Ensimmäisestä maailmansodasta toiseen kultakantaan : Katsaus kelluvien valuuttakurssien ajanjaksoon vuosina 1914-1925

Show simple item record

dc.contributor Suomen Pankki
dc.contributor.author Hirvilahti, Jon
dc.date.accessioned 2019-08-12T10:31:18Z
dc.date.available 2019-08-12T10:31:18Z
dc.date.issued 1993
dc.identifier.isbn 951-686-369-8
dc.identifier.issn 0785-3572
dc.identifier.uri https://helda.helsinki.fi/bof/handle/123456789/16287
dc.description.abstract Ensimmäinen maailmansota vaikutti maailmantaloudellisiin olosuhteisiin mullistavasti: vuosikymmeniä sovellettu kiinteiden valuuttakurssien järjestelmä, kultakantajärjestelmä, lakkasi olemasta.Hallitusten harjoittama setelirahoitus ja sodan aiheuttamat häiriöt aiheuttivat maailmanlaajuisen inflaation. Tällaisissa epästabiileissa olosuhteissa kiinteiden valuuttakurssien ylläpito ei ollut mahdollista.Sodan vaikutukset ulottuivat myös Suomeen: Suomi irtautui kulta-kannasta huhtikuun 11. päivänä vuonna 1915.Sodan jälkeen kultakantaideologia eli voimakkaana ympäri maailmaa ja 1920-luvulla kultakanta yleisenä kiinteiden valuuttakurssien järjestelmänä palautettiin.Tämän työn tarkoituksena on tarkastella vuosien 1914 - 1925 välistä kelluvien valuuttakurssien ajanjaksoa Suomessa.'Alussa luon silmäyksen hieman yleisemmin niihin tapahtumiin jotka johtivat ns. ensimmäisen kultakantajärjestelmän hajoamiseen ja kultakannan palauttamiseen myöhemmin 1920-luvulla.Tämän jälkeen tarkastelen tarkemmin kotimaan tapahtumia.Kiinnostuksen kohteena ovat nimenomaan 1920-luvun alun kelluvat valuuttakurssit kotimaassa.Kysymyksen asetteluina ovat (i) miten hintatason muutokset vaikuttivat valuuttakursseihin ja onko ostovoimapariteettiteoria kykenevä selittämään valuuttakurssien vaihteluita 1920-luvulla, (ii) mitkä olivat ne edellytykset jotka mahdollistivat siirtymisen kiinteiden valuuttakurssien järjestelmään ja millä kursseilla Suomi palautti kultakannan tammikuun 1. päivänä vuonna 1926 ja (iii) miten kotimaiset ja ulkomaiset korot olivat riippuvaisia keskenään, eli onko (kattamaton) korkopariteettiteoria kyvykäs selittämään korkojen määräytymistä kotimaassa.Keskeisistä tutkimustuloksista voidaan mainita seuraavia seikkoja: (i) ostovoimapariteettiteoria kykeni selittämään valuuttakurssien vaihteluita; hintatason muutokset heijastuivat valuuttakursseihin, (ii) markan ulkoinen arvo oli jo ennen kultakantaan siirtymistä suhteellisen vakaa; lisäksi havaitsin, että Suomi siirtyi kultakantaan valuuttansa ollessa aliarvostettu ja (iii) korkojen kansainvälisiä riippuvuuksia kuvaavalla korkopariteettiteorialla ei ollut paljoakaan selitysvoimaa; kansainväliset kytkennät eivät siis olleet nimelliskorkojen muodostumisen kannalta erityisen dominoivia, eli Suomi oli 1920-luvulla rahapoliittisesti jokseenkin autonominen.Reaalikorkojen osalta oli havaittavissa joitain kansainvälisiä riippuvuuksia.
dc.format.extent 120
dc.language.iso FIN
dc.relation.ispartofseries Bank of Finland Research Discussion Papers
dc.rights https://helda.helsinki.fi/bof/copyright
dc.subject ostovoimapariteetti
dc.subject korot
dc.subject Suomen Pankki
dc.subject Suomi
dc.title Ensimmäisestä maailmansodasta toiseen kultakantaan : Katsaus kelluvien valuuttakurssien ajanjaksoon vuosina 1914-1925
dc.type Paper
dc.identifier.urn URN:NBN:fi:bof-201908121386
dc.series.name Bank of Finland Research Discussion Papers
dc.series.name Suomen Pankin keskustelualoitteita
dc.series.year 1993
dc.series.number 7/1993
dc.series.sortingnumber 0007
dc.date.publication 28.4.1993
dc.subject.yso valuuttapolitiikka
dc.subject.yso valuuttakurssit
dc.subject.yso taloushistoria
dc.subject.yso kulta
dc.subject.yso korko
dc.subject.yso rahanarvo
dc.contributor.orgunit Suomen Pankin tutkimusosasto
dc.type.okm D4

Files in this item

Total number of downloads: Loading...

Files Size Format View
Muut keskustelualoitteet 7_93.pdf 107.0Mb PDF View/Open

This item appears in the following Collection(s)

Show simple item record