Browsing BoF Online (SP) (2007-2015) by Title

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 116
  • Heikkinen, Päivi (2009)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2009
    A great number of mobile payment schemes exist in the market. This paper suggests a framework, based on payment type and technology, to classify mobile payment schemes. The framework supports a definition of mobile payments as a way to use existing payment instruments. Based on the framework, mobile payments' success factors from the payer and payee viewpoints are discussed. In the mobile payments value chain, both banks and mobile operators are critical players, but their business cases are not self-evident. This paper aims at contributing to central banks' need to better understand the functioning of mobile payment schemes and mobile payment markets.
  • Mayes, David G. (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/11
    1 Introduction 3 2 Context 4 3 Price-level and inflation targets 6 4 Communicating the Price Level Target 11 5 Intermediate regimes 13 6 Uncertainty and Robust Policy 13 7 Changing the Regime 14 8 Concluding remark 16 List of charts Chart 1. Price level path targets and inflation targets contrasted 7 Chart 2. Inflation Experience Compared to a Price Level Target 8 Chart 3. Reacting to Shocks under Inflation and Price level Targets 9
  • Schmöller, Michaela (2013)
    Suomen Pankki. BoF online 7/2013
    In the wake of the recent economic crisis, unemployment rates in many countries have notably increased and the question of how to promote employment and combat unemployment has become a central and difficult matter for policy-makers. In the light of these challenges, Germany is commonly considered a role model for tackling the problem of unemployment. Even as recently as a decade ago, Germany faced persistently high unemployment and its labour market institutions were regarded as a symbol of inflexibility. Today, the unemployment rate in Germany is remarkably low and not even the vast GDP drop in the recent 'Great Recession' has hampered this exceptional labour market performance. This striking change in the German labour market even led to the Nobel Prize winner Paul Krugman coining the term 'German job miracle' in order to describe the evolution of the German labour market. The aim of this study is to shed light on this 'job miracle' in Germany.
  • Kajanoja, Lauri (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2012
    Viime vuosien aikana saadut kokemukset korostavat asuntomarkkinoiden ja kotitalouksien velan merkitystä yleisen talouskehityksen arvioinnissa ja siihen liittyvän talouspolitiikan suunnittelussa. Niissä maissa, joissa asuntojen hinnat ja kotitalouksien velat nousivat nopeasti ennen vuosien 2008 ja 2009 finanssikriisiä, kotimainen kysyntä usein heikkeni merkittävästi kriisin alettua. Viime vuodet ovat myös osoittaneet, kuinka vaikeaa on tehdä yksittäisiä maita koskevia arvioita asuntomarkkinoiden tilan ja kotitalouksien velan kestävyydestä. Joidenkin maiden osalta kehityksen heikkeneminen finanssikriisin alettua osattiin ennakoida useissa tutkimuksissa, mutta monissa tapauksissa arviot eivät olleen yhtä onnistuneita. Suomea koskevat tilastot ja tutkimukset eivät pääsääntöisesti viittaa asuntohintojen olevan ilmeisen kestämättömällä tasolla. Tällaisiin arvioihin silti liittyy aina suurta epävarmuutta. Lisäksi selkeä riski on olemassa siitä, että lähivuosina tilanne kehittyy haavoittuvampaan suuntaan. Näin voi käydä etenkin, jos kotitaloudet pitävät viime vuosien poikkeuksellisen matalaa korkotasoa pysyvänä tai odottavat, että asuntohinnat jatkavat nopeaa nousuaan pitkälle tulevaisuuteen. Suomalaisten kotitalouksien velat ovat nousseet historiallisen suuriksi suhteessa tuloihin. Tähän kehitykseen liittyy riskejä kotitalouksien taloudellisen haavoittuvuuden kasvusta ja sen seurauksena myös makrotalouden häiriöherkkyyden kasvusta. Verrattuna muihin kehittyneisiin talouksiin suomalaisten kotitalouksien velan kasvu ja sen kokonaismäärä eivät kuitenkaan ole suurimpien joukossa. Kotitalouksien velkaantumiseen liittyviä riskejä kasvattaa velan aiempaa epätasaisempi jakautuminen kotitalouksien kesken. Kotitalouksien tuloihin suhteutettuina hyvin suurten lainojen osuus on lisääntynyt, mikä kasvattaa kyseisten kotitalouksien taloudellisia riskejä. Makrotalouden vakaudelle se ei kuitenkaan käytettävissä olevien tietojen valossa näytä aiheuttavan välitöntä uhkaa vaikka voikin voimistaa muista lähteistä mahdollisesti kumpuavien taloudellisten ongelmien vaikutuksia - etenkin rahoitusjärjestelmän häiriöiden. Kotitalouksien velkojen kasvu ja asuntojen hintojen nousu herättävät kysymyksen, onko kotitalousluotoista aiheutuva uhka Suomen rahoitusjärjestelmän vakaudelle kasvanut. Viime vuosina luotonantajien luottotappiot kotitalouksille myönnetyistä luotoista ovat pysyneet erittäin pieninä, ja suurimmillaankin 1990-luvun alussa ne jäivät alle prosenttiin kotitalousluottojen kannasta. Merkittävät luottotappiot kotitalouslainoista näyttävät epätodennäköisiltä myös lähitulevaisuudessa. Kotitalouksien velan kasvu on kuitenkin osaltaan kasvattanut makrotalouden häiriöherkkyyttä ja sitä kautta lisännyt myös rahoitusjärjestelmän riskejä. Suomen kaltaisessa maassa on tärkeää reagoida kansallisten varallisuushintojen poikkeuksellisen voimakkaaseen nousuun liittyvien riskien kasvuun ennaltaehkäisevästi, sillä mahdollisuudet reagoida talouspolitiikan keinoin varallisuushintojen alenemisen taloudellisiin seurauksiin ovat hyvin rajalliset. Jos asuntohintojen nousu ja kotitalouksien velan kasvu nähdään Suomessa liiallisiksi ja niihin tulee jossain vaiheessa tarve puuttua, ei siihen nykyisellään ole tehokkaita välineitä. Nyt valmistelussa oleva makrovakauspolitiikka voi tulevaisuudessa tarjota tähän mahdollisuuden. Yksi keino saattaisi olla asuntolainojen enimmäisluototusasteen sitova rajoittaminen.
  • Schauman, Heidi (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 5/2012
    Tässä selvityksessä tarkastellaan, miten asuntomarkkinat ja kotitalouksien velkaantuneisuus ovat kehittyneet Pohjoismaissa viime vuosina ja vuosikymmeninä. Selvityksen tavoite on luoda käsitys siitä, miten Pohjoismaat eroavat toisistaan ja siitä, onko Suomella jotain opittavaa muista Pohjoismaista. Selvitys käsittelee asuntohintojen, asuntoinvestointien, rakentamisen sekä kotitalouksien velkaantumisen kehitystä. Yhteenvetona voidaan todeta, että Pohjoismaissa asuntohinnat ovat kehittyneet hyvin samansuuntaisesti viime vuosikymmenen aikana. Kehitys heijastaa pääsääntöisesti matalia korkoja ja myönteistä tulokehitystä eikä niinkään rakentamisen niukkuutta, vaikka joissakin maissa ainakin kasvukeskuksissa on ongelmia kaavoittamisen kanssa. Myös lainamarkkinoiden muuttuminen ja yhä vapaamuotoisempien lainojen tulo markkinoille on antanut tukea asuntohintojen nousulle.
  • Schauman, Heidi; Vanhala, Juuso (2011)
    Suomen Pankki. BoF online 2/2011
    Kansainvälinen finanssikriisi on johtanut syvimpään globaaliin taantumaan sitten 1930-luvun suuren laman. Vaikka taloudet ovat elpymässä, finanssikriisin kielteiset vaikutukset näkyvät vielä pitkään työmarkkinoilla. On odotettavissa, että tässä kriisissä toistuu monissa aiemmissa kriiseissä havaittuja piirteitä. Työllisyyden ja osallistumisasteen toipuminen muodostunee huomattavasti tuotannon toipumista hitaammaksi. Pitkäaikaistyöttömien osuus työttömistä joka on vasta hiljattain lähtenyt nousuun jatkanee kasvuaan, vaikka taantuman pohja on ohitettu. Lisäksi on mahdollista, että taantuman jälkeinen työpaikkojen kasvu ei tapahdu samoilla sektoreilla, joilla työpaikkoja on menetetty. Tässä selvityksessä tarkastellaan finanssikriisin vaikutuksia Suomen työmarkkinoille, ja verrataan Suomen kokemuksia mm. Yhdysvaltoihin ja Saksaan. Tarkastelun kohteena ovat etenkin työmarkkinoiden kohtaanto, rakenteelliset muutokset ja politiikkatoimien vaikutukset työmarkkinoiden sopeutumiskanaviin.
  • Grönqvist, Charlotta; Schauman, Heidi (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 17/2008
    Inledning och motivering 4 1 Litteraturgenomgång 5 1.1 Byggsektorns inverkan på ekonomin 5 1.2 Bostadsprisernas inverkan på ekonomin 6 1.3 De privata investeringarnas inverkan på ekonomin 7 1.3.1 Privata bostadsinvesteringar 7 1.3.2 Övriga privata investeringar 8 2 Korrelations- och grangerkausalitetsanalys 9 2.1 Data 9 2.1.1 Byggbranschens bruttovärde 9 2.1.2 Bostadspriser 11 2.1.3 Privata bostadsinvesteringar 13 2.1.4 Övriga privata investeringar 13 2.1.5 Konjunkturläget 13 2.2 Korrelationsanalys 14 2.2.1 Byggbranschen 14 2.2.2 Bostadspriser 15 2.2.3 Privata bostadsinvesteringar 15 2.2.4 Övriga privata investeringar 15 2.3 Grangerkausalitet 16 3 Vad händer med BNP-tillväxten om byggsektorns tillväxt minskar? 19 4 Sammanfattning 22 Källförteckning 23 Bilaga 25
  • Leino, Topias (2011)
    Suomen Pankki. BoF online 4/2011
    The purpose of this paper is to present an overview on how the new standards change the calculation and presentation of FDI statistics and to illustrate the effects of these changes on Finland's FDI positions, based on 2008 data. The specific focus of the paper is on FDI positions (or FDI stocks). Corresponding changes will also be implemented for FDI flows (or FDI transactions) and on FDI income data, but these are not explicitly covered in this paper.
  • Saarenheimo, Tuomas; Välimäki, Tuomas (2009)
    Suomen Pankki. BoF online 8
    Rahoitusmarkkinoiden häiriön laajennuttua globaaliksi talouskriisiksi EKP on ottanut käyttöön koko välinearsenaalinsa. Korkopolitiikka ja likviditeettipolitiikka ovat tukeneet toisiaan rahoitusmarkkinoiden toimintakyvyn palauttamiseksi ja makrotaloudellisten vaurioiden minimoimiseksi. Toimien seurauksena markkinakorot ovat alentuneet ennennäkemättömän mataliksi ja riskilisät palautuneet vähittäin kesällä 2008 ennen kriisin kärjistymistä vallinneille tasoilleen. Muiden keskuspankkien tavoin EKP on kriisin aikana sopeuttanut rahapolitiikkansa välineitä voimakkaasti. EKP:n kohdalla merkittävimpiä epätavanomaisia toimia ovat olleet määrällisten rajoitteiden poistaminen likviditeettioperaatioissa ja operaatioiden maturiteettien pidentäminen. Toisin kuin eräät muut keskuspankit, jotka ovat jo liittäneet rahapolitiikkansa välineisiin mittavat arvopaperien ostot, EKP on ottamassa tällä saralla vasta ensi askeliaan. EKP:n tähän asti noudattama strategia keskittyä operoimaan ensisijaisesti pankkisektorin välityksellä heijastaa pankkien keskeistä roolia euroalueen rahoituksen välityksessä. EKP:n voimakas likviditeettipolitiikka on kasvattanut merkittävästi Eurojärjestelmän tasetta ja siihen sisältyviä riskejä. Riskejä on jo realisoitunut eräiden EKP:n vastapuolien ajauduttua konkurssiin. Kriisiaikana luottotappiot ovat väistämätön osa keskuspankkitoimintaa, eivätkä ne uhkaa Eurojärjestelmän toimintakykyä. Kriisin aikanaan väistyessä EKP - samoin kuin muutkin keskuspankit - joutuu sopeuttamaan korkopolitiikkansa ja välinearsenaalinsa jälleen normaalioloihin soveltuviksi. Tähän ei sisälly merkittäviä teknisiä vaikeuksia. Sen sijaan rahapoliittisen elvytyksen poistaminen tilanteessa, jossa talouden tila on yhä hauras ja työttömyys korkealla, voi muodostua poliittisesti merkittäväksi haasteeksi.
  • Kinnunen, Helvi (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 5/2014
    Suunnitteilla olevalla eläkeuudistuksella on toteutuessaan keskeinen merkitys paitsi itse eläkejärjestelmän kestävyyteen myös Suomen talouskasvuun ja finanssipolitiikan liikkumavaraan. Uudistuksella voidaan vaikuttaa työvoiman tarjontaan sekä tuotannon kustannuksiin ja siten välillisesti myös Suomen kilpailukykyyn. Eläkkeelle jäämisikä, eläke-etuisuuksien taso ja eläkevakuutusmaksut vaikuttavat laajasti väestön elintason kehitykseen ja siihen, kuinka paljon taloudella on resursseja pitää yllä julkisen talouden palveluja ja hyvinvointivaltion muita turvaverkkoja. Suomen eläkejärjestelmää on tutkittu viime vuosina perusteellisesti. Yleinen näkemys on, että järjestelmä on perusteiltaan kunnossa, eikä se ole täydellisen remontin tarpeessa. Kyse on enemmänkin siitä, että järjestelmän perusparametrit sopeutetaan toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin. Tavoitteena on pidentää työuria, minkä perusteluna on makrotaloudelliset näkökulmat enemmän kuin eläkejärjestelmä itsessään. Tässä artikkelissa nostetaan esiin joitakin näkökulmia Suomen eläkejärjestelmään. Suomen vakuutusmaksutasoa ja eläkkeiden merkitystä tarkastellaan suhteessa joihinkin kilpailijamaihin. Eläkejärjestelmän uudistamisen vaikutuksia makrotalouteen ja finanssipolitiikan liikkumavaraan arvioidaan sekä kestävyyslaskelmien että Suomen Pankin Aino-mallilla laadittujen laskelmien avulla. Tarkasteltavana on, miten työurien piteneminen ja eläkekorvausasteen alentaminen vaikuttaisivat keskimääräiseen työhön osallistumiseen ja sitä kautta tuotannon keskimääräiseen kasvuun. Keskeinen tavoite on avata eläkeuudistuksen eri parametrien vaikutuksia talouden riippuvuussuhteisiin laajemmin kuin pelkästään eläkejärjestelmään keskittyvissä tutkimuksissa on tehty. Aluksi esitetään pääsanomat Suomen eläkejärjestelmää koskevista arvioista.
  • Paloviita, Maritta (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 2007/7
  • Melolinna, Marko (2010)
    Suomen Pankki. BoF online 4/2010
    Tuotantokuilu on tärkeä kansantaloustieteen käsite, jonka merkitys on viime aikoina korostunut erityisesti maailmantaloutta kohdanneen syvän taantuman johdosta. Tuotantokuilulla on myös olennaista merkitystä rahapolitiikan kannalta, koska se on keskeinen tulevia inflaatiopaineita kuvaava mittari. Tässä selvityksessä esitellään tuotantokuilun käsitettä ja esitetään yksinkertaisiin aikasarjamenetelmiin perustuvia tuotantokuilulaskelmia euroalueelta ja Suomesta. Samalla tarkastellaan tapoja tilastollisiin menetelmiin pohjautuvan potentiaalisen tuotannon laskemiseksi. Tarkoitus ei ole tehdä kattavia, talousteoreettisiin malleihin perustuvia laskelmia, vaan luoda yleiskuva alan käsitteisiin ja painottaa yksinkertaisia aikasarjamenetelmiä.
  • Korhonen, Tapio; Kurri, Samu (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 6/2012
    1 Johdanto 3 2 Maksuliike euroalueella 4 3 Euromaiden keskinäiset maksutaseet 5 4 Maksuliiketilien asema keskuspankin toiminnassa 8 5 Euroalueen rahoituskriisin tuomat epätasapainot 10 6 Ovatko TARGET-saamiset ja velat ongelma? 11 7 Maksuliikkeen rajoittaminen ei ole mahdollista 13 Lisää aiheesta 14
  • Kivistö, Jarkko; Korhonen, Tapio (2007)
    Suomen Pankki. BoF online 10/2007
    1 Maksutaseen merkitys 3 2 Maksutase kuvaa talouden ulkoista tasapainoa 4 Kehikko 1. Maksutaseen tilastoinnista 5 3 Euroalueen vaihtotaseen kehitys 6 4 Euroalue sijoituskohteena ja sijoittajana 8 4.1 Sijoitusten rakenne 8 4.2 Suorat sijoitukset 8 4.3 Portfoliosijoitukset 11 4.4 Sijoitusten tuotot ja niihin vaikuttavat tekijät 14 4.5 Kansainvälinen varallisuusasema 15 5 Maksutaseen yhteys rahamäärään 16 6 Lopuksi 22 Kirjallisuutta 23
  • Nieminen, Maritta; Tarkka, Juha (2014)
    Suomen Pankki. BoF online 10/2014
    Tässä artikkelissa tarkastellaan Euroopan keskuspankin ja eurojärjestelmän mandaattia eli sille määrättyjä tavoitteita, sille uskottuja tehtäviä ja sille annettuja toimivaltuuksia. Tavoitteena on selvittää kansainvälisten vertailujen avulla ja tutkimuskirjallisuuteen perustuen, mitä vaikutuksia EKP:n mandaatin muuttamisella voisi olla. Tarkastelu painottuu kysymykseen työllisyys- ja kasvutavoitteiden asemaan rahapolitiikassa.
  • Ross, Märten (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 11
    Contents 1 Rationale 3 2 Starting point 4 3 Output 5 4 External and financial balances 8 5 Public finances 11 6 Labor market 14 7 Lessons 16
  • Haavio, Markus (2012)
    Suomen Pankki. BoF online 1
    1 Introduction 3 2 Financial cycles and euro area recessions 4 3 Financial cycles and business cycles in a sample of 17 OECD countries 10 4 Concluding remarks 16 5 References 17 6 Appendix 18
  • Mayes, David G. (2008)
    Suomen Pankki. BoF online 2008/9
    This note explores the progress of financial integration in Asia by comparison with the EU. In the process of development the Asian countries have focused more on access to the main markets of the world than to each other. Only more recently after the experience of unwelcome contagion in the crises of 1997 1998 has there been a concerted effort to develop instruments to promote greater financial stability in the face of external shocks. Many initiatives are currently underway to improve regional financial integration and there is a movement to achieve monetary integration. However, the region is very heterogenous and inequalities in size and development will make full integration difficult. The process is thus likely to be drawn out but there is a clear direction
  • Freystätter, Hanna; Mattila, Veli-Matti (2011)
    Suomen Pankki. BoF online 1/2011
    Kansainvälisten rahoitusmarkkinoiden häiriötila kärjistyi syksyllä 2008 finanssikriisiksi, jonka vaikutukset levisivät nopeasti eri puolille maailmantaloutta. Kriisi vei Suomenkin talouden syvään taantumaan. Tässä selvityksessä tarkastellaan kriisin välittymistä ja vaikutuksia Suomen talouteen sekä arvioidaan sitä, millä tavoin kriisi on voinut muuttaa maamme pidemmän aikavälin kasvunäkymiä. Selvitys perustuu Suomen Pankissa vuosina 2009 2010 tehtyyn analyysiin. Lisäksi on hyödynnetty jonkin verran muiden tahojen tuottamaa materiaalia. Koska tämän selvityksen julkistamisen aikana kriisi yhä osin jatkuu julkistalouksien velkakriisin muodossa, selvityksessä esitetyt arviot ovat luonteeltaan alustavia