Browsing by Subject "316 Hoitotiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 52
  • Arminen, Susan; Kinnunen, Marina; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija (2018)
    Jotta potilaiden hoitoa voidaan kehittää turvallisemmaksi, toiminnan puutteet ja heikkoudet tulee tunnistaa. Miksi-kysymyksillä on porauduttava haittatapahtumien juurisyihin saakka.
  • Lahti, Tuuli; Jokinen, Piia; Mäki, Meiju; Aho, Anna Liisa (2019)
  • Huupponen, Risto; Korhonen, Maarit Jaana; Strandberg, Timo (2018)
    Statiinihoitoon sitoutumista heikentää eniten haittojen pelko. Siksi lääkehoidon tavoitteista, hyödyistä jatoimintatavoista haittoja epäiltäessä kannattaa kertoa jo hoitoa aloitettaessa.
  • Pekkarinen, Pirkka (2020)
  • Tepora-Niemi, Suvi-Maaria (2018)
    Hoito- ja kuntoutuskäytännöt ovat tärkeä osa muuttuvia sosiaali- ja terveyspalveluja. Artikkelin tarkoitus on tuoda esiin nuorena MS-tautiin sairastuneen oma näkökulma hänen kohtaamiinsa hoito- ja kuntoutuskäytäntöihin, jotta niitä voitaisiin kehittää. Aineistona on 14 työssä käyvän, 26–33-vuotiaan MS-tautiin sairastuneen haastattelua. Aineisto on analysoitu teoriaohjaavalla sisällönanalyysilla, jossa päättelyä on ohjannut Giddensin rakenteistumisteoria ja Jyrkämän teoreettismetodologinen viitekehys toimijuuden modaliteeteista. Tutkimus kohdistuu sosiaali- ja terveyspalvelujen toimintakäytäntöihin ja MS-tautiin sairastuneiden toimijuuteen suhteessa omaan sairauteen ja kuntoutukseen. Aineiston perusteella toimintakäytäntöinä toteutuva vuorovaikutus ammattilaisten kanssa ja omaan sairauteen suhtautuminen ohjasivat MS-tautiin sairastuneiden toimijuutta sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tieto sairaudesta oli vaikea ottaa vastaan. Ensitiedon antamisen tapa sekä ammattilaisten toimintakäytäntöjä ohjaava tieto olivat yhteydessä haastateltujen mahdollisuuksiin hyväksyä oma sairautensa ja hakeutua kuntoutukseen. Ammattilaisten tuen puute ensitiedon yhteydessä jätti haastatellut yksin käsittelemään sairaustietoa ja ohjasi haastateltujen toimijuutta sairauden kieltäväksi ja torjuvaksi, itseään sairaudelta suojelevaksi tai sairauden suhteen odottavaksi. Jotta haastateltujen toimijuus sosiaali-ja terveyspalveluissa saattoi olla valtansa tiedostavaa ja omaa etua ajavaa, haastateltujen täytyi käsitellä sairauden vaikutusta elämään kokonaisvaltaisesti ja tiedostaa oma toimijuutensa sosiaali- ja terveyspalvelujen vuorovaikutuksessa. Tutkimuksen johtopäätöksinä todetaan, että haastateltujen vähäinen osallistuminen toimintakäytäntöinä toteutuvaan vuorovaikutukseen sosiaali- ja terveyspalveluissa vaikeutti aktiivisen ja oman sairauden hyväksyvän toimijuuden muodostamista. Kuntoutukseen hakeutumista saattoivat vaikeuttaa suomalaisen kuntoutusjärjestelmän monimutkaisuus ja puutteet kuntoutuksen suunnittelussa. Haastatellut olisivat voineet hyötyä psykologisesta varhaiskuntoutuksesta. Pitkäaikaissairaiden hoitokäytäntöjen käsitteellistäminen ja mallintaminen on keino kehittää kuntoutukseen ohjaamista ja kuntoutuksen sisältöjä sekä auttaa sairastunutta sairauden hyväksymisprosessissa.
  • Laukka, Elina; Gluschkoff, Kia; Kaihlanen, Anu-Marja; Suvisaari, Jaana; Kärkkäinen, Jukka; Vorma, Helena (2021)
  • Männikkö, Pia; Roos, Mervi; Palojoki, Sari; Arminen, Susan; Suominen, Tarja (2019)
    Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvata potilasturvallisuuskulttuuria sairaalan osastonhoitajien ja apulaisosastonhoitajien arvioimana. Aineisto ja menetelmät: Kohderyhmänä oli yhden sairaanhoitopiirin sairaaloiden osastonhoitajat ja apulaisosastonhoitajat (N=800). Aineisto (n=307) kerättiin TUKUturvallisuuskulttuurimittarilla. Vastausprosentti oli 38. Aineisto analysoitiin tilastollisin menetelmin. Tulokset: Kaikkien potilasturvallisuuskulttuurin osa-alueiden arvioitiin olevan vahvoja tai kohtalaisia. Vastaajien oma turvallisuusmotivaatio oli vahvaa. Kohtalaiseksi arvioitiin esimiestuki turvalliselle toiminnalle, muutosten hallinta ja hallinnan tunne omassa työssä. Arviot potilasturvallisuuskulttuurista vaihtelivat iän, koulutuksen, työnimikkeen, työkokemuksen ja erikoisalan mukaan. Osastonhoitajat, yli 55-vuotiaat, yli 30 vuotta terveydenhuollossa työskennelleet ja yli 14 vuotta esimiehenä toimineet arvioivat useita potilasturvallisuuskulttuurin organisatorisia ulottuvuuksia positiivisemmin. Päätelmät: Osastonhoitajilla ja apulaisosastonhoitajilla on vahva turvallisuusmotivaatio. He luottavat omien esimiestensä tukeen turvalliselle toiminnalle. Nämä tarjoavat hyvän lähtökohdan potilasturvallisuuskulttuurin kehittämistyölle.
  • Idrissi Akhelij, T.; Salanterä, Sanna; Junttila, Kristiina (2019)
    Tutkimuksen tarkoitus: Tutkimuksen tarkoituksena oli tutkia potilaiden hoitoisuuteen perustuvan henkilöstöresursoinnin ja potilasturvallisuuden valista yhteyttä erikoissairaanhoidon kirurgisilla vuodeosastoilla. Aineisto ja menetelmät: Aineistona käytettiin yhden yliopistollisen sairaanhoitopiirin 13 kirurgisen vuodeosaston tietoja HaiPro-vaaratapahtumien raportointijärjestelmästä ja RAFAELA-hoitoisuusluokitusjärjestelmästä vuosilta 2011–2014. Henkilöstöresursointia tutkittiin tarkastelemalla yksikön toteutunutta hoitoisuutta ja potilasturvallisuutta tarkastelemalla tehtyjen HaiPro-ilmoitusten lukumäärää. Aineisto analysoitiin kuvailevalla ja korrelaatioanalyysilla. Tulokset: Aineiston 1861 HaiPro-ilmoituksesta puolet liittyi lääkehoitoon. Yksiköiden keskimääräinen toteutunut hoitoisuus vaihteli 80:n ja 107 prosentin välillä. Yhteyttä toteutuneen hoitoisuuden ja HaiPro-ilmoitusten lukumäärän välillä ei löydetty tarkasteltaessa koko aineistoa. Yksikkökohtaisissa analyyseissa löytyi tilastollisesti merkitsevä korrelaatio kolmen yksikön kohdalla. Päätelmät: Tutkimus ei täysin vahvista aikaisempien tutkimusten tuloksia henkilöstöresurssien ja potilasturvallisuuden välisestä yhteydestä. Tulokset kuitenkin tukevat kirjallisuudessa esitettyä kritiikkiä, jonka mukaan vapaaehtoisuuteen perustuvia vaaratapahtumailmoituksia ei välttämättä voida käyttää potilasturvallisuuden mittarina.
  • Hintikka, Anu (2020)
  • Granö, Niklas; Ala-Nikkola, Taina; Metsäranta, Kiki; Rintamäki, Teija; Repo, Tuija; Ameel, Maria (2021)
    Lähtökohdat : HUS Psykiatriassa siirryttiin COVID-19-pandemian kiihdyttyä maaliskuussa 2020 laajamittaisesti puhelin- ja videovälitteisiin etävastaanottoihin. Tutkimuksessa selvitettiin työntekijöiden kokemuksia etävastaanottojen soveltuvuudesta psykiatriseen erikoissairaanhoitoon. Menetelmät : HUS Psykiatrian avohoidon potilastyöhön osallistuvalta henkilökunnalta kartoitettiin sähköisellä kyselyllä etävastaanottojen kuormittavuutta. Osallistujia pyydettiin arvioimaan niiden soveltuvuutta erilaisten potilasryhmien hoidossa. Anonyymejä vastauksia saatiin 370. Tulokset : Potilasryhmittäin kokemukset puhelin- ja videovastaanottojen soveltuvuudesta erosivat jossain määrin toisistaan. Videovastaanotot arvioitiin kauttaaltaan puheluja soveltuvammiksi psykiatrisen hoidon eri osa-alueilla. Päätelmät : Psykiatrinen avohoito voi olla tulevaisuudessa laajemmin toteutettavissa etävastaanottojen avulla.
  • Hyppönen, Hannele; Lääveri, Tinja; Hahtela, Nina; Suutarla, Anna; Sillanpää, Kirsi; Kinnunen, Ulla-Mari; Ahonen, Outi; Rajalahti, Elina; Kaipio, Johanna; Heponiemi, Tarja; Saranto, Kaija (2018)
    Globally, there are only a few studies on healthcare professionals' experiences of their patient information systems, although user experiences are a key component of system development and assessment. A nationwide survey of nurses' experiences was conducted for the first time in Finland in early 2017. The survey was targeted to working-age nurses, community nurses and midwives from the Membership Registers of the Nursing Association and the Tehy. A similar study has been conducted for physicians in 2010, 2014 and 2017. An electronic questionnaire, based on the physicians’ questionnaire, was sent by the Nursing Association and Tehy to their members. A total of 3607 nurses responded to the questionnaire. The results were grouped using the objectives of the Finnish eHealth and eSocial 2020 Strategy theme "Smart Systems for Capable Users". Responses differed by patient information system brands and by the respondents' operating environments. One of the most prominent problems was the need to record the same thing in many places, which can expose to errors and indicates poor information system integration. Poor stability of information systems was also identified as a common problem; identified as a risk to patient safety in previous literature. There were differences between brands in usability of information systems and availability of up-to-date and high quality information in patient care locally, regionally and nationally. Respondents felt that in-service training was inadequate with regard to changes in operating methods required by information systems. Active user participation in the development of information systems was associated with better school grades given by the respondent for the information system. This will be studied in more detail in a separate article. Participation in the development of information systems and training take initially time from direct customer and patient work, but good usability and usage skills can later be expected to save time due to fluent use of information systems. The system and context specific differences in the information system usability and support to work as well as quality of care identified in this study can be used to pinpoint good design practices in different contexts of use. This is needed to improve efficiency of the nurses’ work and to increase patient safety and co-operation. Nurses need to be better consulted when developing information systems. Organizations need to design information system training so that the skills of the professionals remain up to date as information systems and their usage patterns evolve. The Nursing Association's e-Health Strategy also emphasizes the user eHealth competence and participation in development work.
  • Hoppu, Kalle; Lepola, Pirkko (2018)
  • Kotamäki, Lari; Kaila, Minna (2020)
    Vaikka suun terveyden yhteys yleisterveyteen on tutkimustiedon valossa selvä, jäävät suun ja hampaiden tutkimisen ja hoidon opetus lääkärikoulutuksessa sivuun. Aiheen tärkeys on tiedekunnissa tiedossa.