Itä-Euroopan maiden valuuttojen vaihdettavuudesta

Show simple item record

dc.contributor Suomen Pankki
dc.contributor.author Kivilahti, Terhi
dc.contributor.author Svanborg, Jyri
dc.contributor.author Tekoniemi, Merja
dc.date.accessioned 2019-08-08T12:16:16Z
dc.date.available 2019-08-08T12:16:16Z
dc.date.issued 1992
dc.identifier.isbn 951-686-322-1
dc.identifier.issn 0785-3572
dc.identifier.uri https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/16274
dc.description.abstract Itä-Euroopan entiset keskusjohtoiset suunnitelmatalousmaat ovat siirtymässä kohti markkinataloutta ja pyrkivät samalla integroitumaan aikaisempaa huomattavasti laajemmin maailmantalouteen. Siirtymää haittaavat monet suunnitelmatalouksien erityispiirteet, jotka näkyivät etenkin ulkomaankaupan eristämisenä kotimaantaloudesta, rahan suppeana merkityksenä, valuutan vaihtokelpoisuuden puutteena sekä epärationaalisena hintajärjestelmänä. Epäkohdat ovat nousseet esiin keskinäisen avun järjestön SEVin lakattua toimimasta vuoden 1991 alkupuolella, mikä on johtanut entisten jäsenmaiden kaupan ja kokonaistuotannon voimakkaaseen supistumiseen. Kaupan elvyttämiseksi on suunniteltu Euroopan jälleenrakennuskauden maksu-unionin kaltaisia järjestelyjä. Valuutan vaihdettavuus ei ole päämäärä sinänsä, vaan nimenomaan sen talouteen tuoma positiivinen vaikutus. Tämä ilmenee parhaimmillaan kiristyneen kilpailun mukanaan tuomana tehokkuutena, hintasuhteiden korjaantumisena sekä ulkomaisten investointien, osaamisen ja teknologian maahantuontina. Valuutalla voi olla monen laajuista vaihdettavuutta: hyödykevaihdettavuutta, sisäistä tai ulkoista vaihdettavuutta sekä vaihdettavuutta ulkomaisten taloussuhteiden eri toimien osalta. Radikaalin siirtymäpolitiikan tavoitteena on rahatalouden tasapainottaminen, kun taas maltillisempi, asteittainen ohjelma korostaa rakenteellisia uudistuksia. Suuri osa entisen Neuvostoliiton ja mahdollisesti myös itäisen Keski-Euroopan maiden teollisuuslaitoksista saattaa olla ns. arvonvähentäjiä, eli ne ovat tappiollisia kaikilla valuuttakursseilla. Tällä tarkoitetaan sitä, että yrityksen tuottaman hyödykkeen bruttoarvo maailmanmarkkinahinnoissa on materiaalikustannuksia pienempi. Puola, Unkari ja Tsekkoslovakia ottivat sisäisesti vaihdettavat valuutat käyttöön vasta 1990-luvulla. Radikaali uudistusohjelma teki Puolan kaupan ja palveluiden ulkomaanmaksuista vaihdettavia. Neuvostoliiton hajoaminen itsenäisiksi tasavalloiksi on nostanut esiin kysymyksen kunkin tasavallan mahdollisesta kansallisesta valuutasta ja niiden vaihdettavuudesta. Ruplan käytöstä on alustavasti sovittu joidenkin tasavaltojen välisenä yhteisenä rahana, mutta omien valuuttojen käyttöä ei ole pois suljettu. Ruplan vaihdettavuudesta on esitetty monenlaisia suunnitelmia, mutta laajaa vaihdettavuutta tuskin voidaan taloudellisin perustein nopeasti toteuttaa.
dc.format.extent 45
dc.language.iso FIN
dc.rights https://helda.helsinki.fi/bof/copyright
dc.subject Suomen Pankki
dc.subject Puola
dc.subject Unkari
dc.subject Neuvostoliitto
dc.subject Tsekkoslovakia
dc.subject Itä-Eurooppa
dc.title Itä-Euroopan maiden valuuttojen vaihdettavuudesta
dc.type Paper
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:bof-201908081371
dc.series.name Bank of Finland Research Discussion Papers
dc.series.name Suomen Pankin keskustelualoitteita
dc.series.year 1992
dc.series.number 12/1992
dc.series.sortingnumber 0012
dc.date.publication 7.4.1992
dc.subject.yso valuutta
dc.subject.yso sääntely
dc.contributor.orgunit Idäntalouksien yksikkö
dc.type.okm D4

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Muut keskustelualoitteet 12_92.pdf 51.10Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record