni (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 9/2019
    Elokuun alkaessa Finanssivalvonnassa työskentelyä on tullut täyteen kaksi kuukautta. Olen kesätyöntekijänä Vakuutusvalvonnan Työeläkelaitokset –toimistossa, jonka vastuulla on työeläkeyhtiöiden, eläkesäätiöiden, vakuutuskassojen sekä lailla perustettujen eläkelaitosten valvonta.
  • Atrila, Sanna (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 12/2019
    Uuden maksupalveludirektiivin (PSD2) yksi keskeinen uudistus on tuoda asiakkaan vahva tunnistaminen pääsäännöksi kaikkeen sähköiseen maksamiseen. Vahvan tunnistamisen tavoitteena on varmistaa se, että maksun tekee maksuvälineen oikea haltija ja siten sääntelyllä pyritään ehkäisemään väärinkäytöksiä.
  • Alhonsuo, Sampo (2017)
    Finanssivalvonta. Blogi 11.12.2017
  • Tanninen, Tytti (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 2/2021
    Virtuaalivaluutta bitcoinin arvo ylitti ensimmäistä kertaa 20 000 dollaria joulukuun 2020 puolivälissä. Jo kahdessa viikossa eli vuodenvaihteessa 2021 ylittyi 30 000 dollarin ja tästä viikon päästä 40 000 dollarin raja. Bitcoinin arvo siis nousi korkeammalle kuin koskaan ja vielä tuplasi tämän arvon vain kolmen viikon aikana. Arvonnousun on esitetty johtuvan esimerkiksi koronan aiheuttamasta epäluottamuksesta perinteisempiin sijoituskohteisiin tai maksupalveluyritys PayPalin ilmoituksesta laajentaa Yhdysvaltain liiketoimintaansa virtuaalivaluuttojen myynti-, osto- ja säilytyspalveluihin. On myös todennäköistä, että runsas uutisointi arvonnoususta on vaikuttanut vauhdikkaaseen arvonkehitykseen. Bitcoin muodostaa ylivoimaisesti suurimman osan virtuaalivaluuttamarkkinoiden arvosta.
  • Poutanen, Lauri (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2019
    Europaparlamentet godkände den 16 april 2019 ett omfattande lagstiftningspaket som innehåller reviderade regler om kapitalkrav (CRD 5 och CRR 2) och resolution av banker (BRRD 2 och SRMR 2). Paketet tar med sådana element från de internationella Basel III-standarderna som ännu saknas i EU-lagstiftningen. EU siktar på att publicera paketet i dess helhet i Europeiska unionens officiella tidning i början av sommaren 2019.
  • Forsström, Kaisa (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 11/2020
    Vakuutustoimiala on velvollinen monelta osin jatkamaan toimintaansa mahdollisimman normaalisti myös poikkeuksellisissa olosuhteissa. Yhteiskunnallisestikin merkittävät vakuuttamisen prosessit vaikuttavat keskeisesti suomalaisten toimeentuloon mm. lakisääteisten vakuutusten, kuten tapaturman ja liikenteen vahinkojen korvaamiseen ja työttömyyden tai eläkeaikaisen toimeentulon turvaamiseen liittyen. Samoin yritysten toiminnan keskeytymiseen tai esimerkiksi terveydenhoitoon liittyviin vakuutuksiin kytkeytyvät asiat ovat olleet tänä keväänä keskeisesti esillä. Myöskään valvojan tehtävä ei ole kevään koronapandemian myötä muuttunut. Varmistamme vakuutustoimijoiden vakaata toimintaa, vakuutettujen etujen turvaamista, asianmukaisia menettelytapoja sekä näin myös yleistä luottamusta tähän toimintaan.
  • Kauste, Ilsa; Puhakka, Iiris (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 11/2019
    Kansainvälisen yhteistyön tekeminen on merkittävä osa keskuspankkien ja finanssivalvontaviranomaisten työtä. Laaja-alaista, valtioiden rajat ylittävää yhteistyötä tehdään yhteiseksi hyväksi – taloudellisen vakauden säilyttämiseksi sekä finanssimarkkinoiden asianmukaisen ja häiriöttömän toiminnan varmistamiseksi.
  • Heiskanen, Hanna (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 15/2020
    Digitaalisen rahoituksen strategian tavoitteena on saada aikaan uusia vastuullisia innovaatioita, lisätä kilpailua ja edistää digitaalisten finanssipalvelujen käyttöä rajojen yli. Digitaalisten finanssipalvelujen pitäisi periaatteessa jo nyt olla helposti käytettävissä rajojen yli, mutta tosiasiassa kuluttajat ovat kokeneet vaikeuksia palvelujen avaamisessa ja pitäytyneet tutuiksi ja turvallisiksi koetuissa kotimaisissa palveluissa. Palvelujen avaaminen on voinut estyä esimerkiksi siksi, että käyttäjän henkilöllisyydestä ei saada riittävää varmuutta tietoverkon välityksellä. Komissio pyrkii parantamaan tilannetta kehittämällä yhtenäisiä sääntöjä asiakkaan etätunnistamiseen ja sähköisten tunnistusvälineiden käyttöön.
  • Alhonsuo, Sampo (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 7/2019
    Euroopan pankkiviranomaisen EBAn julkaisema tilastoaineisto kertoo, että järjestämättömät saamiset ovat vähentyneet merkittävästi mutta joissain maissa ongelma on edelleen merkittävä. Asia on tärkeä muun muassa siksi, että Euroopan pankkiunionin viimeistely edellyttää järjestämättömien saamisten vähentämistä.
  • Kauste, Ilsa (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2020
    Ilsa kauste pohtii pohtii blogissaan EBAn raportin pohjalta monimuotoisuuden toteutumista luottolaitoksissa ja sijoituspalveluyhtiöissä.
  • Heiskanen, Hanna (2018)
    Finanssivalvonta. Blogi 15.3.2018
    Fintech tarkoittaa teknologian mahdollistamia innovaatioita rahoituspalvelujen alalla. Euroopan komissio on julkistanut maaliskuussa suunnitelmiaan fintechin suhteen. Suunnitelmissa esitetyt toimenpiteet tulevat näkymään tänä ja ensi vuonna paljon eurooppalaisten finanssivalvojien työssä. Toimenpiteillä pyritään fintechin tarjoamien mahdollisuuksien laajaan hyödyntämiseen, ja Euroopasta halutaan fintechin maailmanlaajuinen keskus.
  • Sinersalo, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 4/2020
    Vaikka julkinen keskustelu painottuu fyysisiin riskeihin, varsinkin lyhyemmällä aikavälillä siirtymäriskit ovat finanssimarkkinan kannalta huomattavasti merkittävämässä roolissa, kirjoittaa Mikko Sinersalo.
  • de Neumann, Niina (2021)
    Finanssivalvonta. Blogi 3/2021
    Lainan myöntämishetkellä on tarve saada kattava kuva siitä, miten ilmasto- ja ympäristöriskit vaikuttavat lainanottajan maksukyvyttömyysriskiin. Sijaitseeko yritys esimerkiksi alueella, joka voi tulvia? Asiakas voi olla altis fyysisille riskeille. Entä jos yrityksen on piakkoin tehtävä merkittäviä investointeja, jotta se olisi energiatehokkaampi? Asiakas on silloin altis siirtymäriskeille. Lainan myöntämishetkellä pohdittavaa on paljon. Pankki voi käydä vuoropuhelua lainanottajan kanssa siitä, miten asiakas on huomioinut ilmasto- ja ympäristöriskit nyt ja miten se tulee vastaamaan haasteisiin tulevaisuudessa.
  • Neumann, Niina de (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 19/2020
    Euroopan keskuspankki (EKP) on julkaissut ilmasto- ja ympäristöriskien hallintaoppaan. Hallintaopas sisältää EKP:n pankkivalvonnan kolmetoista tärkeintä odotusta siitä, miten pankit voivat hallita ilmasto- ja ympäristöriskejä vakavaraisuusvalvonnan näkökulmasta. Tavoitteena on nostaa tietoisuutta ilmasto- ja ympäristöriskien vaikutuksista pankkeihin ja valmistautua tuleviin haasteisiin. Opas on erittäin laaja – se kattaa muun muassa liiketoimintamallia, hallintoa, riskienhallintaa ja tietojen julkistamiseen liittyviä odotuksia.
  • Sinersalo, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 5/2020
    Mikko Sinersalo kirjoittaa kestävyysriskeistä finanssisektorilla. Valvottavien riskienhallinnan on tulevaisuudessakin oltava riittävällä tasolla toiminnan valittuun riskitasoon nähden.
  • Haajanen, Senni (2019)
    Finanssivalvonta. Blogi 8/2019
  • Sinersalo, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 8/2020
    Tämä blogi on osa blogisarjaa, johon kokoamme fivalaisten kirjoituksia koronapandemian aikana tehdystä työstä poikkeuksellisissa olosuhteissa.
  • Sinersalo, Mikko (2020)
    Finanssivalvonta. Blogi 1/2020
    Finanssisektorin osalta ilmastopöhinä alkoi maaliskuussa 2018, kun komissio julkisti kestävän rahoituksen toimintasuunnitelman. Tämän kunnianhimoisen hankkeen tavoitteena ei ole sen enempää eikä vähempää kuin ohjata uutta yksityistä sijoitusrahaa 180 mrd. euroa vuodessa kestäviin kohteisiin (lue: hankkeisiin, jotka tukevat ilmastotoimia). Lisäksi, joskin hieman pienemmällä painolla, ilmastoriskit tullaan sisällyttämään finanssilaitosten riskienhallintaan ja näihin riskeihin liittyvää läpinäkyvyyttä tullaan merkittävästi parantamaan.