Browsing by Subject "512 Liiketaloustiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-38 of 38
  • Wanhalinna, Viivi Sofia; Sievänen, Riikka Jenni Maria; Chen, Qiuzhen; Nikkinen, Janne Tapio; Sumelius, John Holger (2019)
    Vastuullinen sijoittaminen tarkoittaa sijoitustoimintaa, jossa tähdätään sijoitusten parempaan tuotto- ja riskiprofiiliin huomioimalla sijoituksissa ympäristöön, sosiaaliseen vastuuseen sekä hyviin hallintotapoihin liittyviä näkökulmia eli ESG-näkökulmia. Institutionaaliset sijoittajat hallitsevat suurinta osaa vastuullisesti sijoitetuista varoista. Vastuullisten sijoittajien määrän ja vastuullisesti sijoitettujen varojen ollessa kasvussa, ESG-näkökulmat koskettavat yhä useampaa sektoria, myös maatalous- ja elintarvikesektoria. Kirjallisuuskatsauksessa selvitämme maatalous- ja elintarvikesektorin ESG-näkökulmia. Sektorille erityisiä näkökulmia ovat ruokaturva, ravitsemus, tuoteturvallisuus, eläinten hyvinvointi ja bioteknologian käyttö. Lisäksi sektorilla toimivien yritysten vastuullisuutta tulisi tarkastella koko toimitusketjun laajuisesti. Tarkastelemme myös sisältyvätkö ESG-näkökulmat vastuullisen sijoittamisen aloitteisiin, joihin pohjoismaiset institutionaaliset sijoittajat osallistuvat. Vaikuttaa siltä, että sektorille erityiset ESG-näkökulmat puuttuvat aloitteiden sisällöstä.
  • Niva, Mari; Peltoniemi, Ari (Suomen maatalousmuseo Sarka, 2019)
  • Ahonen, Veronica Lucia; Rask, Mikko Tapani (Kuntaliitto, 2019)
    Uutta kunnista : Kuntaliiton julkaisusarja
  • Lehtisaari, Katja; Grönlund, Mikko; Villi, Mikko; Linden, Carl-Gustav (Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto, 2017)
    Viestinnän tutkimusraportteja
  • Kuismin, Ari Juhani; Kylkilahti, Eliisa Aune Maria; Autio, Minna Maarit (2015)
    Nuoret kohtaavat kuluttajina ja työntekijöinä lukuisia erilaisia arkielämän palvelutilanteita, joissa tuotetaan ja uusinnetaan kulttuurisia asemia. Tutkimme artikkelissamme sitä, miten nuoret kohdataan palvelutilanteissa ja millaisia asemia kulttuurissamme on tarjolla nuorille kuluttajille ja asiakaspalvelutyöntekijöille. Tutkimusaineistona ovat palvelua kuvaavat tarinat, joissa nuoria, nuoruutta ja nuorta ikää on kuvattu osana sosiaalisia vuorovaikutustilanteita. Analysoimme sitä, miten (nuori) ikä sekä siihen liitetyt valtarakenteet tuottavat nuorten paikkaa palvelukulttuurissa. Tarinoissa nuoruus ilmenee ongelmana, joka aiheuttaa sivuutetuksi tulemista ja kohtaamattomuutta palvelussa. Sen sijaan aikuisella on valtaa sekä kuluttajana että asiakaspalvelutyöntekijänä määritellä nuoren asemaa. Palvelukohtaamisessa iän perusteella määräytyviä asemointeja voidaan kuitenkin kyseenalaistaa ja määritellä uudelleen muokkaamalla omaa esiintymistä. Kulttuurisesti uusia asemia avautuu ikään naamioitumisen kautta eli iän merkityksiä (yli)korostamalla ja niillä leikittelemällä.
  • Hakkarainen, Minna (Saimaan ammattikorkeakoulu, 2014)
    Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia
  • Isotalo, Veikko Eino Juhani; Laaksonen, Salla-Maaria; Pöyry, Essi Ilona; Jallinoja, Piia (2019)
    Sosiaalisen median aineistoja on pyritty hyödyntämään ennustemalleissa esimerkiksi vaalitulosten, työttömyysasteen, osakekurssien tai kuluttajatuotteiden kysynnän ennakoinnissa. Laajempia kulutusilmiöitä on kuitenkin harvemmin pyritty ennustamaan sosiaalisen median avulla. Tämä tutkimus keskittyy veganismiin, viime vuosina pinnalla olleeseen kulutusilmiöön, vertaamalla sitä koskevien sosiaalisen median viestien määrää vegaanisten kasvimaitotuotteiden myyntiin. Analysoimalla viikoittaista myyntimäärää ja sosiaalisen median hakusanaryppäiden osumien määrää vuodesta 2012 vuoteen 2016 autoregressivisen vektorivirheenkorjausmallin (VECM) avulla tämä tutkimus osoittaa, että kasvimaitotuotteiden myynnillä sekä sosiaalisen median viesteillä on olemassa pitkän aikavälin riippuvuussuhde. Yleistä ilmiötä, veganismia, koskevat viestit selittivät kasvimaitotuotteiden myyntiä, mutta kyseisiä tuotteita koskevat viestit eivät. Myynnin ennustamisessa toimii kuitenkin parhaiten pelkkään myyntiaineistoon pohjautuva SARIMAX-ennuste.
  • Sorsa, Ville-Pekka (2020)
  • Lehtisaari, Katja; Grönlund, Mikko; Villi, Mikko; Linden, Carl-Gustav (Viestinnän tutkimuskeskus CRC, Helsingin yliopisto, 2016)
    Viestinnän tutkimusraportteja
  • Lehtisaari, Katja; Grönlund, Mikko; Linden, Carl-Gustav; Villi, Mikko; Picard, Robert; Mierzejewska, Bozena; Röpnack, Axel (Aleksanteri Institute, 2017)
    Aleksanteri Papers
  • Tuominen-Thuesen, Minna; Henrik, Pekkala; Sievänen, Riikka; Karlsson, Sofia; Ali-Yrkkö, Jyrki; Pajarinen, Mika; Ahonen, Pertti (Valtioneuvoston kanslia, 2019)
    Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja
    Valtio-omisteiset yhtiöt työllistävät noin 52 000 henkilöä Suomessa. Näistä yrityksistä valtio omistaa vähintään 50 prosenttia. Valtion omistajaohjauksen piirissä olevat yhtiöt on jaettu kolmeen pääryhmään: kaupallisesti toimiviin finanssi-intressin tai strategisen intressin yhtiöihin sekä valtionhallinnon erityistehtäviä toteuttaviin yhtiöihin. Oheisen arvioinnin tavoitteena on ollut arvioida vuoden 2004 jälkeen harjoitetun omistajaohjauksen toimivuutta ja tehtyjä uudistuksia. Arvioinnin yhteydessä on tarkasteltu myös valtio-omisteisten yhtiöiden tuloksellisuutta ja tuottavuutta sekä vertailtu Suomen omistajaohjauksen ja omistajapolitiikan kehitystä valittuihin EU-maihin. Tehdyn arvioinnin perusteella omistajaohjausta koskevat rakenteelliset uudistukset ovat toimineet hyvin eikä nykyisissä omistajaohjauksen rakenteissa esiinny merkittäviä muutostarpeita. Arvioinnin perusteella valtion omistajaohjauksen operatiivinen toimeenpano on viimeisen vuosikymmenen aikana muuttunut ammattimaisemmaksi. Omistajaohjauksen tunnistetut haasteet koskevat eri politiikka-alueiden välisiä ristiriitoja ja korostuvat tapauksissa, jossa valtion substanssipolitiikassa tavoiteltavat uudistukset eivät ole yhteneväisiä omistajapoliittisten tavoitteiden kanssa. Haasteiden ratkaiseminen edellyttää nykyistä aktiivisempaa yhteistä suunnittelua ja dialogia eri ministeriöiden välillä sekä eri politiikkanäkökulmat yhdistävää vahvempaa ohjausta myös poliittisella tasolla.
  • Rask, Mikko; Kahma, Nina; Mattila, Markku; Vase, Susanna (2019)
    Euroopan unionin tiede- ja innovaatiostrategia Horizon 2020 lähtee siitä, että tutkimus- ja innovaatiotoimintaan (T & I) panostaminen on keskeistä yhteiskunnan kehitykselle ja kasvulle. Strategiassa otetaan huomioon ihmiskunnan suurien haasteiden edellyttämä tarve panostaa tieteeseen ja innovaatioihin. EU:n tutkimuspolitiikassa onkin alettu edellyttää yhteiskunnallisen vastuullisuuden tarkempaa määrittelyä, ja sitä on ohjeistettu niin sanotun RRI-mallin (Responsible Research and Innovation) avulla. Toistaiseksi RRI-käsitteelle ei ole vakiintunutta suomenkielistä käännöstä, mutta tässä artikkelissa siihen viitataan nimellä vastuullinen tutkimus- ja innovaatiotoiminta.
  • Heiskanen, Eva; Matschoss, Kaisa Johanna (Valtioneuvoston kanslia, 2018)
  • Hakkarainen, Minna; Jari Järviluoma; Petri Muje (Saimaan ammattikorkeakoulu, 2014)
    Saimaan ammattikorkeakoulun julkaisuja, Sarja A: Raportteja ja tutkimuksia
    Tutkimusraportti käsittelee eri näkökulmista venäläisten Itä-Suomeen suuntautuvaa matkailua. Alueellisesti tarkastelun kohteena ovat erityisesti Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala sekä Kainuu. Tutkimus luotaa myös matkailun nousevia trendejä ja tarkastelee niiden luomia uusia mahdollisuuksia matkailuelinkeinolle Itä-Suomessa.
  • Ruuska, Toni; Heikkurinen, Pasi (2018)
    Antroposeenissä ihmiset käyttävät väärin valtaansa suhteessa ei-inhimilliseen maailmaan, lähinnä tyydyttäen toissijaisia tarpeitaan ja alati kasvavia materiaalisia halujaan. Yleisesti hyväksytystä ihmiskeskeisestä maailmankuvasta johtuen vallan väärinkäyttöä ei tulkita väkivallaksi vaan kehitykseksi. Elonkehä ei kuitenkaan ole olemassa pelkästään ihmisiä varten. On siis aika määritellä väkivalta uudelleen.
  • Rask, Mikko; Ertiö, Titiana-Petra (Demos Helsinki, 2019)
    Kansalaisuuden kuilut ja kuplat = BIBU policy paper
  • Naumanen, Mika; Lammi, Minna; Kauranen, Pertti; Leinonen, Anna; Kivikytö-Reponen, Päivi; Myllyoja, Jouko (Closeloop, 2019)
  • Kotiranta, Sami; Ahonen, Pertti Pellervo (Sitra, 2017)
    Tutkimusongelma: Tämän tutkimuḱsen tutkimusongelmana on selvittää systemaattisen katsausanalyysin keinoin, miten ylimpien virkamiesten kompetenssi ja johtajuus ovat muotoutuneet suhteessa toimintaympäristön muutoksiin. Lähestymistapa, metodi ja tutkimusasetelma: Tämä tutkimus edustaa pääasiassa kolmea tieteenalaa. Ne ovat julkinen hallinto (public administration), julkinen johtaminen (public management) ja julkisten politiikkatointen tutikimus (public policy). Tutkimusaineiston muodostavat tieteelliset artikkelit ja valikoitujen maiden valtionhallinnon dokumentit. Tutkimusasetelma koostuu aineiston pitkittäisleikkauksesta ajanjaksolta 2002–2017 sekä poikittaisleikkauksesta, joka kohdistuu määrättyihin kohdemaihin ja teemoihin. Kohdemaita on kymmenen: Suomi, Ruotsi, Norja, Tanska, Alankomaat, Saksa, Ranska, Iso-Britannia, Yhdysvallat ja Kanada. Aineisto on eritelty soveltaen systemaattinen katsaus -metodia (systematic review). Metodia koskevien hyvien käytäntöjen mukaisesti tutkimustulosten ja niiden tulkinnan perustaksi muodostettiin askeltaen rajaten tietty joukko tekstejä. Niistä 25 on tieteellisiä artikkeleita ja 10 hallinnollisia dokumentteja. Rajaukset: Tämän tutkimuksen rajauksia ilmentävät ne teemat ja vastaavat avainsanat, hakutermit ja käsitteet, joihin keskittyen tutkimus on laadittu. Tutkimusta rajaavat samoin tutkimusajanjakso, 2002–2017, sekä se kymmenen maan joukko, jota koskevia tieteellisiä artikkeleita ja hallinnollisia dokumentteja on eritelty. Tulokset ”pähkinänkuoressa”: Tutkimuskysymyksiä oli kolme: 1. Miten toimintaympäristön muutokset ovat ylipäätään vaikuttaneet ylimpien virkamiesten kompetenssille ja johtajuudelle asetettaviin vaatimuksiin? 2. Miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet ylimpien virkamiesten kompetenssille ja johtajuudelle asetettaviin vaatimuksiin virkamiehistön yhdistävissä tehtävissä ja niistä erityisesti kollaboratiivisissa (collaborative) ja yhdentävissä (integrative sekä unificative) tehtävissä? 3. Miten toimintaympäristön muutokset ovat vaikuttaneet ylimpien virkamiesten strategista johtajuuskompetenssia koskeviin vaatimuksiin yleensä ja erityisesti heidän yhdistävissä tehtävissään? Ensimmäiseen tutkimuskysymykseen saatiin seuraava vastaus. Se, että ylimpien virkamiesten kompetenssi mukaan lukien heidän johtajuuskompetenssinsa on muodostunut aiheeksi tutkimuksessa ja käytännössä, voidaan hyvin ymmärtää seuraukseksi tapahtuneista muutoksista. Tutkimuksen piirissä esiintyvät käsitykset ovat kuitenkin epäyhtenäisiä. Johtavilta virkamiehiltä toivotut kompetenssit on tutkimuksen piirissä luokiteltu monin eri tavoin. Epäyhtenäisyyttä vallitsee myös hallinnollisissa dokumenteissa ilmaistuissa käsityksissä ylimpien virkamiesten kompetenssista sekä yleensä että johtajuuden aihepiirissä. Toiseen tutkimuskysymykseen vastattaessa ”yhdistämisen” kattotermin alle kootuista termeistä kollaboraatio osoittautui levinneimmäksi. Kollaboraation käsitteen soveltamista haittaa kuitenkin monitulkintaisuus. Monia luetteloja on myös laadittu tutkimuksen piirissä siitä, mitä ylimpien virkamiesten kollaboraatiokompetenssin katsotaan edellyttävän. Tutkittu joukko hallinnollisia dokumentteja puolestaan osoittaa hyvin sen, että kollaboraation käsite on tutkimusaikakauden kuluessa yleistynyt. Noissa dokumenteissa kollaboraatiota oli esimerkiksi tarkasteltu eräänä virkamieskompetenssin osakompetensseista Kolmanteen tutkimuskysymykseen saatuja vastauksia kuvastaa ylimpien virkamiesten luonnehdinta ”kollaboratiivisiksi kapasiteetin rakentajiksi”. Tässäkin osa-aihepiirissä esiintyi epäyhtenäisyyttä kuten erilaisia strategisen kompetenssin lajien luetteloita. Millainen ratkaisu saavutettiin tutkimusongelmaan ylimpien virkamiesten kompetenssin ja johtajuuden muotoutumisesta suhteessa toimintaympäristön muutoksiin? Ratkaisussa korostuvat niin monimääreisyys ja monikäsitteisyys kuin muutosten ja niiden vaikutusten epätasaisuus. Muutoksiin on suhtauduttu varoen esimerkiksi Saksassa ja Alankomaissa mutta innokkaasti Isossa-Britanniassa ja Kanadassa. Suomi sijoittuu ääripäiden välimaastoon. Ranska puolestaan kulkee selvästi omaa tietään. Tulosten käytännön merkitys: Tutkimus on laadittu Sitran julkisen sektorin johtaminen -avainalueen toimeksiannosta eräänä osana avainalueen syksyllä 2017 käynnistämän julkisen hallinnon johtamiskoulutuksen ja keskustelualoitetyön pohjustamista. Vastaavia aikaisempia tarkasteluja ei ole ollut käytettävissä. Tiettyä tämän tutkimuksen tuloksista voidaan pitää sen päätuloksena. Kysymys on siitä, että sekä tämä tutkimus, siinä eritelty aikaisempi tutkimus että merkittävä osa tutkittua hallinnollista dokumentaatiota sijoittuu tieteellisten tutkimuksen ja käytännön väliselle tärkeälle rajapinnalle. Käytännön kannalta tämä tutkimus tarjoaa erityisesti mahdollisuuksia edistää yhteisen kielen kiteytymistä tarkastelluista teemoista. Välillisesti tulokset palvelevat kuitenkin myös pyrkimyksiä hioa välineitä ylimpien virkamiesten kompetenssin ja johtajuuden kehittämistä koskeviin käytännön tarkoituksiin. Sitä kautta tämä tutkimus edistää samoin välillisesti kansallisia, eurooppalaisia ja globaaleja kansanvaltaisia, sosiaalisia ja kulttuurisia arvoja. Avainsanat: Julkinen hallinto, valtionhallinto, keskushallinto, virkamiehistö, johtavat virkamiehet, johtajuus, kompetenssi, kollaboraatio, yhdentäminen, strategia Keywords: Public administration, government administration, central