Browsing by Subject "Child, Preschool"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-26 of 26
  • Lapatto, Risto (2020)
  • Vasara, Kristiina; Avela, Kristiina; Suomela, Jarkko (2017)
    Neuvolalääkärin vastaanotolle tuotiin 4-vuotias poika, jonka poikkeaviin piirteisiin oli kiinnitetty huomiota päiväkodissa.
  • Erkkola, Maijaliisa; Saloheimo, Taru; Hauta-Alus, Helena; Kukkonen, Anna Kaarina; Virta, Salli; Kronberg-Kippilä, Carina; Vaara, Elina; Pelkonen, Anna; Fogelholm, Mikael; Mäkelä, Mika (2016)
    Lähtökohdat Perusteettomat allergiaruokavaliot kuormittavat perheitä ja päivähoitoa ja voivat haitata lapsen normaalia kasvua ja kehitystä. Tämän LILLA-tutkimuksen tavoitteena oli päivähoidon allergiaruokavalioiden määrän vähentäminen käyttämällä uutta erityisruokavalion ilmoituslomaketta, joka ohjasi arvioimaan ruokavaliota allergiaohjelman perusteiden mukaisesti. Menetelmät Tutkimusryhmämme kehitti uuden allergiaohjelmaan perustuvan erityisruokavalioiden ilmoituslomakkeen ja siihen liitetyn saatekirjeen. Uusi lomake otettiin käyttöön 40:ssä pääkaupunkiseudun päiväkodissa vuoden 2013 syksystä alkaen (n = 3 216 lasta, 6 kk–7 v), ja allergiaruokavalioiden määrää ja laatua seurattiin kahden vuoden ajan. Vertailuryhmä muodostui luontaisesti lapsista, joiden allergiaruokavalio oli edelleenkin ilmoitettu vanhojen käytänteiden mukaisesti. Erillisillä kyselyillä selvitettiin allergiaruokavalioiden toteuttamisen käytänteitä ja henkilökunnan allergiatietämystä. Tulokset Kahden vuoden seurannan jälkeen uusi lomake oli käytössä 64 %:lla (95/148) allergiaruokavaliota noudattavista lapsista. Allergiaruokavalioiden esiintyvyys tutkimuspäiväkodeissa väheni 43 % ja oli 4,3 % (kvartiiliväli 3,05–5,96) vuonna 2015 (148/3 411 lasta). Kaikkien keskeisten ruoka-aineiden (maito, kananmuna, viljat) sekä ­pähkinöiden, hedelmien, kasvisten, palkokasvien, lihan, kaakaon ja mausteiden välttäminen väheni merkitsevästi. Päivähoidon ja ruokapalvelujen henkilökunta otti uuden toimintakäytännön hyvin vastaan. Henkilökunnan allergiatietämys oli osittain virheellistä ja vanhentunutta. Päätelmät Päiväkotien allergiaruokavalioiden kuormaa voidaan vähentää yksinkertaisella lomakeuudistuksella, joka pohjaa allergiaohjelmaan. Päivähoitohenkilöstön allergiakoulutukselle on edelleen tarvetta.
  • Mäki, Päivi; Lehtinen-Jacks, Susanna; Vuorela, Nina; Levälahti, Esko; Koskela, Timo; Saari, Antti; Mölläri, Kaisa; Mahkonen, Raimo; Salo, Jarmo; Laatikainen, Tiina (2018)
    Lähtökohdat Tavoitteena oli selvittää, ovatko lasten kasvutietojen kattavuus ja laatu Avohilmossa parantuneet ja onko lasten ylipainoisuuden ja lihavuuden yleisyydessä näiden tietojen perusteella tapahtunut muutoksia. Menetelmät Vertasimme 2–16-vuotiaiden lasten kasvutietoja vuosien 2016–17 ja 2014–15 aineistoissa. Ylipainoisuuden yleisyyttä tarkasteltiin kunnissa, joissa tietojen kattavuus oli vähintään 65 % (167 521 lasta). Tulokset Vuosina 2014–15 kasvutietojen kattavuus oli vähintään 65 % kaikkiaan 63 kunnassa (20 %) ja vuosina 2016–17 kaikkiaan 123 kunnassa (40 %). Kunnista 47 %:ssa oli alle 10 %:n kattavuus vuosina 2016–17, kun aiemmassa aineistossa osuus oli 53 %. Ylipainoisia oli vuosina 2016–17 pojista 26 % ja tytöistä 16 %. Erot aiempaan eivät olleet merkitseviä. Päätelmät Kattavaa tietoa lasten ylipainoisuuden yleisyydestä löytyy Avohilmosta yhä useammasta kunnasta. Tietojen siirtymisessä on kuitenkin isoja eroja sen mukaan, mikä potilastietojärjestelmä kunnassa on käytössä.
  • Laasonen, M.; Smolander, S.; Lahti-Nuuttila, P.; Leminen, M.; Lajunen, H.-R.; Heinonen, K.; Pesonen, A.-K.; Bailey, T.M.; Pothos, E.M.; Kujala, T.; Leppänen, P.H.T.; Bartlett, C.W.; Geneid, A.; Lauronen, L.; Service, E.; Kunnari, S.; Arkkila, E. (2018)
    Background: Developmental language disorder (DLD, also called specific language impairment, SLI) is a common developmental disorder comprising the largest disability group in pre-school-aged children. Approximately 7% of the population is expected to have developmental language difficulties. However, the specific etiological factors leading to DLD are not yet known and even the typical linguistic features appear to vary by language. We present here a project that investigates DLD at multiple levels of analysis and aims to make the reliable prediction and early identification of the difficulties possible. Following the multiple deficit model of developmental disorders, we investigate the DLD phenomenon at the etiological, neural, cognitive, behavioral, and psychosocial levels, in a longitudinal study of preschool children. Methods: In January 2013, we launched the Helsinki Longitudinal SLI study (HelSLI) at the Helsinki University Hospital ( http://tiny.cc/HelSLI ). We will study 227 children aged 3-6 years with suspected DLD and their 160 typically developing peers. Five subprojects will determine how the child's psychological characteristics and environment correlate with DLD and how the child's well-being relates to DLD, the characteristics of DLD in monolingual versus bilingual children, nonlinguistic cognitive correlates of DLD, electrophysiological underpinnings of DLD, and the role of genetic risk factors. Methods include saliva samples, EEG, computerized cognitive tasks, neuropsychological and speech and language assessments, video-observations, and questionnaires. Discussion: The project aims to increase our understanding of the multiple interactive risk and protective factors that affect the developing heterogeneous cognitive and behavioral profile of DLD, including factors affecting literacy development. This accumulated knowledge will form a heuristic basis for the development of new interventions targeting linguistic and non-linguistic aspects of DLD. © 2018 The Author(s).