Browsing Idäntalouksien katsauksia - Review of Economies in Transition (BOFIT) (1992-1999) by Publication Year

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 196
  • Westin, Peter (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1998
    The paper analyzes the development in Russian-European Union trade in the transition.After a significant adjustment of the trade data, and a short overview of the general development in Russian trade, the author analyses the trade dynamics and the commodity composition of exports and imports, using 3 and 5-digit Standard International Trade Classification.The outcome of the analysis shows that although Russian exports since 1992 have increased in terms of variety, the development in manufacturing exports is disappointing, especially with regard to light manufacturing and consumer goods.And not surprisingly Russia reveals a comparative advantage in minerals and metals.The level of intra-industry trade between Russia and the EU remains low and there is no sign of an increase; the opposite pattern from that of the Central European countries.On the whole this study shows that there are no clear signs of changes to the structure of foreign trade between Russia and the EU, to some extent the result of the lack of restructuring in the Russian economy. Keywords: Russia, European Union, foreign trade, revealed comparative advantage, intra-industry trade
  • Pautola, Niina (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna nopeasti kaikissa Baltian maissa.Virossa tuotannon kasvu oli niin nopeaa, että useat tarkkailijat huolestuivat maan talouden ylikuumenemisesta. Inflaatio laski kaikissa maissa edellisestä vuodesta, mutta Virossa kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuoden loppua kohden. Ulkomaankauppa oli edelleen selvästi alijäämäistä kaikissa Baltian maissa.Tämä on merkinnyt myös suuria vaihtotaseiden alijäämiä. Kaikissa Baltian maissa pankkien luotonanto kasvoi viime vuonna selvästi, mutta nopeinta kasvu oli Virossa, jossa keskuspankki kiristi pankkeja koskevia määräyksiä loppuvuodesta hillitäkseen lainanantoa.Viime vuonna yksityistämisen päähuomio keskittyi suuriin yrityksiin. Asiasanat: Viro, Latvia, Liettua, talouskehitys, inflaatio, ulkomaankauppa
  • Nordman, Tom (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Kasvu jatkui voimakkaana vuonna 1997, mutta Aasian kriisi lisäsi epävarmuutta ja riskejä. Kiinan talouden kasvu jatkui voimakkaana 1997, samalla kun talouden tasapaino vahvistui.Inflaatio laantui, korkean kotimaisen säästämisen ansiosta vaihtotase säily selvästi ylijäämäisenä, ja keskuspankin valuuttavaranto vahvistui merkittävästi. Talouspolitiikan painopiste siirtyi vuoden aikana inflaation taltuttamisesta kotimaisen kysynnän elvyttämiseen.Syyskuun kansalliskongressissa talouden reformipolitiikka sai entistä voimakkaamman painotuksen.Talouden kehittyessä myös ongelmat ovat käyneet vaikeammiksi.Keskeisiksi tavoitteiksi nostettiin nyt koko valtavan valtionyrityssektorin modernisointi ja tehostaminen.Tähän ongelmaan ja tehtävään liittyy kiinteästi myös neljän valtion liikepankin tervehdyttäminen ja saneeraus.Useita Aasian maita ravistelevat talouskriisi ei ole ainakaan vielä levinnyt Kiinaan, ja Kiinalla on hyvät edellytykset välttyä ajautumasta samanlaisiin ongelmiin.Ratkaisevaa tulee olemaan, riittääkö talouden kasvu luomaan työpaikkoja niille miljoonille työntekijöille, jotka joutuvat työttömiksi valtionyritysten saneerauksen yhteydessä. Asiasanat: Kiina, kansalliskongressi, valtionyritykset, valtionpankit, kasvu, devalvaatio, työllisyys
  • Popova, Tatiana; Tekoniemi, Merja (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1998
    Tax revenues constitute the main source of public sector funding for most countries.Russia's complex and ineffective tax system has hindered its economy and led to significant decrease in tax revenues.The new Tax Code approved in summer 1997 in the first reading of the Russian Duma was designed to remedy many of the problems with the current tax system.Its main objectives were to ensure simplification of the tax system, restoration of tax discipline, stimulation of production and protection of adequate tax revenues.Subsequently, there has been much discussion as to whether these objectives can be achieved by the proposed Tax Code draft, and thousands of amendments have been proposed.The discussion has centered around income and enterprise taxation, i.e areas where Russian practice differs considerably from other countries.Traditionally, income taxation in Russia has been a minor contributor to state revenues, while enterprise taxation has been a considerable contributor.According to the hypothetical calculations of the Tax Code Tax draft, federal and regional tax revenues as a share of GDP will decline, while revenues from extrabudgetary funds will increase.The aggregate tax burden should decrease from approximately 35.1% to 32.4% of GDP.These estimates are based on the assumption that GDP starts to grow and tax discipline is better enforced.This is the core of the tax reform and a key element in the success of Russia's economic reform as a whole. Keywords: Russia, taxation
  • Tekoniemi, Merja (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Neuvostoliiton kaupan osuus Suomen ulkomaankaupasta supistui 1980-luvun puolivälistä alkaen.Vuoden 1990 lopulla clearing-järjestelmä lakkautettiin ja vuoden 1991 lopulla Neuvostoliitto hajosi.Näiden suurten muutosten seurauksena Suomen ja entisen Neuvostoliiton alueen ulkomaankauppavaihto supistui merkittävästi.Viime vuosina kauppa on kuitenkin elpynyt nopeasti. Etenkin vuonna 1997 kauppa kasvoi voimakkaasti - vienti IVY-maihin ja Baltiaan kasvoi 35 % ja tuonti sieltä 24 %.Vuodesta 1994 alkaen kauppa on pysynyt Suomelle ylijäämäisenä.Vaikka Venäjän osuus kaupasta on huomattava, Baltian ja erityisesti Viron merkitys kauppakumppanina on jatkuvasti kasvanut.Suomen vientiä IVY-maihin ja Baltiaan hallitsevat koneet ja kuljetusvälineet sekä elintarviketeollisuuden ja kemianteollisuuden tuotteet.Tuonti on pääosin energiaa. Asiasanat: ulkomaankauppa, Suomi, IVY, Venäjä, Baltia
  • Nordman, Tom (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1998
    The Asian financial crisis has engulfed most of the region's countries, with the notable exception of China, which has maintained a stable dollar exchange rate.However, China's situation is being widely discussed, some commentators claim that China will eventually be forced to devalue while others maintain that China neither needs to nor would gain from a devaluation. China, not yet a fully open economy, has the means and resources to withstand pressures against its currency.Reserves remain comfortable and the trade surplus is even growing as China's exports to the United States and Europe continue to grow at a healthy pace although exports to other Asian countries have slumped.Domestic economic activity is recovering from a slowdown as public expenditure is rising.However, rapid reform of China's state-owned industries and bad-debt ridden state-owned commercial banks may be endangered if foreign direct investment fails to pick up the slack in the labour market as stateowned industries and government ministries shed millions of workers.Chinese authorities might be tempted to ease the pressure through a devaluation of the renminbi.However, China's exports have an import content of 50 percent, so a small devaluation would make little difference, and a large devaluation would probably trigger a new round of competitive devaluations among the region's countries, in the end leaving everyone worse off than before.For the time being China is therefore best served by maintaining a stable exchange rate, but in the longer term China may have to reconsider the wisdom of its peg to the US dollar. Keywords: China, Asian crisis, devaluation, exports, trade surplus, exchange reserves, renminbi, reform
  • Korhonen, Iikka (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1998
    This study examines how inflation and money supply growth have interacted in Russia.It covers the period from January 1992, when price liberalization was introduced, to December 1997.An error correction model includes an error correction term (ie deviation from long-run equilibrium) extracted from the estimated long-run money demand function. When the error correction term was included, it was found that much of the effect of monetary expansion on inflation was felt within three months.Further, the error correction term is shown to have a statistically significant coefficient with the correct sign in the money demand equation, implying that deviations from long-run equilibrium contain useful information on future monetary growth. The model reinforces the observation that monetary policy inevitably plays the key role in reducing inflation.Thus, if a reduction in inflation is desired, the central bank may find it impossible to reconcile this goal with other obligations, for example, with financing of the central government budget via large deficits. Keywords: inflation, models, Russia
  • Pesonen, Hanna (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1998
    This paper examines the driving forces in stock market fluctuations in Russia.We found no evidence of a causal relationship running from the emerging stock markets of Asia to Russia.Instead, US and Japanese share price movements seem to have strong implications for Russian share prices. Keywords: Russia, stock markets, causality testing
  • Tekoniemi, Merja (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Ukrainan talouden kehitys oli vuonna 1997 olennaisesti heikompaa kuin vuonna 1996.BKT:n laskun ja inflaation hidastuminen olivat vuoden 1997 selkeimmät saavutukset, jotka jäivät useiden negatiivisten kehityssuuntien varjoon.Finanssipolitiikan ongelmat säilyivät suurina budjettivajeen noustua arvioitua korkeammaksi. Aasian finanssikriisin vaikutukset ovat erityisen laajakantoisia Ukrainalle, joka on pitkälti riippuvainen ulkomaisista lainoista ja sijoituksista.Lupauksia palkka,- eläke- ja sosiaalimaksurästien kuolettamisesta ei pystytty toteuttamaan vuoden 1998 alkuun mennessä.Vuoden 1996 syksyllä käyttöönotetun grivnan vaihteluväliä jouduttiin vuoden 1998 alussa muuttamaan heikentymispaineiden seurauksena kahdesti.Rakenneuudistukset eivät ole edenneet toivotulla tavalla parlamentin kommunistiedustajien vastustaessa noudatettua yksityistämispolitiikkaa.Maahan tehtyjen ulkomaisten investointien arvo kasvoi vuonna 1997 selvästi, mutta on tasoltaan vielä erittäin vaatimatonta.Ulkomaankaupan maarakenne muuttui ja vienti supistui pitkälti Venäjän Ukrainan tuonnille asettaman arvonlisäveron seurauksena.Vuoden 1998 talousnäkymät ovat heikon vuoden 1997 seurauksena pessimistiset.Edessä olevat kevään parlamenttivaalit ja vuoden 1999 presidentin vaalit saattavat lisäksi hidastaa talousuudistuksen etenemistä. Asiasanat: Ukraina, talouskehitys, talouspolitiikka
  • Rautava, Jouko (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Venäjän talouspolitiikan ja -kehityksen kannalta vuosi 1997 oli suhteellisen väritön verrattuna edellisiin vuosiin - ensimmäisen kerran kuluvalla vuosikymmenellä poliittista keskustelua ja arviointia eivät hallinneet tärkeät vaalit tai Tshetshenian sodan kaltaiset dramaattiset tapahtumat.Vuoden lopulla Aasian talouskriisin vaikutusten leviäminen Venäjälle toi kuitenkin esiin Venäjän finanssi- ja rahapolitiikan haavoittuvuuden ja korosti järjestelmäuudistusten jatkamisen tärkeyttä.Vaikka inflaatio hidastui 11 prosenttiin, valtiontalouden tila ei osoittanut paranemisen merkkejä ja budjettivaje oli edelleen noin 8 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen.Tuotannossa saavutettiin kuitenkin käänne parempaan, vaikka kokonaistuotannon kasvu jäikin vaatimattomaan 0.4 prosenttiin.Kun aikaisempina vuosina Venäjän talouspolitiikassa on keskitytty pääasiassa makrotalouden vakauttamiseen, niin vuonna 1997 hallitus ja viranomaiset kiinnittivät aikaisempaa enemmän huomiota myös yritystason kysymyksiin eli monopolien purkamiseen ja kilpailun lisäämiseen. Myös yksityistäminen sai uutta jatkoa valtion alkaessa myydä osuuksiaan suuryrityksistä. Asiasanat: Venäjä, talousuudistus, talouspolitiikka, rakennemuutokset
  • Korhonen, Iikka (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Talouskasvu oli viime vuonna varsin epäyhtenäistä Keski- ja Itä-Euroopan siirtymätalouksissa.Romania ja Bulgaria kokivat pahan talouskriisin, ja niiden kokonaistuotannon muutos oli jopa negatiivinen.Puolassa ja etenkin Slovakiassa kotimainen kysyntä kasvoi niin voimakkaasti, että maiden ulkoisen tasapainon kestävyyttä epäiltiin.Kasvun odotetaan kiihtyvän tänä vuonna jonkin verran, koska vienti kasvanee Länsi-Euroopan talouksien elpyessä. Myös maiden inflaatiot erosivat toisistaan hyvin paljon.Bulgaria koki alkuvuonna hyperinflaation, kun taas joissakin maissa vuosi-inflaatio on jo alle 10 %.Tsekin tasavalta joutui päästämään valuuttansa kellumaan toukokuussa spekulatiivisen hyökkäyksen jälkeen, ja tämän takia sen inflaatio kiihtyi jonkin verran viime vuonna.Tänä vuonna inflaatio laskenee suurimmissa osassa Keski- ja Itä-Eurooppaa. Suurimmilla osalla Keski- ja Itä-Euroopan talouksista oli viime vuonna sekä vaihtotaseen että julkisen sektorin vaje.Puolassa vaihtotaseen vaje kasvoi, mutta muissa maissa se oli pääosin laskussa.Tsekissä vajeen supistuminen johtui osaksi valuutan heikkenemisestä.Useimmissa maissa myös julkisen sektorin alijäämä supistui viime vuonna.Joissakin maissa tämä tapahtui suotuisan talouskehityksen seurauksena, mutta esimerkiksi Bulgariassa vajeen supistamiseen pakotti valuuttakomiteajärjestelmän käyttöönotto, joka estää vajeen keskuspankkirahoituksen. Asiasanat: Keski- ja Itä-Eurooppa, siirtymätaloudet, talouskehitys, työttömyys, vakauttaminen, ulkomaankauppa
  • Rautava, Jouko (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1997
    Vielä viisi vuotta talousuudistusten alkamisesta kokonaiskuvan muodostaminen Venäjän talouden tilasta ja suunnasta on vaikeaa. Tilastoitu tuotanto on laskenut jo seitsemän vuotta peräjälkeen, valtiontalous ei vieläkään ole vakaalla ja kestävällä pohjalla, omistusoikeutta koskevat keskeiset kysymykset ovat vielä ratkaisematta eikä investointikehitys lupaa hyvää jatkoa ajatellen. Samalla inflaatio on kuitenkin onnistuttu vaikean alun jälkeen painamaan viime vuonna hämmästyttävän alas ja valuuttakurssikehitys on selvästi aikaisempaa ennakoitavampaa, vienti on kasvanut nopeasti, tuotantotoiminta on pitkälle yksityistetty ja rahoitusmarkkinat kehittyvät vauhdilla.Yksiselitteisen kuvan muodostamista vaikeuttavat vielä alueelliset ja toimialakohtaiset erot.
  • Pekonen, Kari (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1997
    Yleispoliittiset tapahtumat ovat Valko-Venäjällä sävyttäneet voimakkaasti talouspolitiikkaa ja taloudellista kehitys Presidentin näkyvä käsi on yhä selvemmin alkanut ohjata myös taloudellista päätöksentekoa.Inflaatio hidastui merkittävästi vuonna 1996. Virallisten tilastojen mukaan tuotannon määrä kasvoi hieman, mutta toisten lähteiden mukaan se edelleen supistui selvästi joskin vä`hemmän kuin edellisinä vuosina.Vuoden 1996 huhtikuussa ValkoVenäjän ja Venäjän välillä solmittiin laaja yhteistyösopimus, jonka tavoitteena oli saada aikaan pitkälle ulottuva poliittinen ja taloudellinen integraatio maiden välillä.Sopimuksen toimeenpano on kuitenkin edennyt alunperin tarkoitettua hitaammin.Kansainvälisen valuuttarahaston kanssa edellisenä vuonna solmittu valmiusluottosopimus raukesi vuonna 1996 ennen kaikkea siksi, että valmiusluoton ehtona olleet talouden rakenneuudistukset eivät edenne aikataulunsa mukaisesti ja valuuttamarkkinoiden kehittymistä hidastettiin uusin määrällisin rajoituksin.Talouden yksityistämisprosessi ei vieläkään käynnistynyt siinä mittakaavassa kuin useimmissa muissa IVY-maissa, erityisesti Venäjällä.
  • Tekoniemi, Merja (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1997
    Ukrainan talouden tärkeimpiä tapahtumia vuonna 1996 olivat inflaation taltuttaminen ja sitä seurannut oman kansallisen rahan - grivnan - käyttöönotto sekä maan perustuslain hyväksyminen viimeisenä entisistä neuvostotasavalloista.Myös yksityistäminen nopeutui ja ulkomaankauppaa vapautettiin etenkin viennin osalta. Talouden suurimpia huolenaiheita olivat BKT:n laskun jatkuminen, harmaan talouden suuri osuus, palkkarästien kasvu ja verotulojen lasku.Budjettimenoista sosiaalimenojen osuus on noussut kestämättömän suureksi.Talousuudistuksen linjan säilymistä kansainvälisten rahoituslaitosten vaatimissa raameissa on jarruttanut maan sisäinen poliittinen valtataistelu.Vuoden 1996 lopulla länsimaiset hallitukset ja kansainväliset rahoituslaitokset päättivät kuitenkin tukea Ukrainan talousuudistusta seuraavien kolmen vuoden aikana.Tältä osin tilanne on olennaisesti parempi kuin vuoden 1996 alussa, jolloin IMF jäädytti vuoden 1995 kesällä solmitun valmiusluoton erän.
  • Korhonen, Iikka; Pautola, Niina (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1997
    Vuonna 1996 Viron ja Liettuan kansantaloudet kasvoivat jo toista vuotta peräkkäin suhteellisen nopeasti ja Latviassa kasvu lähti uudelleen käyntiin vuoden 1995 pankkikriisin aiheuttaman taantuman jälkeen.Vuoden lopulla Latviassa oli Baltian maiden korkein työttömyys. Pankkisektorilla kehitys jatkui edellisvuoden kaltaisena.Pankkien lukumäärä aleni.Virossa tämä tapahtui lähinnä fuusioiden kautta kun taas Latviassa ja Liettuassa vuoden 1995 pankkikriisit johtivat pankkien lukumäärän supistumiseen.Erityisesti Latviassa ja Liettuassa viranomaiset ovat pyrkineet tehostamaan pankkien valvontaa.Raharnarkkinoilla havaittiin viime vuonna selkeitä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.Pankkiluottojen korot laskivat kaikissa Baltian maissa.Laskuun vaikuttivat mm. inflaation aleneminen ja pankkisektorin kasvaneen kokemuksen mukanaan tuoma suurempi valmius myöntää luottoja. Tuottajahinnat nousivat kaikissa Baltian maissa hitaammin kuin kuluttajahinnat, mikä saattaa viitata kuluttajahintojen edelleen hidastumiseen lähitulevaisuudessa.Keskipalkat ovat läntisiin teollisuusmaihin verrattuna edelleen alhaisia.Lisäksi alueelliset erot ovat suuria. Kaikissa Baltian maissa ulkomaankauppa sekä vaihtotase kokonaisuudessaan olivat alijäämäisiä.Ulkomaankaupan rakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 1995 verrattuna. Virossa ja Liettuassa yksityistäminen on edennyt nopeammin kuin Latviassa ja jäljellä ovat enää ns. infrastruktuuriyritykset. Yksityistämisen loppusuoralla merkittäväksi kysymykseksi on noussut maaomaisuuden yksityistäminen.Valtiontalouden hoidossa Baltian maiden yhteisenä ongelmana on edelleen tehottomuus.Erityisesti verojenkeruu on ollut tehotonta ja budjettipolitiikan koordinointi paikallistason ja valtion välillä on ollut puutteellista. Ulkopolitiikan osalta viime vuoden merkittävimpiä tavoitteita olivat keskinäisen yhteistyön parantaminen, edistyminen WTO-jäsenyysneuvotteluissa sekä entistä tiiviimpi integroituminen Euroopan Unioniin.Lisäksi erityistä huomiota ovat saaneet Naton itälaajentumiseen liittyvät kysymykset sekä suhteet Venäjään. Merkittävimpiä sisäpoliittisia tapahtumia olivat Viron ja Latvian presidentinvaalit, Viron hallituksen hajoaminen sekä Liettuan presidentinvaalit.
  • Kuus, Toivo (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1997
    Since regaining independence, Estonian has carried out its economic and political reforms with dispatch and determination.Estonia has now succesfully completed primary tasks faced by most transition countries, ie. trade liberalization, macroeconomic stabilization, privatization, monetary reform, strengthening of financial sector etc.One of the main challanges presently facing Estonia is the EU membership.If Estonia intends to become a member of the EU in the years ahead, EMU will comprise the framework of development also for the Estonian economy.What then are the implications of EMU memberhip for Estonia ?Benefits include elimination of currency transaction costs, reduction of costs of hedging against exchange rate risk, increased competition due to price transparency, increased foreign trade, elimination of problems related to fluctuating exchange rates, low inflation, and benefits related to increased international role of the common European currency euro. Costs related the EMU and a common currency depend on the structure of Estonia's economy vis a vis other European economies.In general, if EMU member states have similar economic structures and economic problems, then the costs will be low, because a common EMU economic policy suit every country's individual needs.If this is not the case, then the costs of a common currency will be high. Estonia's participation in euro area requires a fulfilment of the Maastricht convergnece criteria on interest rate, exchange rate, price stability as well as public debt.In respect of the government deficit and debt, succesfull economic reform and accompanying economic growth have created a situation wherein Estonia's debt burden is relatively small and the Estonian government can easily borrow money from international markets. Regarding to price stability, inflation rate in Estonia is still considerably above the level of Western European countries.Also, long-term interest rates still exceed the reference value of the EMU criterion.Finally, the criterion of exchange rate stability can be considered to be essentially fulfilled in Estonia because the kroon has already for five years been pegged to the Deutschemark, one of the most stable currencies in Europe. If Estonia remains outside the official euro area after accession, the EMU will still have an enormous impact on its economic and monetary policies.For Estonia, as well as for all new member states, the pursuit of strict macroeconomic and fiscal policies is of essential importance. Keywords:Estonia, EMU, EU, integration, enlargement, monetary policy
  • Arukaevu, Riia (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1997
    Operating since 1993, Estonia's budding money market today boasts a fairly sophisticated interbank money market.Its non-interbank money market also continues to develop rapidly; in coming years short-term money flows between enterprises will increase as Estonia's enterprise sector grows.Estonia's money market is tiny in comparison to major money markets, and standard instruments such as T-bills are not used at all.Even so, Estonia's money market is, by far, the most developed in the Baltic region.Given the present high growth in Estonian banking and industry, turnover in the Estonian money market can well be expected to grow and further integrate itself with global money markets. Keywords:Money market, Estonia
  • Brodsky, Boris (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1997
    This study assesses the causes of dollarization in Russia. Dollarization is defined here as the use of foreign currency both as a medium of exchange and store of value. According to different estimates, the current degree of dollarization of the Russian economy is 40-50 per cent.Inquiry into sources and mechanisms of dollarization in Russia reveals the main factors influencing its evolution - dynamics of inflation and the dollar exchange rate, as well as the uncertainty level of money and credit policy. The model of dollarization assessing the influence of key parameters of macroeconomic policy - inflation, exchange and interest rates - on dynamics of dollarization is created in the paper.Main conclusions and relationships of the model are tested on Russian data.Implications of obtained results for macroeconomic policy in Russia are discussed. Keywords:dollarization, monetary policy, models, Russia
  • Korhonen, Iikka (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1997
    This paper briefly examines the exchange rate arrangements of several of Eastern Europe's transition economies.Generally speaking, countries that have included some form of fixed exchange rate regime in their stabilization packages have been more successful in curbing inflation, and consequently reviving output. Further, while a fixed exchange rate is no panacea for economic problems, it can act as a credible nominal anchor in a comprehensive reform package.Such credibility, however, is contingent on the government's ability to implement a balanced budget. As transition progresses, fixed exchange rate regimes eventually become outmoded as they lack some of the flexibility and potency in conducting monetary policy central banks may require as the economy grows.To date, even the most advanced of the transition countries have balked at making this switch.A possible explanation may simply be inertia from past success of fixed exchange rates in reducing inflation and enhancing the credibility of such central banks.
  • Dale, Rasa (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1997
    This paper discusses currency boards, beginning with their history. Included in the paper is a discussion of how a currency board works and the advantages and disadvantages of the currency board, particularly when compared to a more traditional central banking style.The Estonian and Lithuanian currency boards are described and discussed as particular cases of currency board institutions.