Browsing by Subject "Konsumentekonomi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 117
  • Tanner, Nora (Helsingin yliopisto, 2018)
    Kulutuskulttuuri on nykyisellään kestämätöntä, ja uusia ratkaisuja tarvitaan. Kestävä kulutus on tärkeä osa kestävän kehityksen tavoitteita. Monissa tutkimuksissa on kritisoitu sitä, ettei kestävän kulutuksen politiikassa ole tähän mennessä tehty riittäviä toimenpiteitä muutoksen saavuttamiseksi kulutuskulttuurissa. Tutkimuksessa tarkastellaan seitsemän eturyhmän julkaisemia dokumentteja kestävästä kulutuksesta. Eturyhmät ilmentävät toiminnallaan omia intressejään. Tarkastelun kohteena on, minkälaisia intressejä aineistossa on kestävään kulutukseen liittyen tunnistettavissa. Aineisto koostuu seitsemän eturyhmän julkaisemista kestävää kulutusta käsittelevistä dokumenteista, jotka ovat vuosilta 1999–2015. Yhteensä julkaisuja on aineistossa neljätoista, joista kolme käsittelee kiertotaloutta. Aineiston analyysissä on käytetty laskennallisiin menetelmiin kuuluvaa aihemallinnusta, ja sen tuloksia on tulkittu laadullisesti. Tutkimuksen perusteella voidaan tunnistaa seitsemän intressiä kestävästä kulutuksesta. Aihemallinnuksen tulosten perusteella aiheet on nimetty seuraavasti: Poliittiset ohjauskeinot, Standardit ja verotus, Liiketoiminnan uudet mahdollisuudet, Tuotteiden laadulla kestävyyteen, Kansainväliset tavoitteet, Jätteet kiertoon ja Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät. Poliittiset ohjauskeinot, Kansainväliset tavoitteet sekä Eurooppalainen ekodesign ja ympäristömerkinnät ovat yleisen tason aiheita ja ne esiintyvät useissa dokumenteissa. Loput neljä aiheista ovat muita yksityiskohtaisempia ja keskittyvät tarkemmin rajattuihin teemoihin. Eturyhmien kestävän kulutuksen intressit painottuvat tehokkuuden lisäämiseen sekä poliittisiin ohjauskeinoihin, joilla pyritään muuttamaan kulutustapoja markkinoiden kautta. Kulutuksen vähentäminen ei ole eturyhmien intresseissä edellä mainittujen tapaan.
  • Vauterin, Aleksis (Helsingin yliopisto, 2020)
    Many European citizens have growing concerns over climate change. This seems to go together with the debate about the impact of consumers’ personal dietary choices on climate change. Novel food protein sources are entering the European food market to replace or compensate meat protein sources. One protein food alternative are insect-based proteins. However, there is limited research as to how choices of alternative insect-based protein products may influence consumers’ carbon footprints. This study explores the potential of insect protein to reduce the carbon footprint associated with European food consumption. Three scenarios were formed to identify and describe options for reducing current levels of carbon footprints associated with the consumption of conventionally produced chicken meat. In the scenarios, soybean meal-based feeds used in conventional chicken production are replaced with insect-based feeds, and chicken products are replaced with protein food products from insects. Further, two different insect feeding sources are considered and compared to each other. A number of existing global warming potential values from a variety of Life Cycle Assessment studies focusing on chicken and insect production were collected to create a database for use in the scenario analyses. The database was utilised to assess the global warming impact of producing alternative insect protein on the carbon footprint of European food consumption. The results from the three scenarios indicate that the carbon footprint of food consumption can be reduced by replacing conventionally produced chicken meat with insect-based protein food products. However, insect-based protein products would have a positive impact on the carbon footprint only if the insects that are produced for use in feed or food are farmed with low-value side streams. Currently, the shift to an increased use of side streams in insect-based food production faces regulatory challenges in Europe. In the light of European efforts to encourage sustainable food alternatives, and considering the environmental benefits insects could offer as alternative proteins over options of conventional protein sources, there is a need for continued research on the environmental sustainability of insect eating and insect feeding, as well as the safety and regulatory issues related to the use of insect protein in food consumption.
  • Pesonen, Arto (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien suhtautumista elintarvikkeiden hintoihin ja laatuun. Tutkielmassa käsitellään myös sitä, miten kuluttajat kokevat elintarvikkeiden hinnat, laadun elintarvikkeissa sekä miten kuluttajat puhuvat hinnoista. Tutkimusaineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta, jotka toteutettiin eri kauppaympäristöissä. Teemahaastatteluja on analysoitu laadullisin analysointimenetelmin. Lisäksi haastattelujen yhteydessä on havainnoitu haastateltavien puhetta, kaupasta ostettuja elintarvikkeita ja haastateltavien käyttäytymistä siinä ympäristössä, jossa kuluttajat ostavat elintarvikkeita. Tutkimuksen mukaan hinta on tärkeä ruuan valintakriteeri kuluttajille. Erityisesti nykyisen talouden taantuman aikana hinnan merkitys ruokaostoksissa korostuu. Kuluttajien epävarmuus omasta taloudellisesta tilanteesta heijastuu myös ruokaostoksiin. Säästöt ja hinnat korostuvat ruokaostoksissa. Erityisesti arkisin ruuan hinnalla on merkitystä. Elintarvikkeiden ostaminen ei ole kuitenkaan vain alhaisimman etsimistä. Tutkimuksessa korostuu myös laadun ja kotimaisuuden yleinen arvostaminen. Kuluttajat ovat valmiita panostamaan elintarvikkeisiin rahallisesti jopa merkittävästikin joidenkin elämäntilanteiden aikana, kuten esimerkiksi viikonloppuisin. Kuluttajat halusivat tutkimuksessa hyvää laatua sopivaan hintaan: ajattelua kuvataan tutkimuksessa haastatteluista esiin nousseella termillä ”semihyvää”. Hinnat ohjaavat kulutuskäyttäytymistä. Kuluttajat vertailevat hintoja ja muodostavat sen pohjalta omia hintakäsityksiään. Hinnoilla ja laadulla on myös useita erilaisia merkityksiä kuluttajille. Kuluttajat suhtautuivat tutkimuksessa pääasiassa kielteisesti kalliisiin hintoihin, vaikka kalliit hinnat koettiin myös osana laatua. Edullisiin hintoihin suhtauduttiin sen sijaan myönteisemmin. Edullinen hinta saatettiin kokea hyväksi hinta-laatusuhteeksi. Kaupan korkeat hinnat ja katteet koettiin usein osana kalliita hintoja. Koko elintarvikeketjulta toivotaan yhä reilumpaa ja läpinäkyvämpää toimintaa hinnoittelun osalta tulevaisuudessa. Tältä pohjalta nykyinen ”halpuutuskampanja” ja hintakilpailu luovat kiinnostavan ja ajankohtaisen aiheen elintarvikkeiden hintatutkimukselle. Edullisempi ruoka itsessään ei riitä, vaan kuluttajat haluavat myös monipuolista tuotevalikoimaa sekä laadukasta ruokaa sopivaan hintaan. Tutkimuksessa myös esitetään, että hinta- ja laatumielikuvien tutkiminen kauppaympäristöissä lisää kuluttajien toiminnan ja käyttäytymisen syvällistä ymmärtämistä elintarvikemarkkinoilla. Kuluttajien syvempää ymmärtämistä voidaan hyödyntää elintarvikeketjussa tutkittaessa tulevaisuuden ruuan kulutusta.
  • Liukkonen, Iida (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan hinnan roolia matkojen varauskäytännöissä sekä vapaa-ajan matkustamisen elämyksellisyyttä. Aikaisempi aihetta käsitellyt tutkimus on keskittynyt lähinnä kvantitatiiviseen tutkimukseen, jolla on tuotettu laajoja ja yleistettäviä aineistoja. Tutkimuksissa on keskitytty selvittämään muun muassa eri matkan varauskanavien ja lisäpalveluiden käyttöä sekä tyypittelemään erilaisia turisteja. Elämyskulutuksen ja hintamielikuvien tarkastelussa on kuitenkin korostettu kuluttamisen subjektiivisia ulottuvuuksia, kuten tunteita ja symbolisia merkityksiä. Tällaisten henkilökohtaisten kokemusten kuvaamiseen soveltuu paremmin kvalitatiivinen kuin kvantitatiivinen tutkimusote. Matkailualan alati kasvaessa sen tutkiminen uusista näkökulmista on perusteltua. Tutkielma täydentää siis aiempaa teoriaperinnettä tutkimalla mahdollisia vaikuttimia kuluttajien matkan valinnan taustalla sekä näkemyksiä matkustamiseen liittyvästä elämyksellisyydestä. Tutkimusaineisto on kerätty Matka 2015 –messuilla haastattelemalla 13 messuvierasta. Aineisto sisältää myös kaksi testihaastattelua. Iältään vastaajat ovat 24—67-vuotiaita. Haastatelluista viisi on miehiä ja kahdeksan naisia. Tutkielman analyysi on tehty haastatteluiden pohjalta, ja sovellan siihen laadullista sisällönanalyysia sekä teemoittelua. Tutkimuksessa ilmeni, että kuluttajat määrittävät lentoyhtiötyypit ja lisäpalvelut eri tavalla kuin yritykset ja tiedeyhteisö. Lentoyhtiötyyppien määrittelyssä hämmennystä aiheuttavat yhtiöt, jotka yhdistelevät liiketoiminnassaan sekä perinteisten että halpalentoyhtiöiden piirteitä. Lisäpalveluina taas nähdään vain lentomatkaan suoraan kytköksissä olevat palvelut, kuten ateriat ja matkatavarat. Kaikki haastateltavat kertovat vertailevansa matkoja hinnan perusteella ja etsivänsä halpoja matkoja. Tutkimuksen mukaan edullisuutta arvioidaan kuitenkin absoluuttisen hinnan sijaan suhteessa kuluttajan omiin mielikuviin. Käytännössä haastateltavat haluavat löytää edullisimmat ja samalla muut kriteerit täyttävät matkat. Muita kriteereitä matkan valinnalle ovat loman ajankohta, määrättyjen vuorokaudenaikojen ja lentoyhtiöiden suosiminen sekä mieltymykset suoriin tai välilaskullisiin lentoreitteihin. Käsityksiin hinnan edullisuudesta vaikuttavat myös kuluttajan mielikuvat siitä, minkä lentoyhtiötyypin lennolle hän on ostamassa lippua. Tutkimuksen perusteella kuluttajat arvostavat matkustamisessa ennen kaikkea ainutlaatuisia, omasta arjesta poikkeavia kokemuksia. Mieluisimmiksi arvioidaan ne matkat, joilla on päästy näkemään ja kokemaan jotakin eksoottista. Merkittävää on myös se, että monta kertaa vuodessa matkustavat haastateltavani eivät puhu Tukholmaan/Ruotsiin tai Tallinnaan/Viroon menemisestä matkustamisena. Lähialueilla vain käydään, mutta matkustamisella viitataan joissakin kaukaisemmissa paikoissa vierailemiseen. Lisäksi elämyksellisyys näkyy haastateltavien kertomissa motiiveissa saapua Matkamessuille. Messut tarjoavat vieraille ympäristön, jossa voi haaveilla ja hakea inspiraatiota tulevia matkoja varten ilman varsinaista ostotarkoitusta. Haastateltavistani vähiten matkustavat liittävät iloa myös itse matkantekoon ja lentämiseen. Enemmän matkustaneet taas näkevät lentämisen ikävänä välttämättömyytenä, joka pitää vain kestää mukavalle lomalle pääsemiseksi.
  • Juva, Eeva (Helsingfors universitet, 2009)
    The thesis examines how social care entrepreneurship appears on farms and what kind of problems and challenges entrepreneurs might face in entrepreneurship. This thesis also describes the significance of farm work and the surrounding nature to daily business. Qualitative material consists of seven theme interviews. Interviews consists of three couple interview and four single interviews. Besides providing social care services on farms, entrepreneurs needed to practice active farming or provide services from the farm (in other words, the entrepreneur lives on the farm). Social care business could be at a planning stage or a functioning business. The most apparent underlying reason to start social care services were the structural changes in agriculture. Weak economic profitability in farming forces the entrepreneurs to search other sources of income. General interest and education related to social care was more common among the women and therefore also motivated women to start business in social care service businesses. Most problematic area in providing social care services was getting information and getting help in starting the business and also along the way. Acquiring customers and knowledge on open tendering in public purchases were also found difficult. Marketing wise entrepreneurs were not quite sure how to market the business in the right way. Ways of marketing were multiple, but difficulties were in identifying ones own business idea and providing the right information. Entrepreneurs were very aware of added value which comes from the surrounding nature and the visible work on the farm, but those values were not highly utilized in marketing. Many stimuli arising from farm activities playing a role in the daily business are not available in an urban setting. The combination of providing social care services and practicing farming causes problems in vacation arrangements and also takes care that entrepreneurs do not have problems in spending their leisuretime as it doesn´t exist much. Strength factors on farm background social care entrepreneurs are associated with the entrepreneurs experience in self-employment and the added value of rural areas. Entrepreneurs providing social care servies can succeed in competing if they carry on providing services in a professional way and are committed to their business.
  • Saxén, Henri (Helsingfors universitet, 2016)
    Tutkielmassa tarkastellaan sitä, miten mainoselokuvat esittävät miehen Suomessa tänä päivänä. Sukupuolta on tutkielmassa lähestytty representaationäkökulmasta, jonka mukaan mieheys ei ole olemuksellinen pysyvä ominaisuus vaan kulttuurisesti rakentunut seikka. Tällöin mainonta sukupuolta esittäessään samalla jäsentää ja uusintaa käsityksiä mieheydestä. Tutkimuksen aineisto on kerätty elo- ja syyskuun vaihteessa 2015 MTV3- kanavalta. Aineisto sisältää yhteensä 47 mainoselokuvaa, joissa kaikissa on selkeästi havaittavissa oleva mieshahmo. Mainoselokuvien analyysiin sovelsin sisällön erittelyä, semiotiikkaa ja tyypittelyä. Tutkimuksen mukaan mainoselokuvien miehen esittäminen jäsentyy viiden keskeisen miesroolin ympärille. Naurettavat miehet toimivat tavalla tai toisella hölmösti ja joutuvat naurunalaisiksi. Kiireiset miehet ovat koko ajan menossa, ja tarvitsevat usein esimerkiksi oikeanlaisia elintarvikkeita jaksaakseen. Ammatilliset auktoriteetit ovat mainoksessa mainostajan työntekijöitä, jotka esittelevät tuotetta ja tuovat usein esiin myös sen alkuperän. Huolenpitäjä on aktiivinen perheensä suuntaan ja hoitaa esimerkiksi lapsiaan tai vastaa muulla tavalla perheensä kotitalouden pyörittämisestä. Maskuliiniset miehet ovat nuorehkoja, seksuaalisesti houkuttelevia ja miehekkään rosoisia. Tutkimuksessa eriteltiin myös miesmainoksien ja -hahmojen yksittäisiä piirteitä. Korostuneita teemoja mainoksissa olivat esimerkiksi vapaa-aika ja uusyhteisöllisyys. Mielenkiintoinen havainto oli myös se, että mieshahmot on välillä kuvattu enemmänkin yhteiskunnallisen ihanteen ja välillä enemmänkin yhteiskunnallisen todellisuuden mukaisesti. Tutkielmassa esitetty tulkinta kuvaa Suomessa syksyllä 2015 esitettyä televisiomainontaa. Tutkimuksessa esitetään myös, että mainokset eivät kerro pelkästään mainostamistaan tuotteista ja palveluista vaan yhtä lailla vallitsevista kulutus- ja mediakulttuureista.
  • Piiroinen, Joakim (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkielmassa tarkastellaan museokuluttajien kokemuksia museovierailun aikana. Tutkimus rakentaa tulkintaa museokuluttajien kokemuksista analysoimalla niitä hetkiä, jolloin kuluttajat kohtaavat museon tarjoaman palveluympäristön. Museokokemuksen analyysiin sovelletaan palvelumuotoilun teoriaa ja lähestymistapoja, jossa kontaktipisteiden merkitys nähdään merkityksellisenä kokemuksen muodostumisessa. Tutkimus pyrkii myös kehittämään museopalveluita, jotta museokuluttajille voidaan tarjota muistettavampia kokemuksia. Tutkimuksen aineisto on kerätty etnografisin menetelmin havainnoimalla ja haastattelemalla museokuluttajia syyskuusta joulukuuhun 2013. Havainnointi suoritettiin Suomen kansallismuseon tiloissa haastattelujen ja juttutuokioiden lomassa. Haastatteluaineisto koostuu viidestä haastattelusta sekä 28 lyhyestä, keskustelumaisesta juttutuokiosta. Aineiston analyysissa on eritelty palvelukokemuksen syntymistä museotilassa sekä tyypitelty museokuluttajaryhmiä heidän kokemustensa perusteella. Tutkimuksen mukaan museokokemus muodostuu kolmesta osa-alueesta: museotunnelmasta, tarinoista ja oppimiskokemuksesta. Museotunnelma asettaa museovieraan tietynlaiseen rentoutuneeseen olotilaan. Rentoutunut olotila kumpuaa museon epäkaupallisesta ympäristössä, jossa toimitaan epäitsekkäästi toiset museovieraat huomioon ottaen. Museot toimivat myös tarinoiden välittäjinä itsestään toisille osapuolille, tarinat elävät aikaa ja voivat vaikuttaa vielä museovierailun jälkeenkin. Näyttelyistä etsitään lisäksi oppimiskokemuksia ja haastetta mielikuvitukselle. Museokävijät on tyypitelty tutkimuksessa kahteen tyyppiin: paljon ja harvoin museossa käyviin. Paljon museossa käyvät pystyvät nauttimaan museosta myös yksin ja heille museon tunnelma ja vaihtuvat näyttelyt ovat tärkeitä. Harvoin museossa käyvät hakevat helpompia elämyksiä osallistuttavista näyttelyistä ja heille on tyypillistä myös se, etteivät he saa kokemuksesta täyteläistä ilman sosiaalista kanssakäymistä. Kuluttajat hakevat yhä enemmän elämyksiä – myös museoista. Museon elämyksellisyyteen liittyy kaikkien aistien muodostama kokonaiskokemus. Moniaistisuuden lisäksi museokuluttajan osallistaminen näyttelyyn lisää näyttelyn elämyksellisyyttä.
  • Hölttä, Heidi (Helsingfors universitet, 2010)
    This thesis examines the media debate on pensions. The case analysed in the thesis is the debate that sharpened after the Finnish government made the decision to raise the retirement age. The analysed data consists of articles published in the printed media during one month after the decision was made on 24th of February in 2009. The aim of the study is to describe how the decision is argued about by different positions of speakers and how retirement is justified from the perspective of the individual. Furthermore, the purpose is to discover different ways of discussing the pensioner. The theoretical frame for this study is social constructivism, which understands reality as socially constructed with language. From this perspective, media texts can be seen as one form of shaping reality. The data is analysed by using different methods. Thematisation is used to discover the key topics, and quantification is used to examine the prevalence of different arguments. The method in which the speaker’s ways of speaking is analysed in different participant categories I call “a speaker position analysis”. The debate around the decision to raise the retirement age highlight the power struggle both between the government and the opposition as well as the government and employee unions. One thing all discussants agree is the need to raise the retirement age. From the individual's perspective, retirement is justified mostly with hard working conditions and inadequacy of health. The pensioner's image is appearing gloomy in most discourses. Prevailing discourses are seeing a pensioner either sick and tired or someone who is not good for work and has lost his dignity. The debate around the decision is intertwined around the concepts of welfare state and individual's well-being. In the postmodern society, human preferences are individualised. Welfare state means different things to different people, as well as the individual's subjective perception of well-being is unique. These two aspects are the ones which raise the tension in the analysed media debate.
  • Vuorinen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2015)
    In my thesis I explore the user experience in a new clothing-related service that is based on lending. The study is based on the users’ experiences of a clothing lending service called Vaatelainaamo. I have used a qualitative research method. The data was collected by personal interviews that followed the form of theme interviews. The data is analyzed according to the themes and research literature addressing product-service system, shopping, emotional and symbolical meanings of clothing as well as sustainable consumption. The purpose of the themes is to explore the experiences and the preconditions for adapting new clothing-related product-system services. In addition the purpose is to understand the meaning of clothing as material possessions and the challenges consumers face in the field of sustainable clothing consumption. The findings of the study indicate that lending clothing represents sustainable way of clothing consumption. Attributes most contributing to positive perceptions of the service is the available assortment of clothing and the social aspect of the service. In order to gain user satisfaction, the assortment of clothing is to meet the size and style requirements of the user. In addition the ease use of the service including the store location, opening hours and the easy maintenance of the clothing were found to be the main factors contributing to the user satisfaction. In my study, the importance of owning clothing is determined through the functional and symbolical meanings of the clothing. The functionality is mainly experienced through the ease of use and functionality of the clothing in everyday life. Quality, good fit and attachment, which is formed through use, were found to be the main contributors for functionality. The importance of owning clothing is restricted to basic and trustworthy clothing as well as to meaningful clothing that represented certain memories. However, the desire for variation, which is experienced through clothing, is hard to fulfill with the basic and functional clothing. Lending is found to be a good way to satisfy the desire for variation without attachment to material possessions. According to the study sustainable ways to consume clothing is seen as a trivial matter. Consumers have different practices in order to attain sustainability including decreasing consumption, saving and investing in quality. Overall the interviewees’ experience that lending clothing is an effective way to question the consumption practices and the real needs related to clothing. Lending service is also found to have an educational feature, as the users’ knowledge of Finnish designers, quality and maintenance of clothing is cultivated through the use of the service.
  • Kuurne, Sampo (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielmassa tarkastellaan kankaita ostavien kuluttajien sekä kangaskaupan asiakkaiden kulutustyylejä. Teoreettinen viitekehys perustuu Do-it-yourself –kirjallisuuteen sekä teoriaan kulutus- ja elämäntyyleistä. Kankaita ostavat kuluttajat tekevät usein käsitöitä. Aiempi käsitöihin liittyvä määrällinen DIY-tutkimus on keskittynyt kodin ehostamiseen kuten remontointiin tai pihan hoitoon. Tutkielma tehtiin kvantitatiivisella menetelmällä. Aineisto on kerätty Taloustutkimuksen internet-paneelissa helmikuussa 2020. Tutkimuksessa on 1105 vastaajaa. Vastaajista 577 on kangaskaupan asiakkaita ja 528 kankaita ostavia kuluttajia. Kankailla tarkoitetaan tutkielmassa metri- ja palakankaita. Tulosten analysoinnissa käytettiin ei-parametrista varianssianalyysiä, ristiintaulukointia ja t-testejä. Tutkimuksen tarkoituksena on syventää ymmärrystä kankaita ostavista kuluttajista. Tutkimuksessa selvitetään, miten ompelevien kuluttajien kulutustyylit eroavat ei-ompelevista kuluttajista. Lisäksi tarkastellaan sitä, miten erilaiset taustamuuttujat kuten ikä ja tulot vaikuttavat kulutustyyleihin. Tutkimuksessa tarkastellaan myös yleisesti sitä, mitkä tekijät ovat tärkeitä kankaita ostaville kuluttajille. Tulokset osoittavat, että kankaita ostavan väestön ja kangaskaupan asiakkaiden kulutustyyleissä on merkittäviä eroja. Erot liittyvät siihen, miksi ja mihin tarkoitukseen kankaita ostetaan. Kangaskaupan asiakkaat ostavat kankaita enimmäkseen vaatetukseen ja käsityöharrastukseen. Vastaavasti väestön keskuudessa kankaita ostetaan sisustustarkoitukseen. Kangaskaupan asiakkaiden ja kankaita ostavan väestön kulutustyylit ovat yhteydessä tuloihin, ompelukertojen useuteen ja osittain ikään. Matalatuloiset ostavat kankaita korkeatuloisia useammin edullisen hinnan vuoksi. Ompelevat kuluttajat ostavat kankaita muita useammin valmistuotteiden heikon saatavuuden, laadun ja ompelusta saatavan nautinnon vuoksi. Lisäksi nuoremmat ikäryhmät ostavat vanhempia ikäryhmiä harvemmin vaatteita edullisen hinnan vuoksi.
  • Marttinen, Mikko (Helsingfors universitet, 2010)
    Purpose and aim of loyalty programs are to commit and bind customers and increase shopping amounts and times and create loyalty. Loyalty programs aim to achieve this by producing benefits to its members. Using multiple measures such as advertisement, producing benefits and offering discounts and introducing systems to encourage commitment achieve influencing attitudes and commitment towards loyalty programs. Aim of this thesis was to find out from consumers perspective what do customers think of loyalty programs. What types of attitudes do consumer programs show and does loyalty programs work in consumer’s minds. Does loyalty programs affect to consumers commitment and do they drive to concentrating in to specific companies. Consumers belong to multiple loyalty programs and from many of the programs there has been studies made on how they work from the companies’ perspective. Purpose of this thesis was to find out the consumers view on being a loyal customer and from loyalty programs. The research method of this thesis was quantitative. During summer 2008 through internet survey over 800 responses were collected. Survey was published on the consumer agency web pages and a link to the survey was published also in the Helsingin sanomat newspaper during August. Most of the respondents were from south Finland and from Uudenmaan district. Majority of respondents were women and most common age among respondent were between 26 to 35. Respondents belonged to multiple loyalty programs and in general the respondents liked loyalty programs. Centralising and commitment was slightly seen but in general also commonly lower price level companies were preferred. According to respondents the companies behind loyalty programs benefit more from the programs then the consumers. Never the less majority of the respondent felt that loyalty programs gave positive experiences and vast majority felt that they received benefits on monthly bases from the loyalty programs. Respondents felt in many cases that there are already too many loyalty programs offered toward consumers and those are not commonly compared with other loyalty programs. Based on this most often consumers are part of the most common programs existing but there is no apparent reason behind this other then their commonness. Joining to loyalty programs was met with carefulness and majority of respondents does not actively recommend loyalty programs to others.
  • Kettunen, Marita (Helsingin yliopisto, 2020)
    Pro gradu -tutkielmassani tarkastelen sitä, miten kasvisruoka sovitetaan osaksi kouluruokailun käytäntöjä. Tutkin tilannetta, jossa kasvisruoka muutetaan uudistuneiden kouluruokailusuositusten mukaisesti vapaavalintaiseksi kolmessa suomalaisessa yläkoulussa. Tarkastelen kasvisruoan aseman parantamisen nostattamia jännitteitä kouluruokailun ihanteiden välillä sekä ruokapalveluhenkilöstön ratkaisuyrityksiä syntyneiden jännitteiden sovittelemiseksi. Arvioin myös ratkaisuyritysten muutospotentiaalia: uusintavatko ne vanhoja käytäntöjä vai mahdollistavatko kouluruokailun muuttumisen kasvispainotteisemmaksi? Tutkielmani viitekehys rakentuu terveys- ja hyvinvointitutkija Annemarie Molin ruokakäytäntöjen kompleksisuutta käsittelevän tutkimuksen varaan. Vapaavalintaisen kasvisruoan tuominen osaksi kouluruokailua vaatii lukuisia pieniä korjaustoimenpiteitä vanhoissa toimintatavoissa. Samalla ruokapalveluhenkilöstö sovittaa arkisessa tekemisessä yhteen kouluruokailun erilaisia ja usein keskenään ristiriitaisia ihanteita. Hyvä ruoka on aina kompromissi, joka vaatii herkkyyttä ihanteiden välisten jännitteiden tunnistamiselle. Tulosteni mukaan kasvisruokailun edistäminen nostatti jännitteen kasvispainotteisuuden ja ruoan alkuperän huomioimisen välille. Erityisesti maaseudulla ruokapalveluhenkilöstön huolena oli se, että kasvisruoka vähentää kotimaisten raaka-aineiden käyttöä. Kasvisruoalle etsittiin paikka sujuvuuden ihannetta vaalien, jolloin kasvispainotteisuuden edistämisestä joustettiin. Myös ruoan syödyksi tuleminen ja hävikin minimointi olivat ihanteita, joista ruokapalveluhenkilöstö ei ollut valmis tinkimään kasvispainotteisuuden edistämiseksi. Useimmat ruokapalveluhenkilöstön ratkaisuyrityksistä ennemmin ylläpitivät kouluruokailun nykyisiä käytäntöjä kuin onnistuivat murtamaan niitä. Aineisto kuitenkin paljasti myös ratkaisuja, jotka saattavat mahdollistaa käytäntöjen muuttumisen kasvispainotteisemmaksi. Tällaisia olivat esimerkiksi kasvisruoan asemointi mausteisemmaksi vaihtoehdoksi. Tutkielmani keskeisenä johtopäätöksenä on, että kouluruokailun käytäntöjen muutos vaatii kasvispainotteisuuden hivuttamista käytäntöihin päättäväisesti mutta kaiken aikaa syntyviä jännitteitä havainnoiden. Huomion kiinnittyminen liiaksi vain yhteen ihanteeseen voi johtaa kouluruokailun kokonaisuuden kannalta kehnoon lopputulokseen.
  • Kuosmanen, Sini (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa tarkastellaan kuluttajien suhtautumista kauppojen omien merkkien elintarvikkeisiin sekä niiden ostotiheyttä. Teoreettisena viitekehyksenä toimivat kulutuseetokset sekä ruoan valinnan tutkimus. Tutkielma on kvantitatiivinen ja aineisto on kerätty Taloustutkimuksen toteuttamana internet-kyselynä tammikuussa 2018. Tarkasteltavia vastaajia on 986. Kauppojen omien merkkien elintarvikkeet voivat herättää keskustelua, koska ne ovat useimmiten edullisempia tai niitä pidetään heikompilaatuisena kuin merkkielintarvikkeita. Kauppojen omien merkkien elintarvikkeiden markkinaosuus on kuitenkin jatkuvassa kasvussa ja ne ovatkin valmistajien merkkielintarvikkeiden varteenotettavia kilpailijoita. Tutkielmassa tarkastellaan kauppojen omien merkkien kehitystä, kasvua ja hyväksyttävyyttä erilaisten kuluttajajoukkojen keskuudessa. Tarkastelun kohteena on myös se, millä periaattein kauppojen omien merkkien elintarvikkeita valitaan. Kauppojen omien merkkien elintarvikkeiden valinta on yhteydessä ruoan valintaan. Ruoan valintaan vaikuttavat lukuisat eri tekijät, jotka voivat olla tiedostettuja tai tiedostamattomia. Vaikuttavia tekijöitä ovat esimerkiksi sosiodemografiset, kulttuuriset ja asenteelliset tekijät. Ruoan kulutuksen ja valinnan asenteisiin puolestaan vaikuttavat vallitsevat kulutuseetokset. Suomessa on vallinnut pitkään talonpoikainen talouseetos, jossa tuhlailua paheksutaan ja säästäväisyyttä pidetään hyveenä. Talonpoikaisen eetoksen rinnalle on viime vuosikymmeninä noussut romanttinen kulutuseetos, jossa nautinto on tärkeässä roolissa. Näiden kahden lisäksi aivan erityisesti 2000-luvulla yhdeksi eetokseksi on muodostunut eettis-ekologinen kulutuseetos, jossa pyritään kohti yhteistä hyvää esimerkiksi ekologisempia valintoja tekemällä tai kulutusta rajoittamalla. Muodostin kyselyssä olleista ruoka-asenneväittämistä kulutuseetoksia vastaavat keskiarvomuuttujat hintasuhtautuminen, nautinnon tärkeys sekä vastuullisuuden merkitys. Erityisesti hintasuhtautuminen ja vastuullisuuden merkitys ovat yhteydessä kauppojen omien merkkien elintarvikkeisiin suhtautumiseen ja niiden ostotiheyteen. Sosiodemografisista tekijöistä iällä ja sukupuolella on merkitystä suhtautumisessa kauppojen omiin merkkeihin sekä niiden ostotiheyteen.
  • Anttila, Marika (Helsingfors universitet, 2011)
    Tutkielmani tavoitteena on kuvata lähiruokaa ilmiönä. Tarkastelen lähiruokaa ja helsinkiläisten kuluttajien käsityksiä lähiruuasta kolmen teeman kautta. Ne ovat vastuullisuus, identiteetti ja nostalgia. Tarkoitus oli pohtia ja selvittää, kuinka kuluttajat määrittelevät lähiruuan, mitä lähiruoka merkitsee kuluttajille ja millaisia merkityksiä lähiruokaan liitetään. Tutkimukseni empiirinen osuus koostuu 22 kuluttajan haastattelusta ja lähiruokaan erikoistuneissa liikkeissä tekemistäni havainnoista. Haastateltavia sain kontaktoimalla suoraan lähiruokaostoksilla olleita kuluttajia. Litteroituani ja koodattuani haastatteluaineiston, analysoin sen teemoittelun avulla. Tekemieni haastattelujen ja havaintojen pohjalta tein päätelmiä kuluttajien lähiruokaan liittämistä määritelmistä, merkityksistä ja asenteista. Tutkimuksessa selvisi, että kuluttajat määrittelevät lähiruuan ensisijaisesti sen tuottajan, myyntipaikan ja ruuan kulkeman matkan perusteella. Lähiruuan tuottaja on pientuottaja. Kuluttajan on helppo määrittää lähiruoka sen myyntipaikan perusteella, koska lähiruokaa myydään pääasiassa toreilla, kauppahalleissa, tilamyynnissä ja erikoisliikkeissä. Lähiruuan kulkeman matkan tulisi olla mahdollisimman lyhyt. Lisäksi ruuan alkuperän tulee olla tarkasti tiedossa. Tämän tutkimuksen perusteella lähiruoka voitaisiin määritellä ”perinteitä kunnioittavaksi ruuaksi, joka valmistuu käsityönä lähellä kasvaneista, puhtaista ja aidoista raaka-aineista”. Tutkimuksessa havaittiin, että useimmat kuluttajat rinnastavat kotimaisen ruuan lähiruokaan. Lähiruoka on kotimaista, mutta useimmiten se saa kotimaisuuden lisäksi tarkempia määritelmiä. Lähiruoka merkitsee kuluttajille makua, terveellisyyttä ja vastuullisuutta. Tähän perustuvat myös tutkimuksessa esiin tulleet lähiruuan kuluttajatyypit: kulinaristit, puhtaan ruuan ystävät ja maailmanparantajat. Lähiruokaan suhtaudutaan hyvin avoimesti ja luottavaisesti, mutta ongelmana on jakelu ja tuotteiden saatavuus. Lähiruuan kuluttajat ovat tällä hetkellä pääasiassa ihmisiä, joilla on aikaa ja kiinnostusta itse ottaa selvää tuotteista ja niiden saatavuudesta. Kuluttajat liittävät lähiruokaan vahvasti käsityöläisyyden ja itse tekemisen. Kaikkein aidointa lähiruokaa on itse kasvatettu, kerätty, kalastettu tai metsästetty ruoka. Lähiruokaa pidetään ensisijaisesti vaihtoehtona teollisesti tuotetulle ruualle. Lähiruoka herättääkin ihmisissä usein nostalgisia tunteita eli kaipuuta menneeseen aikaan, jolloin ruoka oli ”rehellisesti tuotettua” ja maut ”aitoja”. Lähiruoka tuottaa heille tunteita, elämyksiä ja makuja, joita kaupunkiympäristössä ei muuten pysty saavuttamaan.
  • Puhakka, Elina (Helsingfors universitet, 2010)
    This thesis explores Finnish consumer culture and its transformation. The material of the study consists of 39 consumer life stories, collected through a writing competition, from elderly Finnish people born in the 1920s through to 1950s. The study categorizes virtues related to consumption and the use of money and analyzes the consumer ethoses that these virtues represent. The method of close reading is used to interpret the life stories. The aim of the study is to define the middle class consumption ethos. Understanding the life of this generation from the viewpoint of the development of the Finnish consumer society and an earlier study dealing with normative meanings of consumption and the phenomenon of middle class are the framework for my study. For the generation of elderly Finnish people is characteristic that household has developed from being agrarian and self-sufficient unit to being an institution focusing on consumption and social renewal in a wealthy society where paid labor, spare time and consumption possibilities have increased. The virtues of thrift and austerity in the life stories prove that the peasant consumption ethos still holds a place among the elderly people. However, I found that in their thinking there are also more modern ways to face consumption issues than just scarcity. According to my analysis, the cultural messages about rationality, ordinariness and toil in these life stories relate to the phenomenon of the middle class. In the middle class consumption ethos the virtuous consumption is in many ways more open minded than in the peasant consumption ethos. Virtuous middle class consumption ethos means moderate consumption according to one's income. It’s not necessary or acceptable to be stingy but to take all advantage of the wealth of the society. According to the middle class consumption ethos it is acceptable to enjoy the wealth earned by one's own work – and to do it with a reasonable and a rational way – not in a loud and proud way. The proverb “work first, then pleasure” describes aptly the middle class consumption ethos and its way to concern consumption and its pleasures.
  • Nuutinen, Suvi (Helsingin yliopisto, 2014)
    Tutkielma tarkastelee koiranomistajia kuluttajina, kulutuspäätöstentekijöinä ja vakuutustenottajina. Tutkimuksessa analysoidaan lemmikkisuhteen merkitystä koiranomistajien arkisissa kulutuspäätöksissä sekä lemmikkivakuutuksia kulutuksen kohteena. Teoreettinen viitekehys pohjautuu teorioihin lemmikkisuhteesta, lemmikkivakuutuksista, arkisesta järkeilystä, rajoitetusta rationaalisuudesta ja päätöksenteonheuristiikoista Aineisto koostuu yhteensä 37 koiranomistajan haastattelusta, jotka on kerätty vuosien 2013 ja 2014 aikana. Tutkimustulokset osoittavat, että koirat nähdään rakastettuina perheenjäseninä, jotka vaikuttavat koiranomistajien ajankäyttöön, ostopäätöksiin ja elämänmenoon. Koiranomistajien puheessa oman lemmikin hyvinvointi on toimintaperiaate, joka ohjaa kulutuspäätöksiä. Koirille ostettavien ruokien, tarvikkeiden ja lelujen tärkein valinta- ja ostopäätöskriteeri on tuotteiden hinnan sijaan niiden laatu. Myös säästäväiset kulutustavat kuten kotiruoan laittaminen koirille, villasukkien ja – paitojen neulominen kylmiä ilmoja varten ja laadukkaiden monia vuosia kestävien koiratarvikkeiden suosiminen nousivat koiranomistajien puheissa useaan otteeseeen esille. Lemmikkivakuuttamista koskevien heuristiikkojen avulla pyrittiin ymmärtämään, miksi koiranomistajat ottavat tai jättävät ottamatta lemmikkivakuutuksen sekä miten tämä päätös koiranomistajien arkisessa toimintaympäristössä järkeillään. Koiranomistajien puheesta on rakennettu neljä lemmikkivakuuttamisen heuristiikkaa. Turvanhakuheuristiikan mukaan vakuutuksen ottaminen liittyy kaksiosaiseen turva-ajatteluun. Vakuutuksella haetaan turvaa koiran mahdollisia tulevia eläinlääkärikäyntejä ja -hoitoja varten sekä omistajalle näistä aiheutuvia ennakoimattomia rahallisia menetyksiä varten. Keskittämisenheuristiikan mukaan vakuutukset keskitetään yhteen ja samaan vakuutusyhtiöön, koska se on kannattavaa, helppoa ja siitä saa bonuksia. Rutiiniheuristiikan mukaan vakuuttaminen liittyy rutinoituneeseen tapaan vakuuttaa kaikki vakuutettavissa oleva omaisuus ja henkilöt. Laskelmoinninheuristiikan mukaan vakuutusten ottaminen liittyy taloudelliseen laskelmointiin, rahallisen panostuksen ja hyödyn väliseen arviointiin.
  • Hölttä, Henri (Helsingin yliopisto, 2015)
    Tutkielmassa tarkastellaan velkaongelmaisten henkilöiden näkemyksiä neuvonnasta sekä sen vaikuttavuudesta ongelmia ratkaistaessa. Tutkimuksessa tarkastellaan myös niitä keinoja, joilla voidaan parhaiten ennaltaehkäistä ongelmien syntyä. Tutkimuskohteena on Takuu-Säätiön Velkalinja-puhelinpalvelu, joka on suunnattu velkaongelmista kärsiville kuluttajille. Tutkimuksessa käsitellään elämäntilanteen muutoksen ja itsestä riippumattomien tekijöiden vaikutusta velkaongelmien synnyssä. Tutkimus on laadullinen ja sen aineisto koostuu kymmenestä teemahaastattelusta. Haastateltavat ovat soittaneet Takuu-Säätiön Velkalinjalle velkaongelmistaan. Haastattelut suoritettiin puhelimitse ja ne analysoitiin teemoittelun avulla. Velkalinjan neuvonnan keskeisin merkitys on henkisen tuen saaminen, jonka koettiin antaneen uskoa tulevaisuuteen ja helpottaneen oloa. Velkalinjalle velkaongelmista puhuminen koettiin helpommaksi kuin läheisille puhuminen. Velkalinjalle puhumisen kynnys koettiin myös alhaisemmaksi kuin talous- ja velkaneuvonnassa asiointi. Tämä johtuu osittain myös siitä, että puhelimessa asioista kertominen ei aiheuta häpeän tunnetta eikä tällöin tarvitse paljastaa omia kasvojaan tai henkilöllisyyttä. Matala kynnys avun hakemiselle sekä nopeat ensikäden tiedot ja neuvot koettiin tärkeiksi. Velkalinjalle soitolla ei ollut merkittäviä konkreettisia vaikutuksia velkaongelmien järjestymisessä. Puhelu toimi suunnan näyttäjänä sille, mihin asioihin velkojen hoidossa tulisi keskittyä ja keihin toimijoihin olla yhteydessä. Osa aktivoitui puhelun ansioista velkojensa hoidossa. Velkaantumisen ennaltaehkäisyssä tärkeimmäksi asiaksi nähtiin rahankäytön oppiminen pienestä pitäen sekä aktiivinen talouskasvatus kotona ja koulussa. Myös rahan arvon ymmärtäminen nähtiin tärkeänä. Velaksi ostamisen hyväksytty kulttuuri ja yhteiskunnan kulutuskeskeisyys sai kritiikkiä. Haastateltavien mukaan lainaa saa liian kevyin perustein ja etenkin pikalainayhtiöiden toiminta toivottiin kiellettävän. Velan ottamista koettiin vähentävän tieto siitä, mitä käytännön seurauksia sillä voi olla. Tärkeinä auttamiskeinoina nähtiin vertaistuki, nopea avun saaminen, tasa-arvoinen kohteleminen, toivon ja motivaation ylläpitäminen sekä yksityiskohtaisen, yksinkertaisen ja konkreettisen tiedon saaminen. Velka-asioiden hoitamisesta haluttiin esimerkkejä ja tietoa siitä kuinka muut ovat velkojaan hoitaneet. Elämäntilanteen muutoksen vaikutus omaan velkaantumiseen oli merkittävä haastateltavilla. Mahdollisuus velkaantua ennalta arvaamatta on yleistä, eikä tällöin taloudenhallinnan taidoilla tähän välttämättä voida vaikuttaa. Velkaantuminen leimataan usein oman ajattelemattoman toiminnan seuraukseksi, vaikka näin ei olisi. Tällainen ilmapiiri hankaloittaa velkaongelmista puhumista. Se aiheuttaa häpeän tunnetta ja pitkittää avun hakemista. Velkaongelmien ehkäisemisessä tulisi keskittyä myös siihen kuinka vähentää itsestä riippumattomien tekijöiden vaikutusta velkaongelmien synnyssä. Tähän voidaan vaikuttaa ainakin lainsäädäntöä kehittämällä ja vähentämällä henkilön velkavastuuta tietyissä velkaantumismuodoissa.
  • Heinunen, Minna (Helsingfors universitet, 2013)
    Tutkielmassa tarkastellaan alkoholin käyttöön liitettäviä merkityksiä kulttuuristen peruskategorioiden tasolla. Alkoholilla on ollut kansallisesti latautunut rooli aina varhaisista agraarikulttuureista asti, ja siihen on myös liittynyt voimakkaan tunteellinen suhtautuminen. Tutkielman teoreettisena viitekehyksenä kategoria-analyysi määrittelee kulttuuriset peruskategoriat kansalaisuudeksi, sukupuoleksi ja iäksi. Kategoriat sisältävät kulttuurista tietoa, ja niillä on olennainen rooli kulttuurin ja moraalin rakentumisessa. Kulttuurisia peruskategorioita tarkastellaan kahden aineiston tasolla unohtamatta niihin liittyvää kansallista alkoholitutkimusta. Alkoholimainosaineisto rakentuu aikakauslehdistä kerätyistä alkoholimainoksista. Alkoholimainoksia lähestytään Panofskyn ikonografisen analyysimenetelmän avulla. Haastatteluaineisto sen sijaan koostuu alkoholitoimijoiden teemahaastatteluista. Sitä lähestytään kategoria-analyysin mukaisesti haastattelupuheessa rakentuvien kategorioiden tarkastelun tasolla. Alkoholitoimijat valittiin haastatteluun sillä perusteella, että vastaajan edustaman organisaation toiminnan tavoitteena on alkoholin kulutukseen vaikuttaminen. Kulttuuriset peruskategoriat olivat tunnistettavissa aineistoista. Kansallisuuskategoria rakentui sekä erilaisten kollektiivisten symbolien varaan että toiseuden ja poikkeavuuden kategorisoinnille. Sukupuolikategoria sen sijaan jakautui kategoriapareihin. Sen osalta voidaan todeta, että alkoholin käyttö on sukupuolittunutta alkoholitutkimuksen, alkoholimainonnan ja sen suunnittelun sekä alkoholipolitiikan tasolla. Alkoholinkäytöllä on myös osa sukupuoli-identiteetin ilmaisemista. Ikäkategoria taas määrittyy suhteessa elämänkulun kategoriaan esimerkiksi alkoholidebyyttien ja vanhemmuuteen liittyvän vastuun tasolla sekä kysymyksessä päihdeongelmien siirtymisestä seuraaville sukupolville. Kulttuuristen peruskategorioiden lisäksi aineistoista pystyttiin tunnistamaan myös luontoon viittaava kategoria. Siihen liittyi mainosaineiston tasolla luontokuvauksen ja alkoholituotteiden luonnollisuuden ja luonnonmukaisuuden korostamisen lisäksi kulttuuristen rakenteiden muutosprosessi, jossa luonnon raakamateriaalia uusinnetaan alkoholituotteiden suunnittelussa ja tuotannossa. Romanttinen luonnollisuuden ja autenttisuuden korostaminen oli voimakkaasti läsnä mainosaineistoissa. Luonnon ja kulttuurin erottelu näkyy osana hyvinvointia koskevaa yhteiskuntapoliittista ajattelua ja alkoholipolitiikkaa: Ajattelutavat ovat muuttuneet luonnollisen hyvän elämän tavoittelusta yksilökeskeisempään suuntaan, ja yhteiskunnan erilaiset kontrollimenetelmät ovat siten menettäneet merkitystään. Alkoholitoimijoiden haastattelupuheen perusteella voitiin todeta, että alkoholipolitiikka on keskittynyt alkoholinkäytön negatiivisten seurausten ehkäisyyn. Haittoihin keskittyneeseen alkoholipolitiikkaan liittyy riski alkoholikulttuurin moninaisten piirteiden ohittamisesta. Käsitys suomalaisesta alkoholisuhteesta ja kulutuksesta jää vaillinaiseksi, jos se yksinkertaistetaan pelkän sääntelyn tai siinä tapahtuvien muutosten seuraukseksi. Kohtuukuluttajan rooli on jo toissijainen suomalaisessa alkoholipolitiikassa.
  • Erkkilä, Hanna-Kaisa (Helsingin yliopisto, 2018)
    Joukkorahoitus on viime vuosina noussut uudeksi keinoksi yrityksille ja yhteisöille kerätä rahoitusta toimintaansa ja samalla tarjonnut kuluttajille mahdollisuuden osallistua rahoittamiseen. Tutkimus tarkastelee kuluttajia sähköautojen yhteiskäyttöpalvelun joukkorahoittajina ja heidän syitään osallistua joukkorahoitukseen. Lisäksi tutkimuksessa käsitellään rahoitukseen osallistuneiden kuluttajien käsityksiä sähköautoista ja autojen yhteiskäyttöpalveluista. Tutkimuksen empiirinen osa koostuu kuudesta puolistrukturoidusta haastattelusta, jotka toteutettiin kesän 2016 aikana Helsingissä haastattelemalla joukkorahoituskampanjaan osallistuneita kuluttajia. Haastatteluaineisto analysointiin ryhmittelemällä havaintoja aineistosta nousevien teemojen mukaisesti. Analyysissä haastatteluaineistosta nousi esiin neljä pääteemaa rahoittajien päätöksen taustalla: taloudellinen hyöty ja vastikkeen saaminen, auttaminen ja tukeminen, yhteiskunnallinen vaikuttaminen sekä kokeileminen ja oppiminen. Tutkimuksen tulosten mukaan joukkorahoituksesta vastikkeena saadut halvemmat yhteiskäyttöpalvelun ajotunnit ja sitä kautta taloudellinen säästö olivat rahoittajille yksi tärkeimmistä syistä osallistua. Rahoittajat halusivat lisäksi osallistumisellaan tukea esimerkiksi perheenjäsentä, ystävää tai tuttua tai tukea yritystä ja sen hyvää liikeideaa. Lisäksi joukkorahoitukseen osallistuttiin palvelun edustamien arvojen takia sekä kokeilun ja oppimisen takia. Osa haastatelluista oli kiinnostuneita itse hyödyntämään joukkorahoitusta ja autojen yhteiskäyttöpalvelua. Joukkorahoitus on kuluttajalle keino vaikuttaa ja edistää tärkeäksi katsomiaan asioita. Joukkorahoitus voi myös rahoittajalle vastata kulutuskokemusta ja ostotapahtumaa, jossa hän rahoittamalla hankkii palvelun käyttöönsä. Joukkorahoitukseen osallistuneet kuluttajat pitivät sähköautojen lyhyttä toimintasädettä haastavana, mutta sähköautot koettiin hiljaisina ja miellyttävinä ajaa. Haastatellut harkitsivat sähköautojen ostamista, mutta hinta koettiin liian kalliiksi ja siksi sähköautojen yhteiskäyttö hyväksi vaihtoehdoksi. Autojen yhteiskäyttöpalvelun haasteina pidettiin palvelupisteiden vähäistä määrää ja matkustamista ensin auton luo. Autojen yhteiskäyttö koettiin kuitenkin riskittömäksi, stressittömäksi ja rahaa säästäväksi vaihtoehdoksi. Haastatellut kuvasivat autojen käyttöä tehokkaaksi ja tarkasti suunnitelluksi.
  • Hakola, Marjo (Helsingfors universitet, 2013)
    Lapset ovat jo alle kouluikäisinä hyvin tietosia erilaisista markkinoiden uutuuksista. He keräilevät tavaroita, säästävät rahaa ja toimivat vanhempiensa kautta markkinoilla. Suomessa lapsia on tutkittu kuluttajanäkökulmasta kuitenkin suhteellisen vähän, ja suurin osa näistä tutkimuksista suuntautuu kouluikäisiin lapsiin. Tutkielmassani tarkastelen päiväkodissa olevien lasten kuluttajuutta laadullisin tutkimusmenetelmin. Päiväkoti vastaa yhdessä kodin kanssa lapsen kasvatuksesta, ja lapset voivat viettää päiväkodissa suuren osan lapsuudestaan. Tästä syystä onkin mielestäni tärkeää pohtia myös päiväkodin roolia lapsen kuluttajaksi kasvamisessa. Tutkimuksen tarkoituksena on selvittää, miten kuluttaminen näkyy päiväkodissa lasten leluissa, leikeissä ja puheissa. Lisäksi pohdin, miten kuluttajakasvatus toteutuu päiväkodissa ja millaisia kulutuksen arvoja sen avulla pyritään siirtämään lapsille. Käyttämäni aineisto on kerätty kolmesta päiväkodista, jotka sijaitsevat saman kunnan alueella. Tutkin lapsia ja päiväkodissa tapahtuvia käytäntöjä osallistuvan havainnoinnin avulla. Lisäksi haastattelin myös päiväkodin henkilökuntaa. Havainnoitavia lapsia oli noin 60 ja haastatteluja tein 10 kappaletta. Analyysimenetelmänäni käytin teemoittelua. Tutkimuksessani esitän, että kuluttaminen näkyy päiväkodissa monin eri tavoin. Markkinointi ja mediat näkyvät vahvasti lelupäivien aikana. Kauppaleikissä lapset toistavat vanhemmilta opittua palvelun käsikirjoitusta. Kulutuksesta keskustellaan erilaisten arjen käytäntöjen lomassa. Kuluttajakasvatus on päiväkodeissa usein tiedostamatonta, mutta aikuiset pyrkivät opettamaan lapsille hyvin perinteisiä arvoja, kuten harkitsevuutta, säästäväisyyttä ja tavaroiden kestävää käyttöä. Lasten kulutuspuhe on moniulotteista; toisaalta lapset ovat sisäistäneet aikuisilta harkitsevuuden puhetavan, toisaalta lapset haaveilevat uusista hyödykkeistä ja kommunikoivat keskenään tavaramaailman kautta.