Suomen Pankin rintamakonttoriasiakirjat 1941-1944

 

Talvisodan syttyminen 30.11.1939 merkitsi suuria muutoksia Suomen Pankin toimintaan. Sodan vuoksi aloitettiin valuutansäännöstely, mikä lisäsi valtavasti pankkilaisten työtä. Pankin talvisodan aikaisesta miesvahvuudesta oli asevelvollisia noin viisikymmentä, joista noin kolmekymmentä oli asepalveluksessa. Loput vapautettiin palveluksesta pankin pyynnöstä, jotta pankin toimintakyky ei vaarantuisi ylitsepääsemättömästi. Töitä oli niin paljon, että talvisodan aikana pankkilaiset yöpyivät tarvittaessa pankissa. Pankkilaisia oli tuolloin noin 200 henkeä, sata pääkonttorissa ja loput sata kahdessatoista eri haarakonttorissa.

Valuutansäännöstely jatkui myös välirauhan aikana. Kun jatkosota syttyi kesäkuussa 1941, haarakonttorit eivät enää riittäneet palvelemaan pankin tarpeita. Niinpä rintamien läheisyyteen perustettiin rintamakonttoreita ja asioimistoimistoja.

Julkaisemme talvisodan 80-vuotispäivän kunniaksi rintamakonttoreitten toimintaa kuvaavia asiakirjoja Suomen Pankin arkistosta. Suurin osa aineistosta on kirjeenvaihtoa Suomen Pankin, sen haarakonttoreitten ja eri viranomaisten välillä. Gunnar Myreenin 240-sivuinen käsikirjoitus Suomen Pankin matkassa Laatokan Karjalassa ja Aunuksessa vuonna 1941 kuvaa sen sijaan yksityiskohtaisesti ja värikkäästi niitä haasteita, joita pankkitoiminnan käynnistäminen rintamaoloissa aiheutti.

Uusimmat julkaisut