Browsing Idäntalouksien katsauksia - Review of Economies in Transition (BOFIT) (1992-1999) by series

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 195
  • Gavrilenkov, Eugene (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1994
  • Matikainen, Petri (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1992
  • Korhonen, Iikka (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1997
    Russia's treasury bill market has taken off in recent years.The volume of outstanding stock has grown manyfold, so that the volume of trading on the secondary market is now enough to ensure liquidity.The yields of treasury bills, which once fluctuated wildly in response to trends in inflation and political uncertainty, have now settled to low enough levels where they may actually help stabilize Russian financial markets.If this, happens, we may soon expect to see increasing investments in production capacity. The T-bill market is mainly regulated by the Central Bank of Russia, which uses treasury bills as an instrument of monetary policy.Meanwhile, the government of the Federation of Russia has increasingly sought to use the T-bill market as a source of revenue.As the Central Bank of Russia will no longer extend direct credit to the government, inflation has naturally fallen.However, if there are to be further cuts in the yields of treasury bills, the government would probably have to curtail its borrowing.For this to happen the government must cut expenditures even further or improve its tax collection systems.
  • Korhonen, Iikka (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1997
    This paper briefly examines the exchange rate arrangements of several of Eastern Europe's transition economies.Generally speaking, countries that have included some form of fixed exchange rate regime in their stabilization packages have been more successful in curbing inflation, and consequently reviving output. Further, while a fixed exchange rate is no panacea for economic problems, it can act as a credible nominal anchor in a comprehensive reform package.Such credibility, however, is contingent on the government's ability to implement a balanced budget. As transition progresses, fixed exchange rate regimes eventually become outmoded as they lack some of the flexibility and potency in conducting monetary policy central banks may require as the economy grows.To date, even the most advanced of the transition countries have balked at making this switch.A possible explanation may simply be inertia from past success of fixed exchange rates in reducing inflation and enhancing the credibility of such central banks.
  • Sepp, Urmas (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1995
  • Korhonen, Iikka (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1998
    This study examines how inflation and money supply growth have interacted in Russia.It covers the period from January 1992, when price liberalization was introduced, to December 1997.An error correction model includes an error correction term (ie deviation from long-run equilibrium) extracted from the estimated long-run money demand function. When the error correction term was included, it was found that much of the effect of monetary expansion on inflation was felt within three months.Further, the error correction term is shown to have a statistically significant coefficient with the correct sign in the money demand equation, implying that deviations from long-run equilibrium contain useful information on future monetary growth. The model reinforces the observation that monetary policy inevitably plays the key role in reducing inflation.Thus, if a reduction in inflation is desired, the central bank may find it impossible to reconcile this goal with other obligations, for example, with financing of the central government budget via large deficits. Keywords: inflation, models, Russia
  • Korhonen, Iikka (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1996
    his study examines how inflation has responded to changes in the rate of money supply growth in Russia.The study covers the period from January 1992 when price liberalization was introduced to December 1995.The error correction model uses an error correction term (i.e. deviation from long-run equilibrium) extracted from the estimated long-run money demand function. When the error correction term was included, it was found that much of the effect of monetary expansion was felt within three months. Further, the error correction term is shown to have statistically significant coefficient with a correct sign, implying that deviations from long-term equilibrium contain useful information about future inflation. The model reinforces the observation that monetary policy inevitably plays the main role in reducing inflation.Thus, if a reduction in inflation is desired, the central bank may find it impossible to reconcile this goal with other obligations, for example, the financing of the central government budget through large deficits. Keywords: inflation, models, Russia
  • Loehmus, Uelle; Demekas, Dimitri G. (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1998
    This paper reviews the theoretical methodology on economic indicators, and constructs an aggregate index of coincident economic indicators for Estonia.The index tracks economic activity fairly well for the sample period.The evolution of the index in the first eight months of this year suggests that the pace of economic expansion in Estonia is slowing down significantly: from a growth rate of 10.5 percent in the first eight months of 1997, to 6.0 percent in the same period of 1998.
  • Pesonen, Hanna (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1998
    This paper examines the driving forces in stock market fluctuations in Russia.We found no evidence of a causal relationship running from the emerging stock markets of Asia to Russia.Instead, US and Japanese share price movements seem to have strong implications for Russian share prices. Keywords: Russia, stock markets, causality testing
  • Lainela, Seija (1994)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 4/1994
  • Lainela, Seija (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1995
  • Korhonen, Iikka; Lainela, Seija (1999)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 1/1999
    Vuosi 1998 osoittautui Baltian maille pettymykseksi, kun Venäjän syksyllä puhjennut talouskriisi katkaisi maiden pari vuotta jatkuneen nopean kasvun kauden.Venäjän ruplan romahduksen seuraukset tuntuvat niin ulkomaankaupassa ja tuotannossa kuin rahoitussektorilla ja valtiontaloudessa.Tilanteeseen vaikuttavat lisäksi edellisen vuoden ongelmat Kaakkois-Aasian rahoitusmarkkinoilla, jotka ovat tehneet ulkomaiset investoijat varovaisiksi kaikkia kehittyviä markkinoita kohtaan.Suurimmat uhkat Baltian maissa liittyvät talouden ulkoiseen tasapainoon, sillä kaikissa maissa vaihtotaseen vaje on erittäin korkea.Myös toistaiseksi melko kireänä pysynyt finanssipolitiikka voi olla uhattuna hidastuvan talouskehityksen vähentäessä budjetin tuloja. Baltian maiden pienet ja avoimet taloudet ovat pitkälti riippuvaisia kansainvälisten markkinoiden kehityksestä.Mikäli talouskasvu länsimaissa hidastuu, rajoittaa se Baltian maiden vientiä ja ulkomaisen rahoituksen saatavuutta, joka puolestaan vaikuttaa suoraan niiden talouden kasvuun ja mahdollisuuksiin viedä eteenpäin rakenneuudistuksia.Läheneminen Euroopan Unioniin on tullut yhä tärkeämmäksi talouden järjestelmämuutoksia ohjaavaksi tekijäksi.Reformit ovat edenneet nopeasti erityisesti Virossa ja Latviassa. Asiasanat: Baltia, Viro, Latvia, Liettua, talousuudistus
  • Lainela, Seija (1995)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1995
    Baltian maat irtautuivat Venäjän ruplasta vuonna 1992, vuosi poliittisen itsenäistymisensä jälkeen.Aluksi riitti ulkomaisia epäilijöitä, jotka eivät uskoneet pienten maiden rahayksiköiden tulevaisuuteen.Baltian maat ovat kuitenkin menestyneet omien valuuttojen vakiinnuttamisessa erittäin hyvin.Menestys on perustunut kaikissa maissa noudatettuun onnistuneeseen makrotaloudelliseen vakautukseen.Inflaatio on viimeisten parin vuoden aikana saatu kireällä raha- ja finanssipolitiikalla alenemaan huomattavasti vuoden 1992 noin 1000 prosentin tasosta, joskin hintojen nousu on vieläkin nopeaa länsimaihin verrattuna. Omien valuuttojen käyttöönoton yhteydessä Baltian maiden oli päätettävä, millaista raha- ja valuuttakurssipolitiikkaa ne alkavat noudattaa.Alussa Baltian maiden ratkaisut olivat keskenään erilaisia, mutta kun lähes kolme vuotta on kulunut, maiden raha- ja valuuttakurssipoliittiset peruslinjat ovat nykyään hyvin lähellä toisiaan. Baltian maiden talouspolitiikan onnistumisesta kertoo se, että maiden valuutat ovat koko olemassaolonsa ajan (Liettuan alkuvaikeuksia lukuunottamatta) olleet vakaimpia Euroopassa. Baltian maat ovat myös ensimmäisinä entisten sosialististen maiden joukossa saattaneet voimaan valuuttojensa täyden vaihdettavuuden. Tässä artikkelissa tarkastellaan Baltian maiden omien valuuttojen vakiinnuttamisen onnistumista ja rahapolitiikan saavutuksia.Näitä kysymyksiä selvitetään mm. korkotason ja inflaatiovauhdin sekä valuuttavarannon kehityksen avulla. Yleisesti ottaen kaikki Baltian maat ovat onnistuneet vakautuspolitiikassaan.Maiden välillä on kuitenkin ollut eroja siinä, millä keinoin tavoitteet on saavutettu.Kun Baltian maiden taloudelliset lähtökohtatilanteet ovat olleet hyvin samankaltaisia, maiden keskinäinen vertailu antaa mahdollisuuden eri politiikkavalintojen arviointiin.
  • Lainela, Seija; Rautava, Jouko (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1992
  • Lainela, Seija (1992)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 7/1992
  • Lainela, Seija (1993)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1993
  • Korhonen, Iikka; Pautola, Niina (1997)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 5/1997
    Vuonna 1996 Viron ja Liettuan kansantaloudet kasvoivat jo toista vuotta peräkkäin suhteellisen nopeasti ja Latviassa kasvu lähti uudelleen käyntiin vuoden 1995 pankkikriisin aiheuttaman taantuman jälkeen.Vuoden lopulla Latviassa oli Baltian maiden korkein työttömyys. Pankkisektorilla kehitys jatkui edellisvuoden kaltaisena.Pankkien lukumäärä aleni.Virossa tämä tapahtui lähinnä fuusioiden kautta kun taas Latviassa ja Liettuassa vuoden 1995 pankkikriisit johtivat pankkien lukumäärän supistumiseen.Erityisesti Latviassa ja Liettuassa viranomaiset ovat pyrkineet tehostamaan pankkien valvontaa.Raharnarkkinoilla havaittiin viime vuonna selkeitä muutoksia edelliseen vuoteen verrattuna.Pankkiluottojen korot laskivat kaikissa Baltian maissa.Laskuun vaikuttivat mm. inflaation aleneminen ja pankkisektorin kasvaneen kokemuksen mukanaan tuoma suurempi valmius myöntää luottoja. Tuottajahinnat nousivat kaikissa Baltian maissa hitaammin kuin kuluttajahinnat, mikä saattaa viitata kuluttajahintojen edelleen hidastumiseen lähitulevaisuudessa.Keskipalkat ovat läntisiin teollisuusmaihin verrattuna edelleen alhaisia.Lisäksi alueelliset erot ovat suuria. Kaikissa Baltian maissa ulkomaankauppa sekä vaihtotase kokonaisuudessaan olivat alijäämäisiä.Ulkomaankaupan rakenteessa ei tapahtunut merkittäviä muutoksia vuoteen 1995 verrattuna. Virossa ja Liettuassa yksityistäminen on edennyt nopeammin kuin Latviassa ja jäljellä ovat enää ns. infrastruktuuriyritykset. Yksityistämisen loppusuoralla merkittäväksi kysymykseksi on noussut maaomaisuuden yksityistäminen.Valtiontalouden hoidossa Baltian maiden yhteisenä ongelmana on edelleen tehottomuus.Erityisesti verojenkeruu on ollut tehotonta ja budjettipolitiikan koordinointi paikallistason ja valtion välillä on ollut puutteellista. Ulkopolitiikan osalta viime vuoden merkittävimpiä tavoitteita olivat keskinäisen yhteistyön parantaminen, edistyminen WTO-jäsenyysneuvotteluissa sekä entistä tiiviimpi integroituminen Euroopan Unioniin.Lisäksi erityistä huomiota ovat saaneet Naton itälaajentumiseen liittyvät kysymykset sekä suhteet Venäjään. Merkittävimpiä sisäpoliittisia tapahtumia olivat Viron ja Latvian presidentinvaalit, Viron hallituksen hajoaminen sekä Liettuan presidentinvaalit.
  • Pautola, Niina (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 6/1996
    Vuonna 1996 kokonaistuotannon on ennustettu kasvavan kaikissa Baltian maissa.Pankkisektorilla pankkien lukumäärä on alentunut ja pankkien valvonta tehostunut.Rahamarkkinoilla pankkiluottojen korot ovat laskeneet inflaation vaimenemisen ja kokemuksen kasvun myötä.Tuottajahinnat ovat nousseet hitaammin kuin kuluttajahinnat, mikä viittaa kuluttajahintainflaation edelleen hidastumiseen lähitulevaisuudessa.Sekä kauppa- että vaihtotase ovat olleet alijäämäisiä kaikissa Baltian maissa.Yksityistämisprosessin loppusuoralla merkittäväksi kysymykseksi on noussut maaomaisuuden yksityistäminen kun taas valtiontalouden hoidossa yhteisenä ongelmana on ollut tehottomuus.Ulkopolitiikan osalta Baltian maille tärkeintä on kuluvan vuoden aikana ollut keskinäisen yhteistyön ja Venäjä-suhteiden parantaminen sekä integroituminen Euroopan Unioniin. Avainsanat: Baltia, transitio, tuotanto, inflaatio, yksityistäminen, pankit
  • Pautola, Niina (1998)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 3/1998
    Kokonaistuotanto kasvoi viime vuonna nopeasti kaikissa Baltian maissa.Virossa tuotannon kasvu oli niin nopeaa, että useat tarkkailijat huolestuivat maan talouden ylikuumenemisesta. Inflaatio laski kaikissa maissa edellisestä vuodesta, mutta Virossa kuluttajahintojen nousu kiihtyi vuoden loppua kohden. Ulkomaankauppa oli edelleen selvästi alijäämäistä kaikissa Baltian maissa.Tämä on merkinnyt myös suuria vaihtotaseiden alijäämiä. Kaikissa Baltian maissa pankkien luotonanto kasvoi viime vuonna selvästi, mutta nopeinta kasvu oli Virossa, jossa keskuspankki kiristi pankkeja koskevia määräyksiä loppuvuodesta hillitäkseen lainanantoa.Viime vuonna yksityistämisen päähuomio keskittyi suuriin yrityksiin. Asiasanat: Viro, Latvia, Liettua, talouskehitys, inflaatio, ulkomaankauppa
  • Korhonen, Iikka (1996)
    IDÄNTALOUKSIEN KATSAUKSIA. REVIEW OF ECONOMIES IN TRANSITION 2/1996
    Vuonna 1995 taloudellinen kehitys Baltian maissa oli varsin epäyhtenäistä.Virossa talouskasvu jatkui nopeana, ja siellä esimerkiksi yksityistäminen on jo lähes loppuun suoritettu. Myös Liettuassa taloudellinen kasvu oli jo suhteellisen nopeata, mutta Latviassa BKT ilmeisesti supistui hieman. Todennäköisesti suurin yksittäinen syy tähän oli touko-kesäkuussa tapahtunut pankkikriisi. Inflaatio pysyi edelleen varsin korkeana kaikissa Baltian maissa, ja tämä saattaa tulevaisuudessa aiheuttaa ongelmia, jos kiinteän valuuttakurssin järjestelmästä halutaan pitää kiinni. Tällä hetkellä maiden kilpailukyky näyttää kuitenkin edelleen suhteellisen hyvältä, jos sitä mitataan esimerkiksi dollarimääräisillä keskipalkoilla.Lisäksi ulkomaiset investoinnit ovat pysyneet korkealla tasolla, ja vaihtotaseen alijäämä on voitu rahoittaa tällä tavalla. Lähitulevaisuudessa Baltian maiden taloudellinen tilanne näyttää suhteellisen hyvältä.Talouskasvun uskotaan jatkuvan talouden rakenteiden tehostuessa.Riskejä sisältyy esimerkiksi rahoitussektoriin, mistä esimerkkinä ovat Latvian ja Liettuan pankkikriisit viime vuoden aikana.Lisäksi inflaatiovauhdin olisi suhteellisen pian laskettava, jotta maat eivät menettäisi ulkoista kilpailukykyään. Asiasanat: Viro, Latvia, Liettua.