Selataan BoF Online (SP) (2007-2015) julkaisuvuoden mukaan

Lajittelu: Järjestys: Tulokset:

Näkyvissä 1-20 / 116
  • Juselius, Mikael (2015)
    Suomen Pankki. BoF online 4/2015
    1 Introduction 3 2 Deregulation, competition and efficiency in the literature 4 3 Measuring the degree of product market regulation 6 3.1 The Product Market Regulation indicator 7 3.2 Product market regulation in non-manufacturing industries 9 3.3 Caveats 9 4 Product market regulation in Finland 10 4.1 Key Finnish product market reforms from 1998 to 2008 12 5 Quantitative assessments of reforms in Finland 13 5.1 Estimated productivity gains of reforms from 1998 to 2008 14 5.2 Potential for future productivity gains 15 6 Conclusions 17 References 18 Appendix A (detailed PMR tables for Finland) 20 Appendix B (econometric estimates) 22
  • Hukkinen, Juhana; Kortela, Tomi (2015)
    Suomen Pankki. BoF online 1/2015
    1 Johdanto 3 2 Miten epävarmuus vaikuttaa talouden kehitykseen? 5 3 Epävarmuuden mittaaminen 6 4 Epävarmuusshokin vaikutus euroalueen talouteen: VAR-mallit 10 5 Epävarmuusshokin vaikutus euroalueen talouteen: DSGE-malli 12 6 Yhteenveto 16 Lähteet 18
  • Mäki-Fränti, Petri (2015)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2015
    1 Johdanto 4 2 Raskaasti velkaantuneita myös pieni- ja keskituloisissa 5 3 Suomalaisten varallisuus kiinni asunnoissa 8 3.1 Ylin tuloryhmä selvästi muuta väestöä varakkaampaa 8 3.2 Omistusasujilla finanssivarallisuutta vuokralla asujia enemmän 10 3.3 Velat ja varat kulkevat käsi kädessä 13 3.4 Monella kotitaloudella negatiivinen nettovarallisuus 15 4 Finanssivarallisuus antaa kotitalouksille aikaa sopeutua 20 5 Johtopäätökset 25 Lähteet 27
  • Timonen, Jouni; Topi, Jukka (2015)
    Suomen Pankki. BoF online 3/2015
    Sisällys 1 Johdanto 3 2 Miten makrovakauspolitiikkaa toteutetaan käytännössä? 7 2.1 Makrovakauspolitiikan toteutuksen vaiheet 9 2.2 Makrovakauspolitiikan välineet 14 3 Euroopan järjestelmäriskikomitean asema ja makrovakauspolitiikan lähitulevaisuuden näkymät 16 4 Makrovakauspolitiikan nykytilanne Suomessa 17 5 Lopuksi 18 Kuvioluettelo Kuvio 1. Kokonaistuotannon menetykset EU:ssa finanssikriisin johdosta 5 Kuvio 2. Makrovakauspolitiikan strategia 9 Kuvio 3. Makrovakauspolitiikan vaiheet 10 Taulukkoluettelo Taulukko 1. Pääasialliset makrovakausviranomaiset eri maissa 6 Taulukko 2. Välitavoitteet ja indikaattorien yhteydet 11 Taulukko 3. Makrovakauspolitiikan välineet, pääasialliset välitavoitteet ja välineiden säädösperusta 15
  • Nieminen, Maritta; Tarkka, Juha (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 10/2014
    Tässä artikkelissa tarkastellaan Euroopan keskuspankin ja eurojärjestelmän mandaattia eli sille määrättyjä tavoitteita, sille uskottuja tehtäviä ja sille annettuja toimivaltuuksia. Tavoitteena on selvittää kansainvälisten vertailujen avulla ja tutkimuskirjallisuuteen perustuen, mitä vaikutuksia EKP:n mandaatin muuttamisella voisi olla. Tarkastelu painottuu kysymykseen työllisyys- ja kasvutavoitteiden asemaan rahapolitiikassa.
  • Virtanen, Jere (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2014
    1 Introduction 3 2 Significance of Retail Payments 4 3 Characteristics of the SEPA Project 6 3.1 Vision behind and the stakeholders involved 6 3.2 Payment instruments and new payment schemes 8 3.3 Standardization and technical requirements 11 3.4 Timeline and implementation 12 4 Realization of the SEPA Project 17 4.1 Payments market integration 17 4.1.1 Fragmented payment habits 17 4.1.2 Development of cross-border retail payments 20 4.2 Increased overall efficiency 22 5 Conclusion and Implications for Finland 24 References 27 List of abreviations 30 Annex 31
  • Niemeläinen, Julia (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 12/2014
    Tietoa avoimista työpaikoista voidaan käyttää talouden suhdanteiden sekä työmarkkinoiden rakenteen ja kohtaanto-ongelmien analysoimiseen. Aihealuetta koskevan tutkimuksen viite-kehyksenä käytetään usein etsintäteoriaa, jossa uusien työsuhteiden syntyminen riippuu pitkälti avointen työpaikkojen ja työttömien työnhakijoiden määrästä. Suomen kahdesta virallisesta avointen työpaikkojen tilastosta toinen on työ- ja elinkeino-ministeriön (TEM) julkaisema aineisto, joka kootaan työ- ja elinkeinotoimistojen (TE-toimisto) tiedoista ja toinen pohjautuu Tilastokeskuksen neljännesvuosittaiseen kyselytutkimukseen. Virallisissa tilastoissa ovat mukana sellaiset työpaikat, jotka ovat toimipaikan ulkopuolisten työnhakijoiden haettavissa. Kaikki työnantajat eivät kuitenkaan ilmoita avoimia paikkojaan TE-toimistoihin, eivätkä kaikki työpaikat tule haettaviksi toimipaikkojen ulkopuolella. Työvoiman hankintaa koskevien selvitysten mukaan tärkein rekrytointikanava ovat suorat kontaktit entisiin työntekijöihin sekä ilmoitukset omalle henkilökunnalle. Yksi rekrytoinnin trendeistä on lisääntynyt internetin käyttö. Työntekijöitä haetaan yhä enemmän sekä työnantajien omien internetsivustojen että yksityisten välityspalveluiden, kuten Uranuksen tai Oikotien, kautta. Tämän muistion tavoite on selvittää, voisiko netti-pohjainen, yksityinen data kertoa työmarkkinoista jotain, mitä virallinen data ei kerro. Tarkoitusta varten analysoidaan Oikotien avointen työpaikkojen tilasto vuodesta 2001 ja verrataan sitä TEM:n aineistoon. Analyysissä havaitaan, että Oikotien ja TEM:n aineistot korreloivat positiivisesti, eikä ainakaan aggregaattitasolla toinen sarjoista ennakoi toista. Aineistojen käyttö suhdanneanalyysissä on kuitenkin perusteltua. Kummankin palvelun avointen työpaikkojen lisääntyminen ennakoi työttömyyden laskua. Kuluttajien ja toimialojen luottamuksen nousu ennakoi avointen työpaikkojen määrän nousua. TEM:n aineiston korrelaatio työttömyyden ja luottamusindikaattoreiden kanssa on pääsääntöisesti vahvempaa kuin Oikotien aineiston. Toisessa luvussa tarkastellaan avoimia työpaikkoja tutkimuskohteena käsitteellisellä tasolla. Luvussa 3 käsitellään avointen työpaikkojen tilastointiin liittyviä kysymyksiä ja rekrytoinnin trendejä, ja luvussa 4 esitellään selvityksessä käytetyt aineistot ja käydään läpi aineistojen keskeisimmät eroavuudet. Viidennessä luvussa verrataan aineistojen välisiä ristikorrelaatioita ja luvussa 6 aineistojen käyttäytymistä suhteessa suhdanteita kuvaaviin muuttujiin. Lopuksi esitetään tutkimuksen päätelmät.
  • Salo, Anni (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 4/2014
    Maksutasetilasto sisältää useita taloudellisia indikaattoreita, jotka ovat tärkeitä kansantalouden tilan analysoinnin, talouden ennustamisen sekä politiikkapäätösten tekemisen kannalta. Sen vuoksi on ensiarvoisen tärkeää, että maksutasetilasto pystyy antamaan luotettavaa, tarkkaa ja uskottavaa tietoa kansantaloudesta. Euromaiden kansallisten maksutaseiden merkitys ei ole rahaliitossa vähentynyt, vaan maksutaseen antama kuva kansantalouden tilasta on viime vuosien taloudellisen turbulenssin myötä jopa kasvattanut merkitystään. Määritelmällisesti maksutaseen erät summautuvat nollaan, mutta todellisuudessa näin tapahtuu vain hyvin harvoin. Tämän vuoksi maksutase tasapainotetaan virhetermillä, joka sisältää maksutaseen virheelliset ja tunnistamattomat erät. Vaikka virhetermi onkin olennainen ja väistämätön osa maksutasetilastoa, itseisarvoltaan suuri virhetermi, joka ei tasoitu pitkällä aikavälillä, herättää kysymyksiä maksutasetilaston laadusta ja uskottavuudesta. Suomen maksutaseen virhetermi on perinteisesti ollut pieni, mutta vuodesta 2008 alkaen kumuloituneeseen virhetermiin on liittynyt sitkeä negatiivinen trendi. Tämän vuoksi Suomen Pankissa on nähty tarpeelliseksi selvittää kasvaneen virhetermin syitä ja pyrkiä korjaamaan niitä. Suomen Pankissa on useaan otteeseen tehty selvitystyötä maksutaseen virhetermin suhteen ja monia korjaavia toimenpiteitä on tehty. Vuonna 2013 on korjauksia ulkomaiseen arvopaperivelkaan julkaistu kahteen otteeseen ja näitä korjauksia on edelleen jatkettu. Maksutaseen laadintaa tullaan vuonna 2014 metodologisesti muokkaamaan siten, että ulkomaisen arvopaperivelan tilastointi tarkentuu. Lisäksi kesällä 2013 on selvitetty suorien sijoitusten arvostusta ja siihen liittyvien ongelmien vaikutusta Suomen nettovarallisuusasemaan. Syksyllä 2013 on vielä tehty selvitystä liittyen Suomen ulkomaiseen varallisuuteen. Tässä artikkelissa esitellään maksutaseen tasapainottava erä teoriassa ja käytännössä sekä käydään läpi virhetermiin liittyvät Suomen Pankin selvitykset. Toisessa luvussa käsitellään maksutaseen virhetermiä yleisesti, virhetermin tuottamia ongelmia Suomessa sekä muissa maissa sekä esitellään Suomen Pankin selvitykset aiheesta. Kolmannessa luvussa pohditaan mahdollisia epätarkkuuksia vaihtotaseessa. Neljäs luku keskittyy rahoitustaseeseen ja sen eriin sekä esittelee vuonna 2013 tehdyt korjaukset ja niiden perustana olevan metodologian. Viidennessä luvussa käydään läpi johtopäätökset.
  • Laakkonen, Helinä; Lahtinen, Markus; Härmälä, Valtteri (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 3/2014
    Valtion luottoriskillä on erityinen status taloudessa: kun valtio joutuu ongelmiin, siitä kärsii koko talous. Valtion luottoriskin kasvu ei heijastu ainoastaan sen omiin velanhoitokustannuksiin tai rahoituksen saatavuuteen, vaan valtion velastaan maksama hinta toimii yleensä pohja-arvona myös muiden yritysten riskilisille. Muutokset valtionvelan riskillisyydessä heijastuvat yleensä erityisen vahvasti maan pankkisektoriin johtuen pankkien ja valtion välisistä ristiinkytköksistä. Valtion luottoriskillä on merkittävä asema koko kansantalouden rahoituskustannusten kannalta, mutta myös rahoitusmarkkinoiden vakauden näkökulmasta. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan valtion luottoriskiin vaikuttavia tekijöitä. Luottoriskin mittarina käytetään valtioiden luottoluokituksia. Tutkimustulosten mukaan valtion taloudellisella tilalla, hallinnon toimivuudella ja poliittisen järjestelmän laadulla on merkittävä vaikutus valtion luottoluokitukseen. Luottoluokitukseen vaikuttaa merkittävästi myös se, onko valtio hoitanut lainavelvoitteensa aikaisemmin. Kansainvälisillä instituutioilla, kuten EU:lla ja eurolla on ollut myös vaikutus niihin kuuluvien maiden luottoluokituksiin. Tutkimus etenee seuraavasti: Toisessa luvussa tarkastellaan valtion luottoriskin merkityksellisyyttä taloudelle etenkin valtion ja pankkisektorin välisten ristiinkytkösten näkökulmasta. Kolmannessa luvussa käydään läpi eri tapoja mitata valtion luottoriskiä ja neljännessä luvussa tarkastellaan valtion luottoluokitukseen vaikuttavia tekijöitä aikaisemman kirjallisuuden valossa. Viidennessä luvussa esitellään tutkimuksessa käytettävä ekonometrinen malli ja sen estimoinnissa käytetty aineisto. Kuudennessa luvussa käydään läpi estimointitulokset. Suomessa luottoluokituksen pysyminen korkeimmassa luottoluokassa on herättänyt keskustelua viime vuosina kehnon talouskehityksen myötä alati heikentyvän valtiontalouden vuoksi. Matalan luottoriskin maana Suomen valtio on maksanut velastaan erittäin alhaista korkoa, millä on epäilemättä ollut positiivisia vaikutuksia valtion taloudenhoitoon etenkin taloudellisesti haastavina viime vuosina. Korkean luottoluokituksen merkitystä kuvastaa osaltaan se, että Suomessa luottoluokituksen säilyttämisestä on muodostunut selkeä talouspolitiikkaa ohjaava tavoite. Tutkimuksen viimeisessä luvussa esitetään tutkimuksen johtopäätökset ja pohditaan tutkimustuloksia erityisesti Suomen näkökulmasta.
  • Kilponen, Juha (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 8/2014
    Finanssipoliittinen keskustelu on Suomessa painottunut finanssipolitiikan lyhyen aikavälin sopeuttamistarpeeseen ja sen ajoitukseen. Keskustelua eri finanssipolitiikan instrumenttivalikoimasta on rajoittanut hallitusohjelmaan kirjattu ns. 50-50-sääntö, jonka mukaan finanssipolitiikan sopeutustarpeesta jyvitettäisiin puolet menoihin ja puolet tuloihin. Kevään 2014 kehysriihen päätökset nojaavat karkeasti ottaen niin ikään tähän sääntöön. Tutkimuskirjallisuuden mukaan finanssipolitiikan sopeuttamisella on kuitenkin hyvin erilaisia vaikutuksia kokonaistalouden tasapainoon riippuen siitä, mitä finanssipolitiikan instrumenttia sopeutuksessa käytetään, ja millaisella aikajänteellä sopeutus toteutetaan. Merkitystä on erityisesti sillä, nähdäänkö sopeutus pysyväksi, jolloin se muuttaa julkisten menojen osuutta kansantuotteesta ja/tai verorakennetta pysyvästi, vai onko sopeutus väliaikainen toimenpide, jolloin sen vaikutukset ovat väistyviä. Pysyvällä finanssipolitiikan sopeutuksella voidaan vaikuttaa kansantalouden tuotantomahdollisuuksiin vero- ja menorakennetta muuttamalla. Tällöin yleisen tasapainon malleissa ns. varallisuusvaikutukset alkavat vaikuttaa myös finanssipolitiikan sopeutuksesta aiheutuviin talouden lyhyen aikavälin reaktioihin. Tässä artikkelissa arvioidaan finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia Euroopan keskuspankkijärjestelmässä käytössä olevien rakenteellisten dynaamisten yleisen tasapainon mallien valossa. Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksia arvioidaan tarkastelemalla tuotannon reaktioita harkinnanvaraisiin menojen tai verojen lisäyksiin sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Finanssipolitiikan kerroinvaikutuksella tarkoitetaan tuotannon muutosta suhteessa julkisten menojen tai verotulojen muutokseen. Jos kerroinvaikutus on esimerkiksi -0.5 tarkoittaa, että julkisten menojen yhden prosentin lasku tai verojen yhden prosentin nostaminen supistaa kokonaistuotantoa puoli prosenttia. Simuloinneissa tarkastellaan julkisen kulutuksen ja palkkaveron, pääomaveron ja kulutusveron vaikutuksia. Julkisten menojen ja tulojen sokit kalibroidaan siten, että ne vastaavat kussakin tapauksessa yhden prosenttiyksikön lisäystä suhteessa bruttokansantuotteeseen.
  • Kinnunen, Helvi (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 5/2014
    Suunnitteilla olevalla eläkeuudistuksella on toteutuessaan keskeinen merkitys paitsi itse eläkejärjestelmän kestävyyteen myös Suomen talouskasvuun ja finanssipolitiikan liikkumavaraan. Uudistuksella voidaan vaikuttaa työvoiman tarjontaan sekä tuotannon kustannuksiin ja siten välillisesti myös Suomen kilpailukykyyn. Eläkkeelle jäämisikä, eläke-etuisuuksien taso ja eläkevakuutusmaksut vaikuttavat laajasti väestön elintason kehitykseen ja siihen, kuinka paljon taloudella on resursseja pitää yllä julkisen talouden palveluja ja hyvinvointivaltion muita turvaverkkoja. Suomen eläkejärjestelmää on tutkittu viime vuosina perusteellisesti. Yleinen näkemys on, että järjestelmä on perusteiltaan kunnossa, eikä se ole täydellisen remontin tarpeessa. Kyse on enemmänkin siitä, että järjestelmän perusparametrit sopeutetaan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteena on pidentää työuria, minkä perusteluna on makrotaloudelliset näkökulmat enemmän kuin eläkejärjestelmä itsessään. Tässä artikkelissa nostetaan esiin joitakin näkökulmia Suomen eläkejärjestelmään. Suomen vakuutusmaksutasoa ja eläkkeiden merkitystä tarkastellaan suhteessa joihinkin kilpailijamaihin. Eläkejärjestelmän uudistamisen vaikutuksia makrotalouteen ja finanssipolitiikan liikkumavaraan arvioidaan sekä kestävyyslaskelmien että Suomen Pankin Aino-mallilla laadittujen laskelmien avulla. Tarkasteltavana on, miten työurien piteneminen ja eläkekorvausasteen alentaminen vaikuttaisivat keskimääräiseen työhön osallistumiseen ja sitä kautta tuotannon keskimääräiseen kasvuun. Keskeinen tavoite on avata eläkeuudistuksen eri parametrien vaikutuksia talouden riippuvuussuhteisiin laajemmin kuin pelkästään eläkejärjestelmään keskittyvissä tutkimuksissa on tehty. Aluksi esitetään pääsanomat Suomen eläkejärjestelmää koskevista arvioista.
  • Snellman, Heli (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 1/2014
    1 Johdanto 3 2 Katsaus keskeisimpiin suurten maksujen järjestelmiin 4 2.1 TARGET2 5 2.2 POPS 9 2.3 EURO1 11 2.4 CLS 14 3 Lopuksi 17
  • Schmöller, Michaela (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 11/2014
    1 Introduction 4 2 A legal, nationwide minimum wage for Germany 5 2.1 A two-sided coin: The German labour market before the minimum wage introduction 5 2.1.1 The "German job miracle": High performance in terms of key indicators 5 2.1.2 The other side of the "German job miracle": Problematic developments and the new social debate 7 2.2 The new minimum wage legislation 10 2.3 Level of the minimum wage 11 2.4 Conclusions regarding the legal, nationwide minimum wage 14 3 Predictions based on economic theory 16 3.1 Employment effects under perfect competition 16 3.2 Employment effects in the monopsony model 17 3.3 Evidence of employer market power in the German labour market 19 3.4 Conclusions regarding economic theory 22 4 Empirical evidence 24 4.1 International empirical evidence 24 4.1.1 Evidence from international empirical studies 24 4.1.2 Evidence from reviews and meta-studies 26 4.2 Empirical evidence for Germany 27 4.2.1 Simulation studies on Germany 27 4.2.2 Studies on branch-specific minimum wages in Germany 28 4.3 A potential role model: Insights from the UK minimum wage 31 4.3.1 Minimum wage design 32 4.3.2 Employment effects of the UK minimum wage 32 4.3.3 A possible different route for the minimum wage in Germany 32 4.4 Conclusions on empirical evidence 33 5 Conclusions 34 Bibliography 37
  • Orjasniemi, Seppo (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 6/2014
    Tilastokeskuksen tammikuussa julkaiseman työvoimatutkimuksen mukaan työllisiä oli vuonna 2013 keskimäärin 27 000 vähemmän kuin vuonna 2012. Työttömien määrä puolestaan kasvoi noin 12 000 hengellä, mikä tarkoittaa, että työvoima supistui noin 15 000 hengellä ja työvoimaosuus (15-74-vuotiaat) supistui ½ prosenttiyksikköä. Vuoden 2007 jälkeen yli 50-vuotiaiden osallistumisasteet ovat nousseet ja alle 44-vuotiaiden osallistumisasteet ovat laskeneet. Osallistumisasteen nousu ikäryhmässä 65-69-vuotiaat antaa viitteitä työurien hienoisesta pidentymisestä. Osallistumisesteen lasku koskettaakin selkeimmin 30-34 -vuotiaita. Tässä ikäryhmässä sekä miesten että naisten osallistumisasteet ovat laskeneet. Tämä artikkeli kerää yhteen tilastotietoja, joiden avulla voidaan arvioida ikäryhmäkohtaisissa työvoimaosuuksissa tapahtuneita muutoksia. Samalla pyritään selvittämään miksi työvoimaan ulkopuolella olevien nuorten aikuisten määrä on kasvanut.
  • Mäki-Fränti, Petri (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 7/2014
    Suomalaisten kotitalouksien velkaantuminen on ainakin aivan viime aikoihin asti jatkunut finanssikriisistä ja taantumasta huolimatta. Vuonna 2013 suomalaisilla kotitalouksilla oli velkaa noin 119 % käytettävissä olevista vuosituloistaan. Se on lähellä EU:n keskitasoa mutta selvästi pienempi kuin muissa Pohjoismaissa. Vuonna 2012 Ruotsin kotitalouksien velkaantuminen oli noin 180 %, Norjan 200 % ja Tanskan lähes 300 % käytettävissä olevista tuloista. Kotitalouksien velkaantumisen kasvu ei myöskään, ainakaan toistaiseksi, ole oleellisesti vaikuttanut rahoitusjärjestelmän tilaan. Raskaimmin velkaantuneetkaan kotitaloudet eivät Suomessa aiheuttaneet pankeille merkittäviä luottotappioita edes finanssikriisin aikana, kun työttömyys lisääntyi. Kotitalouksien korkea velkaantuminen vähentää kuitenkin makrotaloudellista vakautta lisätessään kotitalouksien taloudellista haavoittuvuutta. Suomalaiset kotitaloudet ovat perinteisesti pystyneet mukautumaan tulonmenetyksiin, kuten työttömyyteen, sopeuttamalla muuta kulutusta ja turvautumalla kattavaan sosiaaliturvajärjestelmään, niin että ovat voineet jatkaa lainojensa hoitamista. Nykyisen taantuman aikana suhteellisen kevyesti velkaantuneilla kotitalouksilla on toisaalta ollut varaa jopa velkaantua lisää, mikä on auttanut pitämään yllä yksityistä kulutusta. Suomalaisten kotitalouksien velka on suurimmaksi osaksi asuntolainoja. Viime vuosien velkaantumisvauhti onkin pitkälti seurannut asuntojen hintakehitystä. Asuntojen nimellishintojen nousu varsinkin suuremmissa kaupungeissa on tasaantunut vasta nyt, pitkittyneen taantuman myötä. Vaikka velkaantumisaste on noussut, matala korkotaso on parantanut kotitalouksien kykyä selviytyä lainoistaan, eikä työllisyystilanne heikentynyt kovin paljon edes finanssikriisin aikana vuosina 2008-2009. Keskimääräisen velkaantumisasteen sijaan enemmän merkitystä onkin sillä miten velkaantuminen on jakautunut. Suurituloiset ja varakkaat kotitaloudet kestävät köyhempiä kotitalouksia paremmin riskejä, joita liittyy, ei pelkästään euromääräisesti suuriin velkoihin, vaan myös suuriin velkoihin suhteessa kotitalouden tuloihin. Tässä raportissa tarkastellaan suomalaisten kotitalouksien taloudellista liikkumavaraa ja kotitalouksien kykyä sopeutua työttömyyden tai korkojen nousun kaltaisiin taloudellisiin häiriöihin. Raportissa päivitetään syksyllä 2011 tehdyt vastaavat laskelmat uusimmalla käytettävissä olevalla aineistolla. Lisäksi kysymyksenasettelua laajennetaan lisätarkasteluilla, joissa kotitalouksien keskimääräinen velkaantuminen oletetaan todellista merkittävästi suuremmaksi. Tarkastelu auttaa arvioimaan, missä määrin Suomen kotitalouksien muita Pohjoismaita alhaisempi velkaantuminen helpottaa selviämistä taantumasta ilman että maksuvaikeuksiin joutuvien kotitalouksien määrä merkittävästi kasvaa.
  • Kajanoja, Lauri (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 9/2014
    Kun julkisia menoja leikataan tai verotus kiristyy, hidastuuko talouskasvu? Finanssipolitiikan vaikutukset talouskasvuun ovat viime vuosina herättäneet keskustelua, kun suuriksi kasvaneita alijäämiä on eri maissa pyritty pienentämään. Keskustelua on käyty mm. Kansainvälisen valuuttarahaston ja Euroopan komission välillä. Samanlaisia kysymyksiä on noussut esiin myös Suomessa julkisen talouden sopeuttamista koskevien päätösten yhteydessä. Kansainvälisten empiiristen tutkimustulosten ja mallisimulointien perusteella julkisen talouden sopeuttaminen - eli menojen pienentäminen tai verotuksen kiristäminen - tyypillisesti heikentää talouskasvua lyhyellä aikavälillä. Tutkimustietoon pohjautuvat arviot voi hyvin karkeasti kiteyttää niin, että julkisen talouden alijäämän pienentäminen yhdellä miljardilla eurolla supistaa kokonaistuotantoa lähivuosiksi suurin piirtein ½-1 miljardin euron verran. Tämä tarkoittaa, että ns. finanssipolitiikan kerroinvaikutus on ½-1. Menoleikkausten kielteisten vaikutusten voi odottaa olevan lyhyellä aikavälillä keskimäärin hieman suurempia kuin vastaavan suuruisten veronkorotusten. Kerroinvaikutukset todennäköisesti vaihtelevat tuntuvasti eri menolajien ja verokohteiden välillä. Kansainvälinen tutkimustieto finanssipolitiikan vaikutuksista talouden kasvuun lyhyellä aikavälillä koskee lähinnä suuria maita ja aikaa ennen kansainvälistä finanssikriisiä. Vaikutukset voivat olla erilaisia pienelle taloudelle ja rahaliiton jäsenmaalle, ja vaikutusten voi odottaa vaihtelevan mm. suhdannetilanteen mukana. Kun Suomen talouden erityispiirteet ja nykyinen tilanne otetaan huomioon, edellä esitetty vaikutushaarukka näyttäisi karkeasti ottaen pätevän myös Suomessa.
  • Iivarinen, Timo (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 13/2014
    1 Yleistä 3 2 Järjestelmän toiminta 6 3 Järjestelmän yleisvalvonta ja muut vaatimukset 9 3.1 Yleisvalvonta 9 3.2 Muut vaatimukset 10 4 Yhteenveto 11 Kuvioluettelo Kuvio 1. Suomalaiset maksutavat v. 2013 4 Kuvio 2. STEP2: Suomessa toimivien pankkien tilisiirtojen arvo keskimäärin päivässä 2012–2014, kpl 6 Kuvio 3. STEP2-järjestelmän toiminta 7
  • Vanhala, Juuso (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 10/2013
    1 Johdanto 3 2 Työn tarjonnan kasvattaminen työuran eri vaiheissa 3 2.1 Työn tarjonnan kasvu ei kasvata työttömyyttä pitkällä aikavälillä 3 2.2 Työurien pidentäminen loppupäästä 4 2.2.1 Työn tarjonnan kannustimet ikääntyneille 4 2.2.2 Suomen työeläkejärjestelmän uudistus 2005 7 2.3 Työurien alkupää: Työhön kiinni 8 2.3.1 Nuorten työmarkkina-aseman vakiinnuttaminen 9 2.3.2 Työmarkkinoilta poistuminen ja syrjäytyminen 10 2.3.3 Opiskeluajat, oppisopimuskoulutus ja maahanmuutto 10 2.4 Työn tarjonta ikäjakauman keskivaiheilla 11 2.4.1 Työttömyysturva ja kannustimet 11 2.4.2 Kotihoidon tuki ja työn tarjonta 14 3 Työn tarjonnan rakenteellinen heikkeneminen 15 3.1 Rakennemuutos 16 3.2 Työttömyyden katkaiseminen 18 3.3 Sokit ja instituutiot 19 4 Yhteenveto 21 Lähteet 23
  • Haavio, Markus; Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 4
    1 Johdanto 4 2 Työmarkkinoiden toiminnan logiikka lyhyellä ja pitkällä aikavälillä 4 2.1 Työn kysyntä ja tarjonta 5 2.1.1 Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen ja keskipitkän aikavälin vaikutus 6 2.1.2 Työn tarjonnan lisäyksen pitkän aikavälin vaikutus 6 2.2 Työttömyys 7 2.3 Voittajat ja häviäjät 9 2.3.1 Voittajat ja häviäjät lyhyellä aikavälillä 10 2.3.2 Voittajat ja häviäjät pitkällä aikavälillä 11 2.4 Muita näkökohtia 13 3 Konkreettisia esimerkkejä työn tarjonnan muutoksista 14 3.1 Naisten tulo työmarkkinoille 14 3.2 Suurten ikäluokkien tulo markkinoille 16 3.3 Viekö eläkeiän nostaminen nuorten työpaikat? 17 3.4 Työn jakaminen 19 3.5 Maahanmuutto ja työn tarjonta 22 4 Lopuksi 24 Lähdeluettelo 25 Kuvioluettelo Kuvio 1. Työmarkkinoiden tasapaino kilpailullisilla työmarkkinoilla 5 Kuvio 2. Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen aikavälin vaikutus 6 Kuvio 3. Työn tarjonnan lisäyksen pitkän aikavälin vaikutus 7 Kuvio 4. Työn tarjonnan lisäyksen vaikutus palkkajäykkyyden vallitessa 8 Kuvio 5. Matalasti koulutetun työn tarjonnan lisäyksen vaikutus lyhyellä aikavälillä matalasti koulutettuihin työntekijöihin 10 Kuvio 6. Työn tarjonnan lisäyksen lyhyen aikavälin vaikutus korkeasti koulutettuihin kun tulokkaat ja korkeasti koulutetut ovat A) komplementteja B) substituutteja 11 Kuvio 7. Työn tarjonnan lisäyksen vaikutus matalasti koulutettuihin pitkällä aikavälillä kun tulokkaat ovat matalasti koulutettuja 12
  • Kinnunen, Helvi; Mäki-Fränti, Petri; Viertola, Hannu (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 1/2013
    a1 Johdanto 4 2 Julkisen talouden keskipitkän aikavälin näkymät 5 2.1 Keskipitkän aikavälin talousnäkymät heikentyneet 5 2.2 Arvio julkisen talouden rakenteellisesta tasapainosta 6 3 Väestön vanheneminen 7 3.1 Uusi väestöennuste muutti kuvaa työvoiman tarjonnasta 7 3.2 Työvoiman tarjonta ja viimeaikaiset politiikkatoimet 10 4 Pitkän aikavälin menopaineet 11 4.1 Ikääntyminen lisää terveydenhoidon ja pienentää koulutuksen kustannuksia 12 4.2 Eläkemenot kasvavat lähivuosina voimakkaasti 14 4.3 Ikäsidonnaiset menot yhteensä 15 5 Kestävyyslaskelma 17 5.1 Talouskehitystä koskevat oletukset 17 5.2 Velkaurat 18 5.3 Julkisen talouden sopeuttamistarve mittava 19 6 Vaihtoehtoisia kehitysuria 22 6.1 Maahanmuutto lisääntyy 22 6.2 Julkisten palvelujen hintojen nousu 24 6.3 Tuottavuus ja korko-oletus 25 7 Tulosten tarkastelua 26