Browsing by Subject "317 Farmasia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 113
  • Siven, Mia; Lapatto-Reiniluoto, Outi; Teppo, Jaakko; Teräsalmi, Eeva; Sikanen, Tiina; Salminen, Outi (2020)
  • Laine, Merja K.; Eriksson, Johan G. (2020)
    GLP-1-reseptoriagonistit eli inkretiinimimeetit ovat monelle tyypin 2 diabetesta sairastavalle hyvä lääkevalinta. Ne ovat tehokkaita hyperglykemian hoidossa ilman hypoglykemialle altistavaa vaikutusta. GLP-1-reseptoriagonistit vähentävät valtaosalla tyypin 2 diabetespotilaista painoa tai ovat sen osalta neutraaleja. Niiden tyypillisin haittavaikutus on hoidon aloitukseen ajoittuva pahoinvointi. Uusimmat tutkimukset ovat osoittaneet GLP-1-reseptoriagonistien olevan sydän- ja verisuonitautien kannalta turvallisia, ja osan niistä on jopa todettu suojaavan sydän- ja verisuonitaudeilta. Osan niistä on todettu vaikuttavan suotuisasti myös munuaisten toimintaan. GLP-1-reseptoriagonisteilla on havaittu useita pleiotrooppisia eli oheisvaikutuksia, esimerkiksi sydäninfarktin kokoa pienentävää vaikutusta. Uusia mielenkiintoisia lääkeryhmän antamismuotoja on tulossa markkinoille, ja ensimmäinen näistä on suun kautta otettava semaglutidi.
  • Koljonen, Jatta; Kallio, Miia M; Kvarnström, Kirsi (2021)
    Johdanto Ihmisen immuunikatovirus (HIV) on nykyään krooninen sairaus, jonka hoidon onnistumisen edellytyksenä on potilaan sitoutuminen lääkehoitoonsa. HIV-infektiolääkkeet toimitetaan yleensä sairaala-apteekista. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli selvittää HUS Apteekin avoapteekissa asioiville HIV-infektiota sairastaville potilaille annettavan lääkeneuvonnan erityispiirteitä ja lääkeneuvontaa antavien farmaseuttien osaamistarpeita. Aineisto ja menetelmät Tutkimus toteutettiin HUS Apteekin avoapteekin farmaseuteille keväällä 2020. Tutkimusme- netelmäksi valittiin sekä kvantitatiivinen kysely että laadullinen teemoitettu ryhmähaastattelu. Kysely mahdollisti vastausten saamisen mahdollisimman monelta tutkimusjoukon farmaseutilta anonyymisti. Kvalitatiivisen ryhmähaastattelun avulla syvennettiin verkkokyselyssä saatuja tie- toja. Ryhmähaastattelu nauhoitettiin ja litteroitiin, minkä jälkeen aineisto analysoitiin indukti- ivisen sisällönanalyysin kautta. Tulokset Kyselyyn (n=6) ja haastatteluun (n=3) osallistuneiden farmaseuttien mukaan HIV-hoitokäytän- töjen osaaminen on lääkeneuvonnan perusta. HIV-lääkeneuvonnan erityispiirteiksi tunnistet- tiin hoitoon sitoutumisen tärkeys ja sen tukeminen lääkeneuvontatilanteessa. Potilaiden häpeä sairaudesta ja leimautumisen pelko voivat aiheuttaa haasteita lääkeneuvonnalle. HUS Apteekin asiakaskunta on laaja ja monikulttuurinen, ja HIV-potilaiden ikääntyessä riski monilääkitykselle lisääntyy. Potilaan kokonaislääkityksen hallinta saattaa olla hankalaa, koska sairaala-apteekin farmaseuteilla ei ole vielä pääsyä reseptikeskukseen eivätkä lääkereseptit ole sähköisiä. Potilaat hakevat muut lääkkeet avohuollon apteekeista, joissa ei myöskään ole tietoa potilaan HIV-lää- kityksestä. Farmaseutit kokivat oman perusosaamisensa perehdytyksen jälkeen riittäväksi, mutta kai- pasivat päivittyvää tietoa erityisesti HIV-lääkehoidon erityistilanteista, kuten raskaana olevien, lasten ja nuorten sekä AIDS-vaiheen potilaiden lääkehoidoista. Tietokantojen ja -lähteiden käy- tön lisäksi lääkeneuvontaan toivottiin työkaluiksi helppokäyttöisiä piktogrammeja ja potilasoh- jeita eri kielillä. Johtopäätökset HIV-potilaiden lääkeneuvonta vaatii monenlaista osaamista ja osaamisen jatkuvaa kehittämistä. HUS Apteekin farmaseuttien osaaminen on heidän oman käsityksensä mukaan hyvällä tasolla, mutta tukea, työkaluja ja lisäkoulutusta tarvitaan etenkin päivittyvien hoitokäytäntöjen ja eri- tyisryhmien lääkehoidon osalta. Farmaseutin vastaanottomallin kehittäminen sekä uusien tie- tojärjestelmien mahdollistamat farmaseuttien lääkehoitojen eritasoiset tarkistukset ja arvioinnit voisivat tulevaisuudessa olla osa HUS Apteekin avoapteekin tarjoamia farmaseuttisia palveluita.
  • Sutinen, Jussi; Hietalahti, Jukka; Hiltunen-Back, Eija (2020)
    HIV-tartuntoja voidaan ehkäistä erittäin tehokkaasti tenofoviiridisoproksiilin ja emtrisitabiinin yhdistelmähoidolla. Tätä altistusta edeltävää estohoitoa kutsutaan prepiksi (pre-exposure prophylaxis). Prep-hoito tarjoaa mahdollisuuden tavoittaa suuren tartuntariskin henkilöitä terveydenhuollon seurantaan. Prep-hoitoon kuuluu HIV-infektion ja muiden seksitautien säännöllinen testaus vähintään kolmen kuukauden välein. Prepin vakavat haittavaikutukset ovat harvinaisia. Prep ei näytä lisäävän HIVin lääkeresistenssiä, kunhan HIV-tartunta on varmuudella suljettu pois ennen hoidon aloittamista. Prep ei suojaa muilta seksitaudeilta, joten kondomin käyttöä suositellaan prepin ohessa. Oikein suunnattu prep-hoito on rinnakkaisvalmisteiden tultua markkinoille terveydenhuollon kustannuksia säästävää toimintaa. THL on antanut prep-hoidosta vuonna 2019 valtakunnallisen suosituksen, ja prep on lisääntyvästi käytössä infektiosairauksien ja sukupuolitautien poliklinikoissa.
  • Tuisku, Katinka; Partonen, Timo; Partinen, Markku (2019)
  • Raivio, Minna; Hartikainen, Sirpa (2020)
    Suomessa 75 vuotta täyttäneitä on tällä hetkellä yli 700 000, noin 14 % väestöstä. Heillä on enemmän sairauksia ja niihin lääkehoitoja kuin nuoremmilla. Lääkehaitat aiheuttavat viidesosan iäkkäiden päivystyskäynneistä sairaaloissa, mutta niistä merkittävä osa on ehkäistävissä. Perusterveydenhuollon tärkeä tehtävä on iäkkään lääkehoidon arviointi säännöllisesti vähintään kerran vuodessa. Kaikkein hauraimmille, kuten muistisairaille, lääkehoidon arviointi olisi syytä tehdä vielä tiheämmin. Iäkkään optimoidun lääkehoidon pitäisi olla rationaalista - oikea lääke oikeaan vaivaan - ja vanhenemismuutosten vaikutukset sekä yksilöllisesti iäkkään tarpeet ja elämäntilanne huomioon ottavaa. Kokonaisvaltainen hoito ja optimoitu lääkehoito sen osana on pitkäjänteistä työtä, jossa lääkärin tärkein kumppani on iäkäs ihminen itse läheisineen.
  • Gucciardo, Erika; Lehti, Timo A.; Korhonen, Ani; Salven, Petri; Lehti, Kaisa; Jeltsch, Michael; Loukovaara, Sirpa (2020)
    The lymphatic system, fundamental for body fluid homeostasis and immune system functions, also participates in pathological processes including cancer, cardiovascular and neurodegenerative diseases. Many aspects of the lymphatic system are unclear, but great advancements have been made – e.g. the discovery of meningeal lymphatics and the lymphatic-like nature of Schlemm’s canal. Lymphatic-like structures were also recently discovered in proliferative diabetic retinopathy, a severe diabetic eye complication, where the treatment of pathological neovessel growth is not always effective. Novel findings in the field can help to develop new treatments for lymphatic disorders and for other diseases where lymphatic neovascular growth is involved.
  • Isohanni, Pirjo; Lapatto, Risto; Lönnqvist, Tuula (2020)
  • Salminen, Outi; Tuominen, Raimo K. (2018)
  • Kiiski, Enni Annika; Kallio, Sonja Emilia; Pohjanoksa-Mäntylä, Marika Kristiina; Kumpusalo-Vauhkonen, Anne; Järvensivu, Timo; Airaksinen, Marja Sisko Anneli; Mäntylä, Antti (Sosiaali- ja terveysministeriö, 2016)
    Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita
    Järjestelmällisen kirjallisuuskatsauksen tavoitteina oli tunnistaa ja kuvata moniammatillisia toimintamalleja iäkkäiden lääkehoidon järkeistämiseksi. Lisäksi koottiin tietoa toimintamallien vaikutuksista ja vaikuttavuudesta sekä kokemuksia hyödyistä ja toteuttamisen haasteista. Kirjallisuushaulla koottiin kattavasti tieteelliset vuosina 2000–2014 julkaistut tutkimukset (n=75). Aineisto kerättiin keskeisimmistä sähköisistä tieteellisistä tietokannoista. Tutkimuksista seitsemän oli järjestelmällisiä kirjallisuuskatsauksia, 32 satunnaistettu vertailevia kokeita ja 36 muilla tutkimusmenetelmillä tehtyjä tutkimuksia. Yleisimmät lääkehoidon järkeistämisen toimintaympäristöt olivat perusterveydenhuolto, hoitokodit, kotisairaanhoito ja apteekki. Lääkityksistä selvitettiin yleisimmin haitta- ja yhteisvaikutukset sekä annostukset. Valtaosa toimintamalleista oli hoidollisia arviointeja lääkityslistan tarkistamisen sijaan. Koetut toimintamallin vahvuudet olivat mm. uuden tiedon oppiminen, hoitoon sitoutumisen parantuminen, yhteisvaikutusten tunnistaminen, asiakassuhteiden paraneminen ja uuden näkökulman saanti potilaan hoitoon. Yleisin raportoitu heikkous oli toteuttamiseen kuluva aika. Tutkimukset antavat viitettä siitä, että moniammatilliset toimintamallit edistävät iäkkäiden lääkehoidon tarkoituksenmukaisuutta ja hoitoon sitoutumista. Vaikutusta kliinisiin muuttujiin, kuten kuolleisuuteen, ei kuitenkaan havaittu. Yksittäisissä tutkimuksissa on raportoitu kustannussäästöjä suorissa lääkekustannuksissa ja kokonaiskustannuksissa. Yleisin haaste on toteuttamiseen kuluva aika.
  • Koponen, Hannu (2018)
  • Kauppi, Markku; Kononoff, Aulikki; Puolakka, Kari; Valleala, Heikki; Pettersson, Tom; Sokka-Isler, Tuulikki (2020)
  • Malm, Heli (2018)
    Valproaattia ei saa käyttää kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoitoon raskauden aikana. Litiumin käyttöä voi jatkaa, jos hoitovaste on ollut hyvä. Epilepsialääkkeistä lamotrigiini ja mielialaa tasaavat toisen polven antipsykootit vaikuttavat suhteellisen turvallisilta.
  • Bono, Petri; Hiltunen, Kari-Matti; Korpelainen, Juha; Pietilä, Mikko; Vanninen, Esko (2018)
    Kalliit lääkkeet on otettava käyttöön yhdenmukaisella prosessilla. Ei ole tarkoituksenmukaista, että sairaanhoitopiirit kilpailisivat keskenään erilaisella lääkekirjolla, varsinkaan silloin kun on ¬kysymyksessä hyvin kallis hoito. Pelisäännöt on nyt tehty.
  • Silvennoinen, Raija; Jantunen, Esa (2017)
  • Koskentausta, Terhi (2018)
    Kehitysvammaisten lääkehoito noudattaa yleensä samoja linjauksia kuin yleisväestön. Valmisteen valinnassa ja haittavaikutusten arvioinnissa on kuitenkin otettava huomioon liitännäisvammat ja muut sairaudet. Kehitysvammainen tarvitsee yleensä tukea lääkehoidon toteuttamisessa.
  • Ahtiainen, Hanne; Vanhalakka, Terhi; Holmström, Anna-Riia; Laaksonen, Raisa; Airaksinen, Marja (2021)
  • Rauhala, Pekka; Mjøsund, Katja; Miettinen, Päivi J.; Simula, Anna; Helajärvi, Harri; Karjalainen, Jussi; Heinonen, Olli J. (2020)
    Dopingvalvonnan alaiset kilpaurheilijat sairastavat ja voivat tarvita hoitoa lääkkeillä tai menetelmillä, jotka ovat kiellettyjen aineiden ja menetelmien luettelossa. Urheilussa kielletyt lääkeaineet voi tarkistaa Suomessa myyntiluvallisten valmisteiden osalta "Kielletyt aineet ja menetelmät urheilussa" (KAMU) -lääkehaun avulla. Mikäli tasomäärittelyn piiriin kuuluvan urheilijan sairauden hoito vaatii jonkin kielletyn lääkeaineen käyttöä, hoidolle voidaan hakea erivapautta. Erivapauden hakuohjeistukseen löytyy linkki KAMUsta ja SUEKin sivuilta (1). Dopingvalvonta on tehostunut analyysi- ja testausmenetelmien kehittyessä. Tehokas antidopingtoiminta vähentää urheilussa kiellettyjen aineiden väärinkäyttöä ja niiden aiheuttamia terveyshaittoja sekä tukee puhtaiden urheilijoiden tasavertaista kilpailua.