Browsing by publication date

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 116
  • Suomen Pankki (2021)
    Keskuspankin vastuullisuus lähtee sen ydintoiminnasta. Toiminta-ajatuksemme pohjautuu taloudellisen vakauden rakentamiseen ja sitä kautta ihmisten hyvinvoinnin edistämiseen. Suomen Pankin vuonna 2019 käyttöön ottaman vastuullisuusohjelman yksi painopisteistä on ilmastoriskien hallinta. Sijoittamalla vastuullisesti Pankki antaa myös panoksensa ilmastotyöhön. Olemme julkisesti sitoutuneet liittämään ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen ja hyvään hallintotapaan liittyvät tekijät osaksi sijoituspäätösten tekoa ja omistajakäytäntöjä allekirjoitettuamme YK:n tukemat vastuullisen sijoittamisen periaatteet (PRI) joulukuussa 2019. Periaatteiden allekirjoittaminen tarkoittaa sitä, että rahoitusvarallisuuden hallinnassa olemme sitoutuneet vastuullisuuteen, kehitämme vastuullisen sijoitustoiminnan käytäntöjä aktiivisesti ja raportoimme edistymisestä vuosittain. Vastuullinen sijoittaminen ei heikennä pankin tekemien sijoitusten tuottoriskisuhdetta.
  • Heinonen, Antti (Edita Publishing Oy, 2018)
    Teoksessa kuvataan Suomen suuriruhtinaskunnan aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensi vaiheessa setelihuollon ratkaisut tehtiin kiinteänä osana Venäjän rahajärjestelmää. Krimin sodan aiheuttama epävakaisuus johti kuitenkin määrätietoisiin pyrkimyksiin Suomen rahajärjestelmän itsenäistämiseksi ja seteleiden hallinnan ottamiseen omiin käsiin. Samalla Suomen Pankki valitsi uuden viiteryhmän, sillä esimerkit ja asiantuntemus haettiin Pietarin sijasta Pohjoismaista sekä Keski-Euroopasta. Poliittisen ajattelun muutokset heijastuivat myös seteleiden kuva-aihe- ja symbolivalinnoissa. Suomen suuriruhtinaskunnan rahajärjestelmä oli tässä suhteessa poikkeuksellinen, ja huolimatta Venäjän viranomaisten pyrkimyksistä seteleiden hallinnan rajoittamiseksi se tasoitti tietä Suomen valtiolliseen itsenäisyyteen.
  • Bank of Finland (2019)
    Payments Council Working Group
    1 Summary 4 2 Background 6 3 Concepts and legislation on instant payments 7 4 Payments going real-time in the world and in Finland 9 5 Areas of use for instant payments 14 6 Challenges to introduction 16 7 Recommendations for action 20 Appendix 1. Description of current situation of instant payments in Finland 1 SEPA Instant Credit Transfer 21 2 Domestic 23 3 Nordic countries 24 Appendix 2. Examples of areas of use 26
  • Suomen Pankki (2019)
    Maksuneuvoston työryhmä
    1 Yhteenveto 4 2 Selvityksen tausta 6 3 Pikamaksamisen käsitteistöä ja lainsäädäntöä 7 4 Maksamisen reaaliaikaistuminen maailmalla ja Suomessa 9 5 Pikamaksamisen käyttöalueita 14 6 Käyttöönoton haasteita 16 7 Suosituksia toimenpiteistä 21 Liite 1. Pikamaksamisen nykytilanteen kuvaus Suomessa 22 1 SEPA-pikasiirto 22 2 Kotimaiset 24 3 Pohjoismaiset 25 Liite 2. Esimerkkejä käyttöalueista 27
  • Suomen Pankki (2018)
    1 Esipuhe - Olli Rehn 3 2 Miksi talouslukutaitoja pitäisi edistää? - Juha A. Pantzar 5 3 Talousvaikeuksien riskiryhmiin voi panostaa pienillä teoilla - Eeva Piha 10 4 Talousosaaminen 2020-luvulla - Paula Pessi 14 5 Yrittäjä kantaa huolta paitsi omasta, myös asiakkaiden talouslukutaidosta - Petri Malinen 17 6 Taloustaidot 2020 - matikkaa, psykologiaa ja elämänikäistä oppimista - Henna Mikkonen 19 7 Mitä on 2020-luvun talouslukutaito? Pirjo K. Kuusela 23 8 Talous kuuluu kaikille - Pauliina Forsman, Päivi Pihlajamäki ja Tytti Huttunen 26 9 Nuorten talousosaaminen 2020 - Kristina Kaihari 28 10 Vanhat ihmiset sähköisessä maailmassa - Virpi Dufva 31 11 Sijoitusrobotteja ja työntekijäomistajia - Sari Lounasmeri 36 12 Tarina tulevaisuudesta - Sirpa Nordlund 40 13 Vakuutusosaaminen on talousosaamisen unohdettu laji - Esko Kivisaari 42 14 Tarvitsemme yhteiseen talousosaamiseen strategian - Elli Reunanen ja Elina Antila 46 15 Talousosaaminen Kelan asiakaspalvelun näkökulmasta - Sari Pitkonen ja Sami Rapiokallio 48 16 Kysymyksiä (ja vastauksia) tulevaisuuden talousosaamisesta - Anu Raijas 50 17 Talousosaamisen kehittämisestä - Martti Hetemäki 54 18 Mikä ihmeen talouslukutaito? - Timo Peltonen 57 19 Käteinen on edelleen toimiva ja käytetty maksutapa - Anja Harju 59
  • Rehn, Olli (2017)
    Kun Euroopan unionin uudistaminen alkaa, Suomen ei kannata ryhtyä siilipuolustukseen vaan toimia aloitteellisesti euroalueen vahvistamiseksi.
  • Suomen Pankki (2017)
    A Kansallista lainsäädäntöä Suomen perustuslaki (91 §) 7 Eduskunnan pankkivaltuutettujen johtosääntö 8 Laki Suomen Pankista 11 Laki eräistä arvopaperi- ja valuuttakaupan sekä selvitysjärjestelmän ehdoista (10 §) 21 Laki Suomen Pankin virkamiehistä 22 Suomen Pankin johtosääntö 47 Suomen Pankin johtokunnan työjärjestys 49 Rahalaki 53 Laki rahalain kumoamisesta 54 Laki metallirahasta 55 Laki euromääräisten maksujen pyöristämisestä 57 Laki Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen eräiden muutosten hyväksymisestä 58 Asetus Kansainvälistä valuuttarahastoa koskevan sopimuksen eräiden muutosten voimaansaattamisesta 59 B Euroopan unionin lainsäädäntöä Euroopan unionista tehty sopimus (I osaston 3 artikla 4 kohta ja III osaston 13 artikla) 63 Euroopan unionin toiminnasta tehty sopimus (osia kolmannesta osasta ja sen 2-5 luvut sekä osia kuudennen osan I osaston 1 luvun 6 jaksosta) 64 Euroopan keskuspankkijärjestelmän ja Euroopan keskuspankin perussääntö 77 Neuvoston asetus (EY) tietyistä euron käyttöön ottamiseen liittyvistä säännöksistä 99 Neuvoston asetus (EY) euron käyttöönotosta 104 Euroopan keskuspankin työjärjestys 117 Euroopan keskuspankin asiakirjojen saamisesta yleisön tutustuttavaksi annettu päätös (EKP/2004/3) 138 Neuvoston asetus (1024/2013/EU) luottolaitosten vakavaraisuusvalvonnasta 145
  • Bank of Finland (2017)
    A National legislation The Constitution of Finland (Section 91 §) 7 Rules of Procedure of the Parliamentary Supervisory Council 8 Act on the Bank of Finland 12 Act on Certain Conditions of Securities and Currency Trading as well as Settlement Systems (Section 10 §) 23 Act on Officials of the Bank of Finland 24 Rules of Procedure of the Bank of Finland 50 Rules of Procedure of the Board of the Bank of Finland 52 Currency Act 56 Act on Repeal of the Currency Act 57 Coins Act 58 Act on the Rounding of Eurodenominated Payments 60 Act on the Approval of Certain Amendments to the Articles of Agreement of the International Monetary Fund 61 Decree on the Entry into Force of Certain Amendments to the Articles of Agreement of the International Monetary Fund 62 B European Unions legislation The Treaty on European Union (Title I, Article 3(4) and Title III, Article 13) 66 The Treaty on the Functioning of the European Union (excerpts from Part Three and Part Three, Chapters 2–5 and excerpts from Part Six, Title 1, Chapter 1, Section 6) 67 Statute of the European System of Central Banks and of the European Central Bank 81 Council Regulation (EC) on certain provisions relating to the introduction of the euro 103 Council Regulation (EC) on the introduction of the euro 109 Rules of the Procedure of the European Central Bank 122 Decision of the European Central Bank on Public Access to European Central Bank Documents 144 Council Regulation (EU N:0 1024/2013) conferring specific tasks 151
  • Finlands Bank (2017)
    A Nationell lagstiftning Finlands grundlag (91 §) 7 Instruktion för riksdagens bankfullmäktigeledamöter 8 Lag om Finlands Bank 11 Lag om vissa villkor vid värdepappers- och valutahandel samt avvecklingssystem 21 Lag om Finlands Banks tjänstemän 22 Instruktion för Finlands Bank 47 Arbetsordning för Finlands Banks direction 49 Myntlag 52 Lag om upphävande av myntlagen 53 Lag om mynt 54 Lag om avrundningar av betalningar i euro 56 Lag om godkännande av vissa ändringar i avtalet rörande Internationella valutafonden 57 Förordning om bringande i kraft av vissa ändringar i avtalet rörande Internationella valutafonden 58 B Europeiska unionens lagstiftning Fördraget om europeiska unionen (avdelning I, artikel 3.4 och avdelning III, artikel 13) 61 Fördraget om europeiska unionens funktionssätt (delar av tredje delen och tredje delen, kapitel 2–5 samt delar av sjätte delen, avdelning 1, kapitel 1, avsnitt 6) 62 Stadga för Europeiska centralbankssystemet och Europeiska centralbanken 74 Rådets förordning (EG) om vissa bestämmelser som har samband med införandet av euron 95 Rådets förordning (EG) om införande av euron 101 Arbetsordning för Europeiska centralbanken 114 Allmänhetens tillgång till Europeiska centralbankens handlingar (2004/258/EG) 135 Rådets förordning (1024/2013/EU) för tillsyn över kreditinstitut 142
  • Kajanoja, Lauri (2016)
    ​Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä jyrkentyneet kehittyneissä talouksissa ja Suomessa. Raportti käsittelee tuloerojen muutoksia, niiden taustatekijöitä sekä sitä, ketkä ovat menettäneet talouksien rakenteiden muuttuessa. Lisäksi tarkastellaan, millainen talouspolitiikkaa tukee talouskasvua, johon ei liity eriarvoisuuden lisääntymistä.
  • Obstbaum, Meri; Vanhala, Juuso (2016)
    Suomen työmarkkinoiden rakennemuutosta on viime vuosikymmeninä leimannut polarisaatio. Suomalaisen polarisaatiokirjalisuuden mukaan, korkeasti koulutettujen ja korkeapalkkaisten työntekijöiden osuus työllisistä kasvoi 1990-luvun puolivälistä finanssikriisiin asti, mutta supistui palkkajakauman keskiosassa. Vähiten koulutettujen työllisyysosuus on myös useimpien tutkimusten mukaan kasvanut, mutta tulokset vaihtelevat tutkimusmenetelmästä ja -ajanjaksosta riippuen.
  • Hukkinen, Juhana; Vilmi, Lauri (2016)
    Tuloerot ovat viime vuosikymmeninä globaalisti pienentyneet kehittyvien talouksien tulojen voimakkaan kasvun ansiosta. Samaan aikaan tuloerot ovat kasvaneet kehittyneissä maissa, ja vuodesta 2008 jatkunut vaimea talouskehitys on entisestään painanut vähiten tienaavien tuloja. Maittaiset erot tulonjaon kehityksessä ovat kuitenkin suuret. Globalisaatio ja teknologian muutos koulutettua työvoimaa suosivaksi ovat yleisimmät selitykset tuloerojen kasvulle kehittyneissä talouksissa.
  • Heinonen, Antti (2016)
    Teoksessa kuvataan Suomen itsenäisyyden alkuvuosikymmenten aikaa setelihistorian näkökulmasta. Ensimmäisen maailmansodan loppuvuosien, vuoden 1918 sisällissodan sekä talvi- ja jatkosodan kriisiolosuhteissa monet seteleitä koskevat ratkaisut jouduttiin tekemään poikkeuksellisissa oloissa. Niiden seurauksena oli joukko itsenäisyyden ajan setelihistorian erikoisimpia tapahtumia ja toimenpiteitä, jotka kytkeytyivät ajanjakson poliittisiin murroksiin ja taitekohtiin. Moniin kirjassa käsiteltyihin kysymyksiin ei ole yhtä selvää vastausta, mutta yhdistelemällä eri lähteistä saatavaa tietoa runsaaseen kuva-aineistoon kirjassa päädytään uusiin tulkintoihin. Yhdessä aikaisemmin ilmestyneiden Viimeiset markat- ja Ensimmäiset eurot -kirjojen kanssa teos kattaa koko itsenäisyyden ajan setelihistorian. Ensin mainitussa tarkasteltiin Suomen markkaseteleiden historiaa toisen maailmansodan jälkeen ja jälkimmäisessä euroseteleiden syntyä ja niiden ensimmäistä vuosikymmentä. Kirjan tekijällä Antti Heinosella on merkittävä kansainvälinen ura setelialalla. Nykyisin hän johtaa seteliteollisuuden maailmanlaajuista eettistä yhteistyötä, jonka tavoitteena on estää korruptiota ja edistää kilpailua. Sitä ennen hän toimi seteliväärennösten torjunnan keskuspankkiyhteistyöstä vastaavan ryhmän puheenjohtajana ja Euroopan keskuspankin setelijohtajana. Ennen siirtymistään Euroopan keskuspankkiin vuonna 1998 Heinonen vastasi maksuvälineistä Suomen Pankissa.
  • Helander, Vilhelm (2016)
    Helander on Teknillisen korkeakoulun arkkitehtuurin historian emeritusprofessori ja etenkin vanhojen rakennusten ja ympäristöjen parissa työskentelevä arkkitehti. Teksti on tiivistelmä Vilhelm Helanderin Suomen Pankin studia monetariassa 2.10.2007 pitämästä esitelmästä. Bohnstedtista kertovan tekstin päälähteenä Helander on käyttänyt vuonna 1979 ilmestynyttä weimarilaisen taidehistorioitsijan Dieter Dolgnerin teosta ”Architektur im 19. Jahrhundert. Ludwig Bohnstedt, Leben und Werk”.
  • Wahlroos, Tuija (2016)
    Akseli Gallen-Kallela maalasi Aino-triptyykkinsä ensimmäisen version Pariisissa vuosina 1888 ja 1889. Museonjohtaja Tuija Wahlroos Gallen-Kallelan Museosta kuvaa tässä esitteessä Ainon syntyä Pariisissa, Aino-myytin taustoja sekä eroja Suomen Pankin Ainon ja myöhemmin maalatun Ateneumin taidemuseon kokoelmiin kuuluvan toisinnon välillä.
  • Sariola, Helmiriitta (2016)
    Lennart Segerstrålen Suomen Pankin päärakennuksen aulaan maalaamat Finlandia-freskot paljastettiin 4.5.1943. Tässä esitteessä taidehistorioitsija Helmiriitta Sariola kirjoittaa freskojen synnystä ja Segerstrålen urasta. Segerstråle on itse kuvannut freskojen sisältöä vuonna 1943 julkaistussa vihkosessa ”Lennart Segerstrålen Finlandiafreskomaalaukset Suomen Pankissa”. Taiteilijan vihkoseen kirjoittama teksti sisältyy kokonaisuudessaan tähän esitteeseen.
  • Simpanen, Marjo-Riitta; Parviainen, Seija (2016)
    Juho Rissasen lasimaalaukset valmistuivat Suomen Pankin portaikkoon vuonna 1933. Tässä esitteessä taidehistorioitsija Marjo-Riitta Simpanen kirjoittaa arvion lasimaalauksista ja kuvaa yhdessä Suomen Pankin ekonomisti Seija Parviaisen kanssa Rissasen uraa ja teossarjan päätymistä Suomen Pankkiin.
  • Saisto, Anni; Aalto, Riitta (2016)
    Kokoelman historia ja painopistealueet 3 Kokoelman hoidosta vastaava organisaatio 7 Kokoelman karttuminen 8 Teosten dokumentointi 9 Kokoelman esilläpito, saavutettavuus ja tutkimus 11 Kokoelman lainaaminen 12 Kokoelman säilymisen turvaaminen 13 Poistot 14 Liite 1 Kokoelman historiaa 15 Liite 2 Suomen Pankin taidekokoelman ns. Kultakauden teokset inventaarionumerojärjestyksessä: 25 Liite 3 Suomen Pankin taidekokoelman kiinteä taide – 16.5.2011 26 Liite 4 Näyttelylainasopimus 27 Luovutustodistus 31
  • Bank von Finnland (2016)