Browsing by Subject "Child"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 132
  • Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen yhdistys ry:n asettama työryhmä; Metsähonkala, Liisa; Gaily, Eija; GILBERT, OLGA; Kirjavainen, Jarkko; Komulainen, Jorma; Lahdesmaki, Tuire; Vieira, Päivi (2020)
    LIISA METSÄHONKALA (puheenjohtaja), EIJA GAILY, OLGA GILBERT, JARKKO KIRJAVAINEN, JORMA KOMULAINEN, TUIRE LÄHDESMÄKI, PÄIVI VIEIRA, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin ja Suomen Lastenneurologinen Yhdistys ry:n asettama työryhmä
  • Keränen, Emmi (Helsingfors universitet, 2015)
    Familiaalinen hyperkolesterolemia on dominantisti periytyvä LDL-reseptorin sairaus, joka johtaa plasman kohonneeseen LDL-kolesterolipitoisuuteen ja aiheuttaa hoitamattomana varhaista ateroskleroosia ja sepelvaltimotautia. Tauti on lapsuudessa usein oireeton ja alidiagnosoitu. Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella HYKS Lastenklinikalla vuosina 2013–2014 hoidettuja FH-potilaita ja selvittää miten jo diagnosoidut potilaat ovat päätyneet erikoissairaanhoidon piiriin. Tämä auttaa selvittämään nykykäytäntöjen toimivuutta ja sitä, mitä niissä voitaisiin parantaa. Toisena tavoitteena oli tutkia hoidon vaikutuksia ja hyötyä potilaille. Aineisto koostui 76:sta FH-diagnoosin saaneesta lapsipotilaasta, joista enemmistö (63,2 %) oli tyttöjä. Tutkimus suoritettiin keräämällä tietoja sähköisistä sairaskertomuksista sekä HUS:n ja HUSLAB:n tietokannoista. Tutkimuksessa selvisi, että 75 % potilaista oli tullut hoitoon sukulaisella diagnosoidun FH:n johdosta joko suoraan tai siten, että potilaan lipidiarvoja oli ensin seurattu ja poikkeavien arvojen löydyttyä oli tehty lähete erikoissairaanhoitoon. Lisäksi havaittiin, että lääkitystä saaneilla plasman kokonaiskolesteroli oli laskenut keskimäärin 28,2 % ja LDL-kolesteroli 34,4 %. Potilaista 53,9 %:lla plasman LDL-kolesteroli oli lopputilanteessa ≤ 4,0 mmol/l, mutta vain 36,8 % oli saavuttanut kansainvälisen tavoitearvon (3,5 mmol/l).
  • Aalto, Kristiina; Lahdenne, Pekka; Kolho, Kaija-Leena (2017)
    Background: Patients with juvenile idiopathic arthritis (JIA) on non-steroidal anti- inflammatory drugs (NSAIDs) may experience abdominal pain. In adults, NSAID use has been linked to an increase in fecal calprotectin (FC) levels, a surrogate marker for gut inflammation. In JIA, data on gut inflammation related to drug use is scarce. Methods: JIA patients followed up at the outpatient pediatric rheumatology clinic in Children's Hospital, Helsinki University Hospital, Helsinki, Finland were routinely assessed for FC if they complained about abdominal pain, had an elevated erythrocyte sedimentation rate (ESR) or used NSAIDs on a daily basis. The FC levels were related to the presence of abdominal pain, to ESR, and to the presence of HLA-B27. Results: Of the total group of 90 patients (median age 9.1 years; 45 JIA patients with disease modifying antirheumatic drugs (DMARDs), 25 without DMARD medication, and 20 arthralgia patients as controls), approximately 50% used NSAIDs, of whom 40% complained about abdominal pain. In patients with abdominal pain, one-third had elevated FC values (>100 mu g/g). The FC values, for the most part, declined along with the discontinuation or reduction of NSAIDs and after intensifying the DMARD medication, where after the pain disappeared. In patients with an elevated ESR, the FC values and ESR normalized in parallel. The presence of HLA-B27 was not associated with FC levels. Conclusion: In patients with JIA and abdominal pain, it may be useful to determine the FC when evaluating the need for further gastrointestinal examinations.
  • Pekkinen, Minna; Laine, Christine M.; Mäkitie, Riikka; Leinonen, Eira; Lamberg-Allardt, Christel; Viljakainen, Heli; Makitie, Outi (2015)
  • Rytkönen, Sari H.; Kulmala, Petri; Autio-Harmainen, Helena; Arikoski, Pekka; Enden, Kira; Kataja, Janne; Karttunen, Tuomo; Nuutinen, Matti; Jahnukainen, Timo (2018)
    Tubulointerstitial nephritis (TIN) is an inflammatory disease of unknown pathogenesis. To evaluate a possible role of regulatory T cells (Tregs) in the pathophysiology of TIN with (TINU) and without uveitis, we investigated the presence and quantity of FOXP3(+) T regulatory lymphocytes in diagnostic kidney biopsies from pediatric patients. A total of 33 patients (14 TIN and 19 TINU) were enrolled. The quantity of CD4(+), FOXP3(+) and double-positive T cells in formalin-fixed kidney biopsies was determined using double label immunohistochemistry with anti-human CD4 and FOXP3 antibodies. FOXP3 staining was successful in all 33 patients. In patients with chronic uveitis, the density of FOXP3(+) cells was significantly lower (p = 0.046) than in TIN patients without uveitis or with uveitis lasting <3 months. CD4(+) staining was successful in 23 patients. The density of all lymphocytes (CD4(+), CD4(+)FOXP3(+) and FOXP3(+) cells) was significantly lower (p = 0.023) in patients with chronic uveitis than in other patients. FOXP3(+) T cells are present in kidney biopsy samples from TIN and TINU patients. In patients with chronic uveitis, the density of FOXP3(+) T cells is significantly lower than in other patients, suggesting a different pathomechanism for these clinical conditions.
  • Laitala, Marja-Liisa; Vehkalahti, Miira M.; Virtanen, Jorma I. (2018)
    Objectives: We aimed to investigate the habitual consumption of sugar-sweetened beverages (SSBs) and sweets in relation to mothers' behaviours and practices with their infants. Methods: We targeted mothers with children 1-24 months (N=200) visiting Public Child Health clinics in Finland. During routine visits mothers (N=179) volunteered to complete a self-administered anonymous questionnaire about their child's health-related behaviours (consumption of sweets and SSBs, tooth brushing frequency). The questionnaires also included questions about the mothers' background (age, education) and health-related behaviours (consumption of sweets, tooth brushing frequency and smoking habits). The children were categorised by age, and Chi-squared tests, Fischer's exact test, ANOVA and correlation coefficient served for the statistical analyses. Results: Of those under 6 months, almost half (44%) received SSBs, and 45% of them more than once a week. Their use gradually increased by age such that by 19-24 months, all received SSBs at least sometimes, and 56%, frequently. Fewer than half of the mothers (33-43%) gave sweets to their children between the ages of 10-15 months, but 92% by the age of 2 years. Children's twice-a-day tooth brushing increased from 14% to 33%. The child's age and tooth brushing frequency correlated with the consumption of sugar-sweetened products (r=0.458). Conclusions: Infants frequent consumption of sugar-sweetened products begins early in childhood. Thus, tackling these common risk factors in the first years of life is essential and calls for health-promoting actions in multiple areas that target primarily the parents of infants.
  • Hafrén, Lena; Mattila, Petri; Einarsdottir, Elisabet (2016)
  • Rönty, Mikko (2020)
  • Ryhänen, Samppa; Nystedt, Johanna; Korhonen, Matti; Vettenranta, Kim (2017)
  • Mäkelä, Aaro (Helsingfors universitet, 2009)
    Teollisuusmaissa - ja siten Suomessakin - tapaturmakuolemat ovat ylivoimaisesti suurin syy lasten ja nuorten kuolemiin. Maailmanlaajuisesti tapaturmakuolleisuus lasten ja nuorten ikäluokissa on vielä suurempi. Tapaturmat muodostavat maailmassa hiukan alle puolet lasten ja nuorten kuolemista ollen toiseksi yleisin kuolinsyy. Tutkielma käsittelee Oikeuslääketieteen laitoksella vuosina 1996-2005 tutkittuja alle kaksikymmentävuotiaita lapsia ja nuoria, joiden kuolemanluokkana on ollut tapaturma. Tapauksia oli 249, joista 192 valittiin tutkimukseen. Kuolemantapaukset eroteltiin pääluokkiin kuolemantyypin ja -paikan suhteen. Korrelaatioita etsittiin ajan, iän ja sukupuolen suhteen. Poikien tapaturmat olivat yleisempiä kaikissa ikäluokissa, tapaturmatyypeissä ja - paikoissa. Tapaturmakuolemat yleistyivät pojilla iän suhteen, mutta tytöillä vastaavaa ilmiötä ei havaittu. Liikenneonnettomuudet muodostivat yli puolet tapaturmista. Tie ja yksityisasunto olivat yleisimmät tapaturmapaikat. Pienen otoksen takia ajan suhteen ei huomattu merkitsevää muutosta.
  • Suominen, Janne; Salminen, Päivi; Usvasalo, Anu; Nokso-Koivisto, Johanna (2018)
    Trakeostomia eli henkitorviavanteen teko on lapsella hengitystieongelmien hoidon äärimuoto. Sen tarve on harkittava tarkasti huomioiden lapsen sairaudet, kokonaistilanne ja mahdollisuus hoitoon ¬yksikössä, jossa hoidosta on tarpeeksi kokemusta. Toimenpiteen yleisimpiä syitä ovat kasvojen rakennepoikkeavuudet, hengitysteiden ahtaumat ja keuhkoputken vaikea pehmeys. Kotiin pyritään järjestämään hoitorinki ympärivuorokautisen hoidon varmistamiseksi.
  • Iq Pediat Working Grp; Severin, Thomas; Corriol-Rohou, Solange; Bucci-Rechtweg, Christina; Lepola, Pirkko; Cheung, S. Y. Amy (2020)
    Background Pediatric regulations enacted in both Europe and the USA have disrupted the pharmaceutical industry, challenging business and drug development processes, and organizational structures. Over the last decade, with science and innovation evolving, industry has moved from a reactive to a proactive mode, investing in building appropriate structures and capabilities as part of their business strategy to better tackle the challenges and opportunities of pediatric drug development. Methods The EFGCP Children's Medicines Working Party and the IQ Pediatric working group have joined their efforts to survey their member company representatives to understand how pharmaceutical companies are organized to fulfill their regulatory obligations and optimize their pediatric drug development programs. Results Key success factors and recommendations for a fit-for-purpose Pediatric Expert Group (PEG) were identified. Conclusion Pediatric structures and expert groups were shown to be important to support optimization of the development of pediatric medicines.
  • Lönnqvist, Tuula; Lauronen, Leena; Palomäki, Maarit; Suominen, Pertti (2016)
    •Hukkumistapaturman aikana kehittyy hypoksis-iskeeminen aivovaurio, eikä syntyneeseen vaurioon voi ­juurikaan vaikuttaa myöhemmin. •Elvytyksessä tärkeää on lisävaurion ehkäiseminen, happivajeen korjaaminen ja riittävän aivoperfuusion ­ylläpitäminen. •Ennusteen kannalta merkittävin asia on aivojen hapenpuutteen kesto eli hukuksissaoloaika. •Ennusteen arvioinnissa käytetään neurologisen tutkimuksen lisäksi aivojen magneettikuvausta, EEG-tutkimusta sekä somatosensorisia herätevasteita. •Neurologinen status sairaalasta kotiutettaessa ei kuvaa riittävästi myöhempää ennustetta, vaan tarvitaan neurologista ja neurokognitiivista pitkäaikaisseurantaa.
  • Alho, Hannu; Aalto, Mauri; Castrén, Sari; Hytinantti, Timo; Kahila, Hanna; Komulainen, Jorma; Niemelä, Solja; Simojoki, Kaarlo (2018)
  • Renko, Marjo; Nieminen, Tea; Tapiainen, Terhi (2020)
  • Tiusanen, Toivo; Hukkinen, Maria; Leskinen, Outi; Soini, Tea; Kanerva, Jukka; Jahnukainen, Timo; Mäkisalo, Heikki; Heikinheimo, Markku; Pakarinen, Mikko (Helsingin yliopisto, 2019)
    Aim: To analyse incidence, treatment and outcomes of paediatric liver malignancies in Finland during 1987‐2017. Methods: Medical records and national cancer registry data of 47 children with liver malignancies were reviewed. Survival was calculated with the Kaplan‐Meier method. Results: During follow‐up, liver malignancy incidence remained stable at 1.1:10^6. Altogether, 42 patients with hepatoblastoma (n = 24), hepatocellular carcinoma (n = 11) and undifferentiated embryonal sarcoma (n = 7) underwent surgery at median age 4.6 (interquartile range, 2.0‐9.6) years and were followed up for 13 (7.0‐19) years. Cumulative 5‐year survival was 86% for hepatoblastoma, 41% for hepatocellular carcinoma and 67% for undifferentiated embryonal sarcoma. Five‐year survival was decreased among hepatoblastoma patients aged ≥ 2.4 years (73% versus 100%, P = .040), with PRETreatment EXTent of disease IV (PRETEXT, 60% vs 100%,P = .004), and with recurrent disease (67% vs 88%, P = .029). Recurrent/residual disease associated with decreased 5‐year survival in hepatocellular carcinoma (0% vs83%, P = .028). Survival was similar among 19 transplanted and 23 resected patients. In total, 14 deaths occurred either for the underlying malignancy (n = 8), adverse effects of chemotherapy (n = 5) or unrelated reasons (n = 1). Conclusion: Outcomes for PRETEXT I‐III hepatoblastoma and un‐metastasized hepatocellular carcinoma were encouraging. Adverse effects of chemotherapy significantly contributed to mortality.
  • Junkkari, Sofia; Kolho, Kaija-Leena (2021)
    Lähtökohdat : Tavoitteena oli tarkastella TNF-α:n salpaaja infliksimabin aloitushoidon aikaansaamaa vastetta tulehduksellista suolistosairautta sairastavilla lapsilla. Menetelmät : Tutkimuksessa oli mukana 20 Crohnin tautia, 5 haavaista koliittia ja 5 välimuotoista koliittia sairastavaa lasta. Kuuden viikon aloitushoidon aikana potilaat saivat kolme infliksimabi-infuusiota. Hoitovastetta mitattiin ulosteen kalprotektiinin avulla. Tulokset : Kalprotektiinin mediaani hoitojakson alussa oli 908 µg/g, kahden viikon kuluttua mediaani oli laskenut merkitsevästi tasolle 295 µg/g (p = 0,005). Kuuden viikon jälkeen mediaani oli 256 µg/g, eikä ero kahden viikon arvoon ollut tilastollisesti merkitsevä. Vain Crohnin tautia sairastavilla kalprotektiinin mediaani laski tilastollisesti merkitsevästi (p = 0,0057). Potilaista 87 % jatkoi ylläpitohoitoon infliksimabilla. Päätelmät : Infliksimabi laski osalla potilaista tehokkaasti kalprotektiinitasoa jo kahden viikon jälkeen hoidon aloittamisesta. Crohnin tautia sairastaville saatiin parempi vaste kuin haavaisessa tai välimuotoisessa koliitissa.
  • Metsähonkala, Eeva-Liisa; Linnankivi, Tarja (2018)
    Kannabidioli on yksi kannabiskasvin yhdisteistä. Se on osoittautunut lumelääkettä tehokkaammaksi kolmessa kontrolloidussa tutkimuksessa vaikean epilepsian hoidossa. Puhtaalle kannabidiolille haetaan parhaillaan myyntilupaa Euroopassa. Muihin indikaatioihin tarkoitetut Suomessa saatavilla olevat lääkekannabisvalmisteet sisältävät enemmän delta-9-tetrahydrokannabinoli THC:tä kuin kannabidiolia, eivätkä ne siten sovellu epilepsian hoitoon.