Bläddring enligt utgivningsår

Sortera efter:Ordning:Resultat:

Visas titlar 1-20 av 124
  • Parliament of Finland; Financial Supervisory Authority (2022)
  • Suomen Pankki (2021)
    Keskuspankin vastuullisuus lähtee sen ydintoiminnasta. Toiminta-ajatuksemme pohjautuu taloudellisen vakauden rakentamiseen ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen Pankin vuonna 2019 käyttöön ottaman vastuullisuusohjelman yksi painopisteistä on ilmastoriskien hallinta. Sijoittamalla vastuullisesti Pankki antaa myös panoksensa ilmastotyöhön. Olemme julkisesti sitoutuneet liittämään ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät osaksi sijoituspäätösten tekoa ja omistajakäytäntöjä allekirjoitettuamme YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI) joulukuussa 2019. Periaatteiden allekirjoittaminen tarkoittaa sitä, että rahoitusvarallisuuden hallinnassa olemme sitoutuneet vastuullisuuteen, kehitämme vastuullisen sijoitustoiminnan käytäntöjä aktiivisesti ja raportoimme edistymisestä vuosittain. Vastuullinen sijoittaminen ei heikennä pankin tekemien sijoitusten tuottoriskisuhdetta.
  • Heinonen, Antti (Otava, 2020)
    Suomen setelihistorian dramaattisin tapahtuma on ollut vuoden vaihteessa 1945–1946 toimeenpantu setelinleikkaus. Keskustelua seteleiden vaihdosta käytiin julkisuudessa pitkin vuoden 1945 syksyä. Varsinkin sen jälkeen kun toimenpidettä koskeva laki tuli eduskunnan käsiteltäväksi ja lehdet uutisoivat laajalti aiheesta, ajateltiin setelin vaihdon olleen kaikkien tiedossa. Seteleiden vaihdon toteutustapa eli niiden leikkaaminen tuli kuitenkin suurena yllätyksenä lähes kai kille. Erityisesti vähävaraisille ja haja-asutusalueella asuville koko seteleiden vaihto tuli yllätyksenä merkittävin seurauksin. Monille jäi tunne, että he menettivät puolet seteleidensä arvosta. Pelko uudesta setelinleikkauksesta jäi elämään vuosikymmenten ajaksi ja aiheutti ajoittain laajalti paniikkireaktioita.
  • Suomen Pankki (2019)
    Maksuneuvoston työryhmä
    1 Yhteenveto 4 2 Selvityksen tausta 6 3 Pikamaksamisen käsitteistöä ja lainsäädäntöä 7 4 Maksamisen reaaliaikaistuminen maailmalla ja Suomessa 9 5 Pikamaksamisen käyttöalueita 14 6 Käyttöönoton haasteita 16 7 Suosituksia toimenpiteistä 21 Liite 1. Pikamaksamisen nykytilanteen kuvaus Suomessa 22 1 SEPA-pikasiirto 22 2 Kotimaiset 24 3 Pohjoismaiset 25 Liite 2. Esimerkkejä käyttöalueista 27
  • Bank of Finland (2019)
    Payments Council Working Group
    1 Summary 4 2 Background 6 3 Concepts and legislation on instant payments 7 4 Payments going real-time in the world and in Finland 9 5 Areas of use for instant payments 14 6 Challenges to introduction 16 7 Recommendations for action 20 Appendix 1. Description of current situation of instant payments in Finland 1 SEPA Instant Credit Transfer 21 2 Domestic 23 3 Nordic countries 24 Appendix 2. Examples of areas of use 26
  • Suomen Pankki (2018)
    1 Esipuhe - Olli Rehn 3 2 Miksi talouslukutaitoja pitäisi edistää? - Juha A. Pantzar 5 3 Talousvaikeuksien riskiryhmiin voi panostaa pienillä teoilla - Eeva Piha 10 4 Talousosaaminen 2020-luvulla - Paula Pessi 14 5 Yrittäjä kantaa huolta paitsi omasta, myös asiakkaiden talouslukutaidosta - Petri Malinen 17 6 Taloustaidot 2020 - matikkaa, psykologiaa ja elämänikäistä oppimista - Henna Mikkonen 19 7 Mitä on 2020-luvun talouslukutaito? Pirjo K. Kuusela 23 8 Talous kuuluu kaikille - Pauliina Forsman, Päivi Pihlajamäki ja Tytti Huttunen 26 9 Nuorten talousosaaminen 2020 - Kristina Kaihari 28 10 Vanhat ihmiset sähköisessä maailmassa - Virpi Dufva 31 11 Sijoitusrobotteja ja työntekijäomistajia - Sari Lounasmeri 36 12 Tarina tulevaisuudesta - Sirpa Nordlund 40 13 Vakuutusosaaminen on talousosaamisen unohdettu laji - Esko Kivisaari 42 14 Tarvitsemme yhteiseen talousosaamiseen strategian - Elli Reunanen ja Elina Antila 46 15 Talousosaaminen Kelan asiakaspalvelun näkökulmasta - Sari Pitkonen ja Sami Rapiokallio 48 16 Kysymyksiä (ja vastauksia) tulevaisuuden talousosaamisesta - Anu Raijas 50 17 Talousosaamisen kehittämisestä - Martti Hetemäki 54 18 Mikä ihmeen talouslukutaito? - Timo Peltonen 57 19 Käteinen on edelleen toimiva ja käytetty maksutapa - Anja Harju 59
  • Heinonen, Antti (Edita Publishing Oy, 2018)
    Teoksessa kuvataan Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensi vaiheessa setelihuollon ratkaisut tehtiin kiinteänä osana Venäjän rahajärjestelmää. Krimin sodan aiheuttama epävakaisuus johti kuitenkin määrätietoisiin pyrkimyksiin Suomen rahajärjestelmän itsenäistämiseksi ja seteleiden hallinnan ottamiseen omiin käsiin. Samalla Suomen Pankki valitsi uuden viiteryhmän, sillä esimerkit ja asiantuntemus haettiin Pietarin sijasta Pohjoismaista sekä Keski-Euroopasta. Poliittisen ajattelun muutokset heijastuivat myös seteleiden kuva-aihe- ja symbolivalinnoissa. Suomen suuriruhtinaskunnan rahajärjestelmä oli tässä suhteessa poikkeuksellinen, ja huolimatta Venäjän viranomaisten pyrkimyksistä seteleiden hallinnan rajoittamiseksi se tasoitti tietä Suomen valtiolliseen itsenäisyyteen.
  • Банк Финляндии (2018)
    Suomen Pankin esitteet. Broschyrer. Brochures
    Банк Финляндии - монетарный орган власти и национальный центральный банк Финляндии. При этом Банк Финляндии является членом Евросистемы, отвечающей за формирование денежно-кредитной политики и выполнение других функций центрального банка стран еврозоны. Своей деятельностью Банк Финляндии поддерживает стабильное развитие экономики. Стабильный уровень цен, безопасные платежные системы и надежная финансовая система способствуют устойчивому росту экономики, улучшению занятости и повышению благосостояния населения страны.
  • Finlands Bank (2018)
    Suomen Pankin esitteet. Broshyrer. Brochures
    Finlands Bank är Finlands monetära myndighet och nationella centralbank. Banken är samtidigt en del av Eurosystemet, som svarar för euroländernas penningpolitik och övriga centralbanksuppgifter. Genom sin verksamhet bygger Finlands Bank ekonomisk stabilitet. En stabil prisnivå, säkra betalningssystem och ett pålitligt finanssystem bidrar till hållbar ekonomisk tillväxt, sysselsättning och välfärd för finländarna.
  • Bank of Finland (2018)
    Suomen Pankin esitteet. Broschyrer. Brochures
    The Bank of Finland is the monetary authority and national central bank of Finland. It is also a part of the Eurosystem, which is responsible for euro area monetary policy and other central bank tasks. The Bank of Finland takes measures that foster economic stability. Price stability, secure payment systems and a reliable financial system promote robust economic growth, employment and the well-being of Finnish society.
  • Bank von Finnland (2018)
    Suomen Pankin esitteet. Broschyrer. Brochures
    Die Bank von Finnland ist Finnlands Geldbehörde und nationale Zentralbank. Zugleich ist sie Mitglied im Eurosystem, das für die Geldpolitik der Länder des Euroraums und sonstige Zentralbankaufgaben zuständig ist. Mit ihrer Tätigkeit schafft die Bank von Finnland wirtschaftliche Stabilität. Ein stabiles Preisniveau, sichere Zahlungssysteme und ein zuverlässiges Finanzierungssystem fördern das Wirtschaftswachstum, die Beschäftigung und den Wohlstand der Finnen.
  • Banque de Finlande (2018)
    Suomen Pankin esitteet. Broschyrer. Brochures
    La Banque de Finlande est l’autorité monétaire et la banque centrale de Finlande. En même temps, elle fait partie de l’Eurosystème qui est responsable de la politique monétaire des pays de la zone euro et d’autres tâches incombant à la banque centrale. À travers ses activités, la Banque de Finlande renforce la stabilité économique. Un niveau de prix stable, des systèmes de paiement sûrs et un système financier fiable promeuvent la croissance économique durable, l’emploi et le bien-être des citoyens.
  • Suomen Pankki (2018)
    Suomen Pankin esitteet. Broschyrer. Brochures
    Suomen Pankki on Suomen rahaviranomainen ja kansallinen keskuspankki. Se on samalla osa eurojärjestelmää, joka vastaa euroalueen maiden rahapolitiikasta ja muista keskuspankkitehtävistä. Toiminnallaan Suomen Pankki rakentaa taloudellista vakautta. Vakaa hintataso, turvalliset maksujärjestelmät ja luotettava rahoitusjärjestelmä edistävät kestävää talouskasvua, työllisyyttä ja suomalaisten hyvinvointia.
  • Suomen Pankki (2017)
    A Kansallista lainsäädäntöä Suomen perustuslaki (91 §) 7 Eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö 8 Laki Suomen Pankista 11 Laki eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista (10 §) 21 Laki Suomen Pankin virkamiehistä 22 Suomen Pankin johtosääntö 47 Suomen Pankin johtokunnan työjärjestys 49 Rahalaki 53 Laki rahalain kumoamisesta 54 Laki metallirahasta 55 Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä 57 Laki Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen eräiden muutosten hyväksymisestä 58 Asetus Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen eräiden muutosten voimaansaattamisesta 59 B Euroopan unionin lainsäädäntöä Euroopan unionista tehty sopimus (I osaston 3 artikla 4 kohta ja III osaston 13 artikla) 63 Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (osia kolmannesta osasta ja sen 2-5 luvut sekä osia kuudennen osan I osaston 1 luvun 6 jaksosta) 64 Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö 77 Neuvoston asetus (EY) tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä 99 Neuvoston asetus (EY) euron käyttöönotosta 104 Euroopan keskuspankin työjärjestys 117 Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annettu päätös (EKP/2004/3) 138 Neuvoston asetus (1024/2013/EU) luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta 145
  • Bank of Finland (2017)
    A National legislation The Constitution of Finland (Section 91 §) 7 Rules of Procedure of the Parliamentary Supervisory Council 8 Act on the Bank of Finland 12 Act on Certain Conditions of Securities and Currency Trading as well as Settlement Systems (Section 10 §) 23 Act on Officials of the Bank of Finland 24 Rules of Procedure of the Bank of Finland 50 Rules of Procedure of the Board of the Bank of Finland 52 Currency Act 56 Act on Repeal of the Currency Act 57 Coins Act 58 Act on the Rounding of Eurodenominated Payments 60 Act on the Approval of Certain Amendments to the Articles of Agreement of the International Monetary Fund 61 Decree on the Entry into Force of Certain Amendments to the Articles of Agreement of the International Monetary Fund 62 B European Unions legislation The Treaty on European Union (Title I, Article 3(4) and Title III, Article 13) 66 The Treaty on the Functioning of the European Union (excerpts from Part Three and Part Three, Chapters 2–5 and excerpts from Part Six, Title 1, Chapter 1, Section 6) 67 Statute of the European System of Central Banks and of the European Central Bank 81 Council Regulation (EC) on certain provisions relating to the introduction of the euro 103 Council Regulation (EC) on the introduction of the euro 109 Rules of the Procedure of the European Central Bank 122 Decision of the European Central Bank on Public Access to European Central Bank Documents 144 Council Regulation (EU N:0 1024/2013) conferring specific tasks 151
  • Finlands Bank (2017)
    A Nationell lagstiftning Finlands grundlag (91 §) 7 Instruktion för riksdagens bankfullmäktigeledamöter 8 Lag om Finlands Bank 11 Lag om vissa villkor vid värdepappers- och valutahandel samt avvecklingssystem 21 Lag om Finlands Banks tjänstemän 22 Instruktion för Finlands Bank 47 Arbetsordning för Finlands Banks direction 49 Myntlag 52 Lag om upphävande av myntlagen 53 Lag om mynt 54 Lag om avrundningar av betalningar i euro 56 Lag om godkännande av vissa ändringar i avtalet rörande Internationella valutafonden 57 Förordning om bringande i kraft av vissa ändringar i avtalet rörande Internationella valutafonden 58 B Europeiska unionens lagstiftning Fördraget om europeiska unionen (avdelning I, artikel 3.4 och avdelning III, artikel 13) 61 Fördraget om europeiska unionens funktionssätt (delar av tredje delen och tredje delen, kapitel 2–5 samt delar av sjätte delen, avdelning 1, kapitel 1, avsnitt 6) 62 Stadga för Europeiska centralbankssystemet och Europeiska centralbanken 74 Rådets förordning (EG) om vissa bestämmelser som har samband med införandet av euron 95 Rådets förordning (EG) om införande av euron 101 Arbetsordning för Europeiska centralbanken 114 Allmänhetens tillgång till Europeiska centralbankens handlingar (2004/258/EG) 135 Rådets förordning (1024/2013/EU) för tillsyn över kreditinstitut 142
  • Rehn, Olli (2017)
    Kun Euroopan unionin uudistaminen alkaa, Suomen ei kannata ryhtyä siilipuolustukseen vaan toimia aloitteellisesti euroalueen vahvistamiseksi.
  • Suomen Pankki (2016)
    1 Esipuhe 3 Seppo Honkapohja, Suomen Pankki 2 Itseajavan auton lompakko ja lentolippuja ostava kello 5 Sirpa Nordlund, Mobey Forum 3 Me emme maksa 2020-luvulla 9 Heikki Kapanen, Nets 4 FinTech maksamisen murtajana 12 Mikko Riikkinen, Tampereen Yliopisto / ReDO-tutkimushanke 5 Maksaminen on paljon enemmän kuin transaktio 15 Pekka Puustinen, Ilmarinen 6 Maksamisen peikko menee piiloon 17 Lennu Keinänen, Paytrail 7 Maksaminen nyt, kohta ja myöhemmin sekä vähän siitä ympäriltä 19 Sami Karhunen, Solinor 8 Helppokäyttöiset ja kohtuulliset peruspankkipalvelut kuuluvat kaikille 23 Juha Beurling, Kuluttajaliitto 9 Maksutavat ja tottumukset muuttuvat hitaasti 28 Matti Räisänen, Kaupan liitto 10 Suomen Yrittäjien näkemyksiä liittyen maksamiseen 2020-luvulla 30 Petri Malinen, Suomen Yrittäjät 11 Maksaminen 2020-luvulla 32 Mikael Forss, Kela 12 Maksaminen jää mielekkäämpien asioiden taustalle 33 Piia-Noora Kauppi, Finanssialan Keskusliitto 13 Maksamisen maailma 2020-luvulla 36 Liisa Kanniainen, Nordea 14 Miten maksamme digitalisoituvassa maailmassa? 40 Jani Ristimäki, OP Ryhmä 15 Pankeilla mahdollisuus menestyä maksamisen murroksessa 44 Mervi Hammarberg ja Kai Koskela, Säästöpankkikeskus 16 2020-luvun maksamisratkaisut ja trendit 46 Ilkka Lähteenmäki, Anniina Heinonen, Arto Mattila ja Jarmo Heilakka, Danske Bank Suomi 17 Uudet maksutavat hyödyttävät yhteiskuntaa – tietyin reunaehdoin 48 Martti Hetemäki, Valtiovarainministeriö 18 Maksamisratkaisut 2020-luvulla, KKV:n näkökulma 51 Juhani Jokinen, Kilpailu- ja kuluttajavirasto 19 Miten maksamme 2020-luvulla? Valvojan näkökulma 54 Anne Nisén ja Markku Koponen, Finanssivalvonta
  • Heinonen, Antti (2016)
    Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisiolosuhteissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa. Niiden seurauksena oli joukko itsenäisyyden ajan setelihistorian erikoisimpia tapahtumia ja toimenpiteitä, jotka kytkeytyivät ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin. Moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei ole yhtä selvää vastausta, mutta yhdistelemällä eri lähteistä saatavaa tietoa runsaaseen kuva-aineistoon kirjassa päädytään uusiin tulkintoihin. Yhdessä aikaisemmin ilmestyneiden Viimeiset markat- ja Ensimmäiset eurot -kirjojen kanssa teos kattaa koko itsenäisyyden ajan setelihistorian. Ensin mainitussa tarkasteltiin Suomen markkaseteleiden historiaa toisen maailmansodan jälkeen ja jälkimmäisessä euroseteleiden syntyä ja niiden ensimmäistä vuosikymmentä. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteollisuuden maailmanlaajuista eettistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on estää korruptiota ja edistää kilpailua. Sitä ennen hän toimi seteliväärennösten torjunnan keskuspankkiyhteistyöstä vastaavan ryhmän puheenjohtajana ja Euroopan keskuspankin setelijohtajana. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin vuonna 1998 Heinonen vastasi maksuvälineistä Suomen Pankissa.