Bank of Finland Research Discussion Papers (1989- )

 

Keskustelualoitesarjassa julkaistaan akateemisia tutkimuksia teemoista, jotka ovat keskeisiä Suomen Pankin strategisten tavoitteiden kannalta ja vastaavat painopistealuetta makrotalouden ja rahoitusmarkkinoiden vuorovaikutus ja vakaus. Tekijät ovat tutkimusyksikön tai muiden yksikköjen ekonomisteja tai vierailevia tutkijoita. Keskustelualoitteet ilmestyvät englanniksi ja sisältävät suomenkielisen tiivistelmän.

Uusimmat julkaisut

  • Voutilainen, Ville (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 11/2017
    Tässä työssä esitettään tapa estimoida finanssisykliä aallokeanalyysin avulla. Kolme finanssimarkkinoiden kannalta oleellista muuttujaa – yksityinen luotonanto, asuntojen hinnat sekä osakkeiden hinnat – jaotellaan taajuus-aikatasossa käyttäen aallokkeisiin perustuvaa multiresoluutioanalyysiä. Tuloksena saadut aallokeperäiset osasarjat kootaan yhdistelmäindikaattoriksi, joka edustaa finanssisyklin estimaattia. Aallokeperäiset osasarjat valitaan yhdistelmäindeksiin painottamalla niiden ominaisuuksia pankkikriisien ennustamisessa. Kahden erilaisen toteumatestin perusteella aallokeperäinen finanssisykliestimaatti toimii paremmin pankkikriisien ennustajana kuin luottokannan ja BKT:n suhde sekä toinen vastaava finanssisykli-indikaattori, joka rakennettiin samalla tavalla kuin Schülerin ym. tutkimuksessa (2015).
  • Ambrocio, Gene; Jokivuolle, Esa (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 10/2017
    Pankkien vakavaraisuusvaatimuksissa sovellettavat riskipainot vaikuttavat luottojen kohdentumiseen sektorien välillä ja siten sekä pankkien kokonaisriskiin että talouden tuottavuuskasvuun. Optimaaliset riskipainot voivat olla nykyistä tuntuvammat vähäisen riskin lainoille ja vastaavasti pienemmät suuren riskin lainoille, jos lainanottajat kohtaavat luottorajoitteita. Sektorien väliset tuottavuuserot voivat vahvistaa tätä vaikutusta.
  • Ascari, Guido; Florio, Anna; Gobbi, Alessandro (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 9/2017
    Hintatason nousuvauhti riippuu raha- ja finanssipolitiikasta sekä siitä, mikä käsitys taloudenpitäjillä on tulevasta talouspolitiikasta. Onnistuuko inflaation hallinta rahapolitiikan avulla, kun raha- ja finanssipolitiikan sallitaan muuttuvan ajan myötä? Kysymystä tarkastellaan tässä työssä hyödyntäen mallia, jossa sekä raha- että finanssipolitiikan muutokset noudattavat Markov-prosessia. Inflaation hallinta edellyttää yksikäsitteistä ja ricardolaista ratkaisua. Työssä esitetään Leeperin (1991) luokittelun luonteva yleistys. Käsitteet globaalisti aktiivinen (tai passiivinen) ja globaalisti vaihteleva politiikka määrittävät ehdot, jotka mahdollistavat inflaation hallinnan rahapolitiikan avulla Markov-siirtymien tapauksessa. Ensinnäkin raha- ja finanssipolitiikan täytyy olla globaalisti sopusoinnussa yksikäsitteisen tasapainon kannalta: globaalisti aktiivinen rahapolitiikka (AM) edellyttää globaalisti passiivista finanssipolitiikkaa (PF) ja muuttuva rahapolitiikka täytyy yhdistää muuttuvaan finanssipolitiikkaan. Toiseksi tällainen erottelu luonnehtii hyvin ratkaisujen ominaisuuksia: globaalisti AM-/PF-talouspolitiikan järjestelmä on ricardolainen, kun taas odotukset ja varallisuusvaikutukset kuuluvat globaalisti muuttuvaan järjestelmään. Kolmanneksi talouspolitiikan poikkeamien suuruus eri järjestelmissä on siinä mielessä keskeistä, että globaalisti aktiivinen (tai passiivinen) politiikka sallii vain varovaisia poikkeamia. Kaiken kaikkiaan työssä käytetyn lähestymistavan mukaan Yhdysvaltain aineistosta matalien korkojen aikana bayesiläisellä VAR-mallilla estimoidut impulssivasteet selittyvät varovaisesta finanssipolitiikasta, joka ei ole kyennyt kiihdyttämään talouden inflaatiota.
  • Caggiano, Giovanni; Castelnuovo, Efrem; Nodari, Gabriela (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 8/2017
    Tässä työssä tarkastellaan systemaattisen rahapolitiikan merkitystä Yhdysvaltain talouden suhdannevaihteluihin liittyvien epävarmuushäiriöiden reaalivaikutusten kannalta. Epälineaarista vektoriautoregressiivistä (VAR) mallia käytetään suhdannevaihteluiden keskeisten indikaattoreiden mallinnukseen. Mallinnustekniikka mahdollistaa suhdannetaantumien ja huippujen dynamiikan erillisen tarkastelun. Epävarmuushäiriöiden tunnistamiseen käytetään rahoitusmarkkinoiden volatiliteetin äkillisiin lisääntymisiin liittyviä historiallisia havaintoja. Epävarmuuden äkillinen kasvu taantumassa aiheuttaa jyrkemmän pudotuksen reaalitaloudellisessa toimeliaisuudessa ja sen nopeamman elpymisen verrattuna epävarmuuden lisääntymiseen talouden suhdannekasvun aikana. Kontrafaktuaalisten simulointien mukaan systemaattisen rahapolitiikan reaalitaloutta vakauttava teho on suurempi suhdannenousuissa. Työssä raportoidun empiirisen ja narratiivisen näytön perusteella riskien hallinta luonnehtii Yhdysvaltain keskuspankin toimintaa.
  • Pekkala Kerr, Sari; Kerr, William; Özden, Çağlar; Parsons, Christopher (2017)
    Bank of Finland Research Discussion Papers 7/2017
    Tässä työssä arvioidaan viimeaikaista lahjakkaiden liikkuvuutta käsittelevää tutkimusta. Tilastot ohjaavat työn tarkasteluja, joiden tarkoituksena on kuvailla ja saattaa yhteen useita menossa olevia tutkimusohjelmia. Nämä vaihtoehtoiset tutkimussuuntaukset käsittelevät globaalia muuttoliikettä kuvaavien tilastojen rakentamista, lahjakkaiden muuttoliikkeeseen liittyvien kansallisten linjausten oikeudellista koontamista sekä keksijöiden kansainvälistä liikkuvuutta kuvaavan patenttiaineiston analyysia. Työn yhdistävä teema korostaa yritysverkostojen syntymiseen – agglomeraatioon – liittyvien etujen merkitystä lahjakkaiden muuttoliikkeen kannalta. Työssä nostetaan esiin joitakin viimeaikaisia tutkimustuloksia ja esitetään keskeiset puutteellisuudet, joihin tulevan tutkimuksen soisi tuovan lisävalaistusta.