Bläddring enligt utgivningsår

Sortera efter:Ordning:Resultat:

Visas titlar 1-20 av 36
  • Vihriälä, Vesa (1987)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 6/1987
    Selvityksessä tarkastellaan lyhytaikaisten rahamarkkinakorkojen määräytymistä vuoden 1987 kahdeksan ensimmäisen kuukauden aikana. Päähuomio kiinnitetään pankkien välisten markkinoiden avistakoron riippuvuuteen pankkien asemasta Suomen Pankin päivämarkkinoilla. Tämän ohella tutkitaan avistakoron ja hieman pitempien rahamarkkinakorkojen välisiä yhteyksiä sekä keskuspankin rahamarkkinoilla suorittamien interventioiden vaikutuksia korkoihin. Päivähavainnoista koostuvan aineiston perusteella avistakorkonäyttäisi olleen alkuvuodesta keskimäärin 1/2 prosenttiyksikköä korkeampi kuin mihin pankkien päivämarkkina-asema tehokkailla markkinoilla antaisi aihetta. Avistakoron vaihtelu selittyy lähtien varsin hyvin pankkien edellispäivänpäivämarkkina-aseman perusteella lasketulla päivämarkkinoilla sovelletun koron odotusarvolla. Suomen Pankin rahamarkkinainterventiot ovat vaikuttaneet avistakorkoon juuri päivämarkkina-aseman muutoksen kautta; saman päivän aikana ei avistakorko juurikaan ole reagoinut interventioihin. Rahamarkkinainterventioiden vaikutus pidempiin (3 kk) rahamarkkinakorkoihin on kulkenut lyhyempin korkojen ts. avistakoron ja 1 kk rahamarkkinakoron kautta. Tuntuva osa 3 kuukauden rahamarkkinakoron vaihtelusta on selitettävissä interventioiden avulla. Rahamarkkinainterventiot ovat reagoineet lähinnä 3 kuukauden rahamarkki.nakorkoon. Pankit ovat maksaneet kevään aikana selvästi enemmän 1, 2 ja 3 kuukauden sijoitustodistuksilla hankitusta likviditeetistä kuin avistavelasta samalla periodilla.
  • Sarsa, Risto (1987)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers. 4/1987
    Selvityksessä vertaillaan Suomessa toimivien liikepankkien kannattavuutta vuonna 1986 tulos- ja tasetietojen perusteella. Kotimaisten liikepankkien osalta käytetyt tunnusluvut perustuvat oikaistuihintuloslaskelmiin ja oikaistujen kuukausitaseiden keskiarvoihin; ulkomaisomisteisten pankkien luvut ovat oikaisemattomia. Eri tunnuslukujen antama kuva liikepankkien kannattavuudesta oli varsin yhtenäinen. Edelliseen vuoteen verrattuna liikepankkien suhteellinen kannattavuus heikkeni jonkin verran. Myönteisimmät tunnuslukujen arvot sai kotimaisista pankeista SKOP, ulkomaisomisteisista CITI.
  • Saarinen, Veikko (1987)
    Keskustelualoitteita. Discussion papers 5/1987
    Selvityksessä tarkastellaan Suomessa vuosina 1955 -1986 sovellettuja kassavarantotalletusjärjestelmiä. Esityksen tavoitteena on ollut koota yhteen eri aikoina voimassa olleet kassavarantosopimukset ja antaa kuva niiden rakenteesta, kattavuudesta ja muutoksista. Eri aikoina sovellettujen järjestelmien vertaamiseksi keskenään niistä on laskettu yhdenmukaiset tunnusluvut: kassavarantoprosentti, marginaalinen kustannusvaikutus sekä vaikutus pankkiluoton hintaan. Lisäksi on esitetty kassavarantotalletusten määrät ja talletuksille maksetut korot.
  • Pikkarainen, Pentti (1986)
    Keskustelualoitteita. Discussion papers 1/1986
    Tärkeimpien teollisuusmaiden valuuttojen ulkoisen arvon määräytyessä valuuttamarkkinoilla vapaasti valuutan kysynnän ja tarjonnan mukaisesti jotkin pienemmät teollisuusmaat sekä useat kehitysmaat ovat omaksuneet valuuttakurssipolitiikan, jonka mukaan maan valuutan ulkoinen arvo on sidottu joko jonkin valuuttamarkkinoilla tärkeän valuutan arvoon tai useamman valuutan muodostamaan valuuttakoriin. OECD-maista Itävalta, Norja, Ruotsi ja Suomi noudattavat nykyisin tällaista korisidonnaista valuuttakurssipolitiikkaa.
  • Pikkarainen, Pentti (1986)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1986
    Tässä tutkimuksessa operationalisoidaan eräässä makrotalousteoreettisessa kehikossa johdettuja valuuttakorin optimaalisia painorakenteita, kun keskuspankin tavoitteena on joko tuotannon tai hintojen vaihtelun minimointi. Painot lasketaan sekä Suomen Pankin nykyisessä valuuttakurssi-indeksissä mukana olevien 12 maan osalta että suppeammalla 5 valuutan korilla.
  • Palva, Marianne (1986)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1986
    Selvitykseni on kaksiosainen. Sen ensimmäisessä osassa käsittelen liike-, säästö- ja osuuspankkien keskikorkojen säätelyä ja korkojen kehitystä 1970-luvun alkupuolelta aina kesään 1986. Toisessa osassa katson, miten liike- ja säästöpankkien antolainauskantojen korkojakaumat ovat muuttuneet vuosina 1975 - 1986.
  • Saarinen, Veikko (1985)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1985
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrä ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen ensimmäisessä osassa tarkastellaan liikepankkien keskuspankkiluotonkäyttöön sovellettuja ehtoja osana Suomen Pankin rahapolitiikkaa. Keskuspankkiluotolla tarkoitetaan tällöin sitä osaa pankeille myönnetystä keskuspankkirahoituksesta, jota on säädelty luottokiintiöiden avulla. Keskuspankkiluoton synonyymina käytetään sekä rediskonttaus-että keskuspankkivelkaa. Tarkastelun viitekehikkona käytetään hintateoreettista keskuspankkivelkamallia. Sen mukaan keskuspankkivelan optimitaso on kohdassa, jossa velan rajakustannukset ovat yhtäsuuret kuin rajatuotot. Tähän perustuen voimassa olleiden luottoehtojenpohjalta laaditaan keskuspankkivelan keski-, lisä-ja rajakorkoasteikot. Korkoasteikot on tekstissä esitetty sekä kuvioina että taulukkoyhteenvetoina. Keskuspankkiluoton peruskoron synonyymina käytetään rediskonttokorkoa ja Suomen Pankin peruskorkoa. Keskuspankkiluoton korkoasteikkojen ohella seltyksessä kartoitetaan vuosina 1950 -1984 sovelletut keskuspankkiluoton peruskorkoiset kiintiöt ja niiden kytkeytyminen muihin rahapolitiikan välineisiin kuten obligaatioiden termiinikauppoihin, kassavarantotalletuksiin, antolainaustavoitteisiin sekä päiväluottomarkkinoihin.
  • Saarinen, Veikko (1984)
    Keskustelualoitteita. Discussion papers 4/1984
    Tässä liikepankkien keskuspankkirahoituksen ehtoja, määrää ja kustannuksia vuosina 1950 -1984 kartoittavan selvityksen kolmannessa osassa esitetään aikasarjat keskuspankkirahoituksen rajoista, määristä sekä kustannuksista. Lähteinä on käytetty Suomen Pankin kirjanpito-, tilinpäätös-ja vuosikertomusaineistoa sekä kiertokirjeitä. Tarkastelu on aloitettu 1940-luvulta, jotta se sisältäisi myös pankkien keskuspankkiluoton kehityksen ja säätelyn alkuvaiheet. Tekstissä, kuvioissa ja taulukoissa esitetyt luvut ja aikasarjat perustuvat vuosikeskiarvioihin. Selvityksen liitteissä vastaavat tiedot on esitetty kuukausikeskiarvoina. Selvityksessä tarkastellaan vuosikymmenittäin keskuspankkirahoituksen määrän ja kustannusten kehitystä. Samalla tarkastellaan keskuspankkirahoituksen koostumista sekä keskuspankkirahoituksen käytölle asetettuja erilaisia määrällisiä rajoja. Lisäksi selvitetään esitettyjen aikasarjojen laatimistapaa.
  • Hilpinen, Jorma (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1982
    Suomen Pankin kansantalouden osastolla on vuosina 1979 - 1980 rakennettu makrotalouden tilastoihin perustuva laskentajärjestelmä, jota käytetään suhdanne-ennusteen iteroinnissa. Laskentajärjestelmä sitoo ennustettavia ilmiöitä kuvaavat tilastot toisiinsa, sisältää niiden identiteetit ja laskusäännöt, laskee analyysin tarvitsemia tunnuslukuja ja tuottaa taulukoita. Suomen Pankissa on pitkä ennustetraditio. Nykyisen organisaation puitteissa kansantalouden osastolla on tehty ennusteita vuodesta 1972 lähtien. Suhdanteiden seuranta, ennusteiden tuottaminen ja talouspoliittisten päätösten valmistelutyöhön osallistuminen ovat osaston päätehtävät. Ennustetyössä on mukana osaston koko tutkijavahvuus - vajaat 20 henkilöä. Ennusteita tehdään säännönmukaisesti kaksi kertaa vuodessa, talvella ja alkysyksystä, ja prosessi kestää noin puolitoista kuukautta. Ennusteen aikahorisontti käsittää nykyään kuluvan ja kaksi seuraavaa vuotta. Ennusteen laajuutta kuvannee parhaiten laskentajärjestelmän muuttujamäärä, joka on yli 1 200.
  • Luoma, Pekka; Pyyhtiä, Ilmo (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 5/1982
    Suomen Pankin ekonomistiosastojen edustajat tekivät tutustumismatkan Saksan liittotasavallan keskeisiin taloudellisiin laitoksiin 14. - 18.12.1981. Matkan tarkoituksena oli tutustua Saksan liittotasavallan taloudelliseen tilanteeseen ja erityisesti kokonaistaloudellisiin ennuste-, seuranta- ja analyysimenetelmiin sekä talouspolitiikan suunnitteluun. Lisäksi tarkoituksena oli saada kokonaiskuva talouspoliittisen päätöksenteon rakenteesta liittotasavallassa ja eri viranomaisten ja laitosten roolista siinä. Tärkeä tehtävä oli myös luoda suhteet eräisiin keskeisimpiin ennusteyksiköihin mm. KT-osaston kansainvälisen talouden ennusteiden laadinassa tarvittavan aineiston saannin helpottamiseksi.
  • Pesola, Jarmo (1982)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 10/1982
    Käsillä oleva tutkimus on raportti yrityssektorin varastoinvestointitutkimusprojektista Suomen Pankin kansantalouden osastolla 15.1. - 31.8.1982. Projektin tavoitteeksi asetettiin neljännesvuosiaineistoon perustuvan varastoinvestointien ennustemallin muodostaminen. Erityistä huomiota oli lisäksi määrä kiinnittää rahoitustekijöiden varastokäyttäytymisvaikutukseen. Mallia on tarkoitus käyttää apuvälineenä kansantalouden osaston suhdanne-ennusteissa.
  • Hämäläinen, Timo (1981)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1981
    Kaupan ja pääomanliikkeiden vapautuminen ovat johtaneet kansantalouksien kasvavaan keskinäiseen riippuvuuteen. Tämä heijastuu myös harjoitettavassa talouspolitiikassa. Jos jossakin maassa pyritään rahapolitiikan kiristämisen avulla kotimaisten inflaatiopaineiden hillintään, lisääntyy pääomantuonti ja rahapolitiikan vaikutus "vuotaa" ulkomaille. Pääomanliikkeiden kautta tapahtuva vuoto vaikeuttaa itsenäisen rahapolitiikan harjoittamista. Tämän raportin tarkoituksena on lähinnä periaatteellisella tasolla selvittää, missä määrin pääomanliikkeet vaikuttavat rahapolitiikan tehokkuuteen. Aluksi tarkastellaan aiheeseen liittyvää makroteoreettista kirjallisuutta ja ongelmaa valaistaan yksinkertaisten graafisten tarkastelujen avulla. Edelleen raportissa selvitetään termiinimarkkinoiden toimintaa ja vaikutuksia pääomanliikkeisiin sekä rahapolitiikan ja termiinimarkkirioiden kytkentää. Lisäksi raportissa pyritään rahapolitiikan ns. vuodon kvantifioimiseen Suomen taloudessa referoimalla tehtyjä empiirisiä tutkimuksia ekä esittämällä eräitä omia tutkimustuloksia. Raportti on jatkoa tekijän aikaisemmille pääomanliikkeitä ja rahapolitiikkaa käsitteleville selvityksille.
  • Tyrväinen, Timo (1981)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 1/1981
    Työtaisteluja on tutkittu Suomessa suhteellisen vähän. Olemassaolevissa tutkimuksissa on esitystapa usein deskriptiivinen ja tarkastelukulma yleensä lähinnä sosiologinen tai historiallinen. Lakkojen yhteyttä kansantalouden suhdanteiden ja tulonjaon kehittymiseen on - erityisesti kvantitatiivisin menetelmin - tarkasteltu harvoin. Tämä lienee osaltaan perua varsin laajalle iskostuneesta näkemyksestä, jonka mukaan työtaistelut ovat jonkinlaisia "ulko-taloudellisia" ilmiöitä, jotka heijastelevat joko poliittisia, järjestöllisiä tai erilaisia satunnaisia vaikuttimia. Tältä pohjalta ei esimerkiksi ekonometristen selitysmallien rakentaminen työtaisteluille ole ehkä tuntunut rohkaisevalta.
  • Taivalaho, Timo (1980)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 3/1980
    1. YLEISET LÄHTÖKOHDAT .... 1 2. AINEISTO JA MENETELMÄT ... 4 2.1. Käytettävät muuttujat... 4 2.2. Toimialajako... 7 2.3. Menetelmät .... 8 3. ESTIMOINTITULOKSET... 10 3.1. Tekstiili-, vaate- ja nahkateollisuus... 10 3.2. Puutavarateollisuus ... 15 3.3. Paperiteollisuus .... 21 3.4. Kemian teollisuus .... 27 3.5. Metallien perusteollisuus 32 3.6. Metallituote- ja koneteollisuus 36 4. JOHTOPÄÄTÖKSIÄ 43 LIITE 1 Kysyntä- ja hintamuuttujien painorakenteet 46 LIITE 2 Kirjallisuusluettelo 47
  • Sehm, Monica (1980)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 2/1980
    Tämä esitys muodostaa ensimmäisen osan Suomen Pankin kansantalouden osaston kausivaihteluprojektin raportista. Tässä osassa käsitellään kausivaihtelupuhdistuksen eri vaiheissa käytettyjä menetelmiä. Seuraavissa osissa esitetään eri sarjaryhmissä saatujen empiiristen kokeilujen tulokset.
  • Kretzmer, Peter (1980)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 4/1980
    This paper reports some preliminary findings of an analysis of the price behaviour of Finland's raw material imports. The main purpose is to study the lags with which world market prices are transmitted into Finnish foreign trade prices as well as the impact of exchange rate fluctuations. In addition, the significance of reweighting world market prices to correspond to the structure of Finnish trade is examined.
  • Hämäläinen, Timo (1979)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 9/1979
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää lyhytaikaisiin pääomaliikkeisiin vaikuttavia tekijöitä ja pyrkiä mittaamaan näiden vaikutuksia kvantitatiivisesti. Kvantitatiivisen tarkastelun taustalla on pyrkimys lyhytaikaisten pääomaliikkeiden ennustettavuuden parantamiseen vuosiaineistona ja myös neljännesvuosiaineistona esitettäviä suhdanne-ennusteita silmälläpitäen ja toisaalta vuoden sisäisen kansantalouden nettorahoituskehityksen kannalta. Edelleen pyrkimyksenä on edesauttaa Suomen Pankin kansantalouden osaston ennustemenetelmäkehikon laatimista ottamalla huomioon tämän edellyttämä kansantalouden disaggregointi.
  • Pyyhtiä, Ilmo (1979)
    Suomen pankin osastot. Keskustelualoitteita 10/1979
    Käsillä olevan tutkimuksen tarkoituksena on analysoida Suomen Pankin teollisuuden investointisuunnitelmia ja toteutuneita investointeja koskevan tiedustelun käyttökelpoisuutta teollisuuden investointien ennakoinnissa. Investointitiedustelun tuloksia käytetään säännöllisesti Suomen Pankin kansantalouden osaston ja muiden maan suhdannetutkimuslaitosten ennustetyössä. Tiedustelua on suoritettu säännöllisesti kahdesti vuodessa nykyisessä laajuudessaan vuodesta 1963 lähtien, joten nyt alkaa olla saatavissa riittävän pitkät aikasarjat teollisuuden investointisuunnitelmista niiden toteutumisen tutkimiseen.
  • Korkman, Sixten (1979)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 3/1979
    I JOHDANTO II VIENTI III TUONTI II I.1 Koko tuonti III.2. Kulutustavaroiden tuonti 111.3. Investointitavaroiden tuonti III.4. Raaka-aineiden ja tuotantotarvikkeiden tuonti III.5. Yhteenveto tuontiyhtälöistä IV JOITAKIN ESIMERKKILASKELMIA ULKOMAANKAUPAN JA KOKONAISTUOTANNON SUHTEESTA IV.1. Kotimaisen kysynnän lisäyksen tuonti- ja tuotantovaikutuksista IV.2. Talouspolitiikan "ulkoisesta pelivarasta " ja "täystyöllisyysalijäämästä" IV.3. Hintamuutoksen substituutiovaikutuksista V JOHTOPÄÄTÖKSIÄ
  • Huomo, Ahti; Korkman, Sixten (1979)
    Keskustelualoitteita. Discussion Papers 1/1980
    Kysymyksiä siitä kuinka aktiivista rahapolitiikka on ollut ja mihin tavoitteeseen se on pyrkinyt on Suomessa selvitetty varsin vähän. Eräs ilmeinen syy tähän on rahapolitiikan arviointiin liittyvät vaikeudet. Ongelmia aiheuttavat tässä yhteydessä mm. seuraavat seikat: Ensinnäkin harjoitetun rahapolitiikan luonnehdinta on vaikea tehtävä. Tämä johtuu siitä, että laajasti käytetyt luonnehdinnat "kireä" ja "keveä" ovat käsitteellisesti moniselitteisiä, ja siitä että kireysasteen mittaaminen on vaikeaa. Lisäksi kulloinkin vallitseva kireysaste heijastaa keskuspankista välittömästi riippumatonta kehitystä yhtä lailla kuin keskuspankin toimenpiteitäkin. Toiseksi rahapolitiikkaa suppeassa mielessä olisi tarkasteltava osana laajempaa kokonaisuutta. Varsinainen rahapolitiikkahan edustaa vain osaa keskuspankin politiikkaa, jota vuorostaan voidaan tarkastella osana koko valtiovallan harjoittamaa talouspolitiikkaa. Kolmanneksi ongelmana ovat relevanttien vaikutusväylien heikko tuntemus sekä harjoitetussa politiikassa heijastuvat viiveet ja ennustevirheet.