Browsing by Subject "Magisterprogrammet i livsmedelsekonomi och konsumtion"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 47
  • Uusikylä, Lauri (Helsingin yliopisto, 2021)
    Kulutuksen merkitys ympäristöongelmien aiheuttajana on akateemisessa yhteisössä tiedostettu tosiasia, ja tarve kestävämmille kulutustottumuksille ilmeinen. Tässä Pro Gradussa luodaan katsaus kestävän kulutuksen mahdollistajiin ja haasteisiin elintarvikkeiden ja erityisesti alkoholijuomien kulutuksen kontekstissa. Kestävä kehitys on varsin tunnettu termi, jonka määrittely on kuitenkin epämääräistä ja monitulkintaista. Kuluttajilla voi olla kestävyydestä positiiviset mielleyhtymät, mutta ymmärrys siihen liittyvistä näkökulmista voi olla hyvinkin puutteellista tai kapea-alaista. Tämä haittaa merkittävästi kestävien kulutustottumuksien omaksumista, kun kuluttajat eivät välttämättä itse osaa arvioida kestävyyteen liittyviä muuttujia ostopäätöstä tehdessään. Muita merkittäviä havaittuja haasteita kestävän kulutuksen toteuttamisessa ovat niihin kuluva ylimääräinen resurssien, kuten ajan ja rahan käyttö, mistä johtuen kestävä kulutus voi helposti jäädä vähäiselle toteutusasteelle. Kirjallisuudessa esille tuotuja kestävän kulutuksen mahdollistajia ovat muun muassa kestävyydestä kertovat tuotemerkinnät ja kuluttajien omat arvot. Tuotemerkinnät auttavat kuluttajaa päätöksenteossa, joka muuten vaatisi pitkällistä perehtymistä ja ajankäyttöä. Arvoilla havaittiin olevan merkittävä rooli kuluttajan ostopäätöksessä ja kestävän tuotteen valinnassa. Useissa tutkimuksissa on kuitenkin havaittu kuluttajien toimivan arvojensa vastaisesti. Tämä ilmiö tunnetaan arvojen ja valintojen ristiriitana, ja sitä havaittiin esiintyvän myös tässä tutkielmassa haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Tutkielman empiirinen osuus toteutettiin seitsemällä kappaleella laadullisia puolistrukturoituja haastatteluja. Haastateltavilta pääkaupunkiseudulla asuvilta 22-31-vuotiailta kuluttajilta tiedusteltiin näkemyksiä kestävyyteen, kuluttamiseen ja henkilökohtaisiin preferensseihin liittyen. Haastateltavat arvioivat elintarvikkeiden kestävän kulutuksen olevan jokseenkin hankalaa. Alkoholijuomien osalta kestävyysasioiden harkinta taas tuntui jäävän lähes kokonaan taka-alalle, vaikka yksilöllä olisikin taipumusta kestävän kulutuksen toteuttamiseen elintarvikkeita hankkiessaan. Arvojen ja valintojen ristiriitaa siis esiintyi haastateltujen kuluttajien keskuudessa. Haastateltavat kuvailivat alkoholijuomien olevan luonteeltaan erilaisia verrattuna muihin elintarvikkeisiin, ja että niiden hankinnassa ensisijalla ovat lähtökohtaisesti muut preferenssit kuin kestävyyttä edistävät tuoteominaisuudet.
  • Haukilahti, Kamilla (Helsingin yliopisto, 2020)
    Kiinnostus lähiruokaa kohtaan on kasvanut merkittävästi. Sanalle lähiruoka ei tieteellisessä kirjallisuudessa kuitenkaan ole tarkkaa määritelmää. Tässä tutkielmassa lähiruokana pidetään korkeintaan noin 50–100 kilometrin säteellä yksilöstä tuotettua ruokaa. Etäisyys perustuu haastateltujen henkilöiden näkemyksiin. Kotitalous rajataan joukkoon ihmisiä, jotka ruokailevat säännöllisesti yhdessä ja vaikuttavat yhteisiin ruokailutottumuksiin, omien mahdollisuuksiensa mukaan. Tämä pro gradu -tutkielma etsii syitä lähiruoan kuluttamiselle. Tutkimuskohteena ovat kuluttajien mielikuvat ekologisesta, tuoreesta ja turvallisesta ruokatuotteesta. Kuluttamista tutkitaan kotitalouksien tasolla. Monet yksilöt arvostavat lähiruokaa, mutta se ei välttämättä konkretisoidu ostopäätöksiksi kaikissa kotitalouksissa. Tässä tutkielmassa on tutkittu niitä syitä, jotka ovat vaikuttaneet kotitalouksien kulutustottumuksiin niin voimakkaasti, että ne ovat muuttaneet rutiineja kuluttaa lähiruokaa aikaisempaa enemmän. Tutkielmassa on pyritty selvittämään, mitkä tekijät ovat suurimpia esteitä kulutustottumusten muuttumattomuuteen. Tutkimus on kvalitatiivinen ja siihen haastateltiin kahdeksaa kotitaloutta, jotka käyttävät lähiruokaa viikoittain. Haastateltavat ovat eri ikäisiä ja he asuvat erikokoisissa kotitalouksissa Uudenmaan ja Päijät-Hämeen alueilla. Haastattelut toteutettiin kasvotusten ja litteroitiin tekstitiedostoksi sekä analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysilla. Tutkimustulokset osoittivat, että saatavuuden paraneminen sekä arvomaailman muutos ovat kaksi eniten kotitalouksien ostopäätöksiin vaikuttavaa tekijää. Haastateltavat korostivat, että ohjeistuksella ja tiedottamisella voitaisiin myös saada muutosta aikaan. Kulutusrutiinien esteenä ovat edelleen oikean tiedon puute sekä useiden kuluttajien negatiivinen asenne. Lähiruoka on kiinnostava aihe, joten olisi mielenkiintoista tutkia myös yksilöiden vaikutusta kotitalouksien rutiinien muuttumiseen sekä lähiruoan kulutussyiden eroja eri alueilla Suomessa.
  • Ruokolainen, Anu (Helsingin yliopisto, 2020)
    Kanta-asiakasohjelmien kautta kerätyn ostodatan avaaminen asiakkaille tarjoaa päivittäistavarakaupoille uusia mahdollisuuksia hyödyntää keräämänsä ostodataa ja koostaa sitä kuluttajalle helposti ymmärrettävään muotoon. K- ja S-ryhmä tarjoavatkin asiakkailleen mahdollisuuden tarkastella omien ruokaostostensa hiilijalanjälkeä kerätyn ostodatan pohjalta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan, kokeeko kuluttaja omaan ostodataansa perustuvan hiilijalanjälkiarvion näkyväksi tuovalla palvelulla olevan vaikutusta aiottuun ostokäyttäytymiseen. Lisäksi pyritään selvittämään, kokevatko kuluttajat ristiriitaa omien arvojensa ja todellisen ostokäyttäytymisensä välillä sekä millaista tietoa oman ruuankulutuksen ympäristövaikutuksista haluttaisiin saada ja kuinka palvelusta saatu tieto vastaa tähän tiedontarpeeseen. Teoreettinen viitekehys muodostui arvojen ja käytöksen välisen kuilun sekä kuluttajan tietämyksen teorioiden pohjalta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto koostui kymmenestä yksilöhaastattelusta, jotka olivat muodoltaan puolistrukturoituja haastatteluja. Aineiston analyysi perustui teorialähtöiseen sisällönanalyysiin, ja analyysitapana käytettiin teemoittelua. Tutkimuksen perusteella havaittiin, että omaan ostodataan perustuvan hiilijalanjälkiarvion näkyväksi tuovalla palvelulla ei ole vaikutusta aiottuun ostokäyttäytymiseen, mutta tieto voi saada pohtimaan omaa ruuankulutusta uudella tavalla. Oman ruuankulutuksen koettiin olevan pääpiirteittäin yhtenäistä omien arvojen kanssa, mutta palvelusta saatu tieto paljasti yllättäviä asioita omista ruuankulutustottumuksista: erityisesti esiin voi nostaa maitotuotteiden muodostaman hiilijalanjäljen suuruuden. Tietoa omien ruokaostosten ilmastovaikutuksista haluttiin saada ostoksentekohetkellä kaupassa, helposti ja konkreettisesti, mieluiten tuotetasolla tai kahden tuotteen ilmastovaikutusten eroista. Palvelun koettiin antavan hyvän kokonaiskuvan omasta ruuankulutuksesta, vaikka yhtenäisyyttä palvelun hyödyllisyydestä ei ollut havaittavissa. Tämän tutkimuksen perusteella kuluttaja saisi suurimman hyödyn palvelusta, mikäli palveluun lisättäisiin tuotekohtaiset hiilijalanjäljet, jotka ovat vertailtavissa ostoksentekohetkellä.
  • Välimäki, Mervi (Helsingin yliopisto, 2021)
    Viherpesulla tarkoitetaan kuluttajia harhaanjohtavaa markkinointia ja viestintää tuotteiden ja palvelujen ympäristövaikutuksista. Viherpesua on tutkittu aiemmin pääasiassa yritysnäkökulmasta ja suurin osa tästä tutkimuksesta on tehty ulkomailla. Nämä tutkimukset ovat osoittaneet viherpesulla olevan negatiivisia vaikutuksia muun muassa ostoaikomukseen ja ostopäätöksen muodostumiseen. Viherpesu on lisääntynyt samassa suhteessa kuin ympäristöystävällisiä tuotteita ja palveluja tarjoavat markkinat ovat kasvaneet. Viherpesusta on myös tullut hienovaraisempaa, mikä on tehnyt sen havaitsemisen hankalammaksi kuluttajille. Tässä tutkielmassa selvitettiin suomalaisten kuluttajien näkemyksiä viherpesusta ja sen vaikutuksista ostopäätöksiin. Tarkoituksena oli tutkia, kuinka hyvin viherpesu on kuluttajille tuttu ilmiö sekä onko sitä kohdattu sekä millaisissa tilanteissa. Tavoitteena oli tämän lisäksi tutkia, miten kuluttajat suhtautuvat viherpesuun ja miten se vaikuttaa ostopäätösten muodostumiseen. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Aineisto kerättiin maaliskuussa 2021 internet-kyselylomakkeella, joka sisälsi pääasiassa avoimia kysymyksiä. Vastaajia saatiin 46 ja he olivat iältään 23-74-vuotiaita miehiä ja naisia. Eniten vastauksia saatiin pääkaupunkiseudulta, mutta vastauksia saatiin myös muualta Suomesta. Aineiston analysoinnissa käytettiin sisällönanalyysiä. Enemmistölle vastaajista viherpesu oli entuudestaan tuttua ja useat olivat myös epäilleet tai kohdanneet sitä. Suhtautuminen viherpesuun oli pääasiassa negatiivista ja sitä kohdanneet kertoivat boikotoivansa yrityksiä, jotka käyttävät viherpesua hyödykseen. Suurin osa vastaajista ilmaisi ympäristöarvojen olevan tärkeitä kriteereitä ostopäätöksiä muodostaessa, mutta nämä eivät välttämättä aina toteutuneet lopullisissa tuotevalinnoissa. Ympäristömerkkejä kohtaan osoitettiin suurempaa luottamusta kuin yritysten esittämiä väitteitä kohtaan. Viherpesulle toivottiin tiukempaa lainsäädäntöä sekä viranomaisten tarkempaa seurantaa. Vastaajat toivoivat myös, että tietoisuutta viherpesusta lisättäisiin. Tutkimus osoittaa, että kuluttajat kokevat laajaa luottamuspulaa yritysten viestintää ja markkinointia kohtaan. Vastaajien keskuudessa oli nähtävissä myös epävarmuutta heidän omasta ymmärryksestään koskien viherpesua, millä on vaikutuksia heidän mahdollisuuksiinsa arvioida tuotteiden ympäristövaikutuksia ostopäätöstilanteissa sekä heidän mahdollisuuksiinsa vaikuttaa kulutuksen aiheuttamiin ympäristöhaittoihin.
  • Ollila, Tuure (Helsingin yliopisto, 2021)
    Consumption in growth-based economic system from the sufficiency perspective: Qualitive and data-driven content analysis of SKS’s Kestävä kehitys -writing competition texts The master’s thesis examines overconsumption in a growth-based economic system from the perspective of sufficiency, and in particular the questions: what is overconsumption, what factors support overconsumption in Finnish society, and how could consumption be sufficient so that it does not “exceed”? The data of this study is created as a result of the Finnish Literature Society’s (SKS) archive’s Kestävä kehitys -writing competition (2018) “Pieniä ponnistuksia, Suuria saavutuksia”, which is part of the archive materials collections on Traditional and Contemporary Culture (SKS KRA). The research method is data-driven content analysis. The themes highlighted in the data are the problematic nature of the growth-based economic system, consumer criticism, the individual's ability and inability to influence change, the factors influencing overconsumption and the sufficiency of consumption. The thesis describes the opinion of respondents of different ages and from different localities about the prevailing consumer culture, what it should be like, how ready they are personally for change, and what changes are needed at the individual and structural level. The theoretical framework of the thesis is based on the critique of the growth-based economic system and the literature on the sufficient economy and the sufficiency of consumption. Overconsumption can be defined as consumption that leads to uncontrolled climate change, biodiversity loss and overexploitation of natural resources. In Finland, overconsumption is built on the demands of a growth-based market economy, where only continuous economic growth secures employment and well-being. This claim is associated with a consumer culture that supports overconsumption. The more materially wealthy the culture and, through it, the wealthier the citizens, the greater is the consumption. Cultural change is required to make consumption more sufficient. The results of the thesis emphasized the importance of changing attitudes, eco-efficiency in everyday choices and behavior, and limiting the marketing of consumer credit. Political decision-makers were called upon to dare to change consumption in a more sustainable direction through means of control. In order for consumption to be sufficient, well-being shouldn’t be based solely on economic growth, wealth, and a material lifestyle. Increasing efficiency through technology in order to reduce emissions is also not enough if consumption continues to grow and thus the use of natural resources. In a society where the economic system, an over-consuming consumer culture, a market economy, the media and the activities of businesses and consumers are all interlinked, cooperation between researchers, businesses, politicians and NGOs plays a key role in bringing about cultural change.
  • Hyytiäinen, Johanna (Helsingin yliopisto, 2020)
    Since January 2018, all alcoholic beverages containing a maximum of 5.5% alcohol by volume (ABV) have been allowed to be sold in grocery stores in Finland due to the new Alcohol Act. Subsequently, 5.5% ABV wines entered the market in Finland in 2018. To examine both the demand and supply sides of low alcohol wines, this thesis presents results from an analysis of consumers’ stated preferences and retail store managers’ stated preferences. In particular, it aims to provide insights into consumers’ consumption habits, knowledge, and attitudes towards low alcohol (5.5% or less) wines, and retailers’ knowledge and preferences about the wine assortment and sales of low alcohol wines. In the literature review, I examine previous research about wine consumption in Finland and internationally, as well as wine research in the context of retailing. This thesis is based on a quantitative research. I conducted the consumer survey (N=183) and retail store manager survey (N=50) as online surveys during August-October 2019. The surveys included Likert-scale and yes/no questions, as well as open-ended questions and questions about sociodemographic factors. In particular, I examine how subjective wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ purchasing of low alcohol sparkling, red or white wines, and how wine knowledge and sociodemographic factors are related to consumers’ willingness to switch regular wines to low alcohol wines, and their perception of having enough knowledge and experience of low alcohol wines in order to try them. I also examine consumers’ perceptions related to low alcohol wines in general. In addition, I examine how retail store managers perceive consumers’ interest in low alcohol wines, and the legislation related to wines. The results suggest that older age is related to higher odds of purchasing low alcohol sparkling, red and white wines. The low alcohol sparkling wine buyer’s main profile characteristics are weighted towards older-age women, who have mid-income, high education and low subjective wine knowledge. The typical profile characteristics for those who perceive themselves to have enough knowledge about low alcohol wines in order to try them are weighted towards men who have mid-income, and high subjective wine knowledge. There appears to be general interest from the consumers’ side in switching to low alcohol wines if they found one that suits their preferences in a retail outlet. However, as the consumer’s subjective wine knowledge level increases, a consumer becomes less likely to be ready to switch to low alcohol wines. Consumers seem to indicate dissatisfaction with the current limited selection of low alcohol wines in grocery stores. On the other hand, retail store managers seem to think that the quantities of different low alcohol wines in the stores match well with consumer demand. Finally, the results indicate that majority of the store managers who answered the survey would also allow regular wines to be sold in grocery stores. Based on alcohol consumption statistics and the results of this thesis, low alcohol wines have not yet gained much popularity among consumers in Finland. This can partially be explained by the fact that beer has been the most popular alcoholic beverage in Finland for a long time, and its popularity has continued after stronger (5.5% ABV) beers entered grocery stores in 2018. In addition, the different taste of low alcohol wines compared to regular wines is seen as a reason why consumers do not prefer low alcohol wines. However, there exists a market potential for low alcohol wines in Finland. The majority of the consumers indicated that they are interested in trying low alcohol wines even though they have not tried them yet, and that they would be ready to switch to low alcohol wines if they found one that suits their preferences. Even though beer is the most popular alcoholic beverage in Finland, consumers prefer to drink wine with meals. Therefore, low alcohol wine could be a good choice for consumers to drink with meals.
  • Knappe, Aaro (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkin maisterintutkielmassani suomalaisten kelloharrastajien näkemyksiä luksuksesta ja kuluttajien aktiivista roolia luksuksen merkityksien tuottajina. Kelloharrastajat osoittautuivat mielenkiintoiseksi aiheeksi. Aktiiviset harrastajat ovat joutuneet pohtimaan luksuksen merkityksiä osallistuessaan yhteisön toimintaan. Luksuksen vaikean määrittelyn ja tulkinnanvaraisuuden vuoksi tavoitteena oli tutkia, millaisena kelloharrastajat itse näkevät luksuksen. Aiheen tekee tärkeäksi luksuksen suuri yhteiskunnallinen merkitys ja jatkuva esillä olo mediassa sekä katukuvassa. Taustateoriana tutkimukselle toimii Veblenin huomiota herättävän kulutuksen teoria ja sen kritiikkinä toimiva keskustelu huomiota herättämättömästä kulutuksesta. Luksusta ja huomiota herättävää kulutusta on pitkään pidetty lähes synonyymeinä, ja vasta viime aikoina niiden yhtäläisyyttä on kyseenalaistettu. Tutkimus toteutettiin teemahaastatteluin syksyn 2020 aikana. Haastattelujen kohteena olivat Facebookin kelloharrastajat ryhmän jäsenet. Aineistoa lähestytään sisällönanalyysin avulla, jakaen materiaali kolmeen teemaan. Luksuksen määritelmiä lähestytään toiminnallisen, kokemuksellisen ja symbolisen maailman kautta. Näiden avulla on tarkoitus selvittää, millaisia merkityksiä kuluttajat itse antavat luksustuotteille. Tutkimuksen aikana selvisi, että kelloharrastajat tekevät selkeän jaon arvokkuuden ja luksuksen välille. Luksus nähtiin pääosin negatiivisessa valossa ja yhdistettiin juuri huomionhakuisuuteen sekä näyttämisen haluun. Erottamalla arvokkuus ja luksus toisistaan kuluttajat saavat neuvoteltua merkitykset sopimaan paremmin omaan maailmaan. Symbolinen maailma osoittautui haastavaksi tutkimuksen kohteeksi. Selkeä jako arvokkuuden ja luksuksen välillä aiheutti sen, että puhe luksuksesta erotettiin kokonaan omasta toiminnasta. Näin puhe luksuksesta esittäytyy pelkästään mielikuvina ja yleistyksinä luksuksen merkityksistä. Unelmien ja unelmoinnin tärkeys nousi kuitenkin vahvasti esille osana arvokkaiden tuotteiden kulutusta. Unelmoinnin kautta saavutetaan juuri suuri osa kulutuksen nautinnosta. Selkeä havainto oli myös kuluttajien halu tuottaa aktiivisesti merkityksiä. Luksuksella ja arvokelloilla ei itsellään ole sisäänrakennettuja merkityksiä, vaan ne syntyvät kuluttajien tekemän aktiivisen neuvottelun tuloksena.
  • Viloma, Veera (Helsingin yliopisto, 2020)
    Sustainable supply chain management in the food industry has become not only an emerging trend but also a necessity in the light of social and environmental demands. Measuring the development of the degrees of sustainability in supply chains is important to depict the impacts of procurement activities, but organizations have faced difficulties in selecting metrics and objectives. The research objective is to provide an overview of sustainable supply chain measurement practices and implications in the food sector and propose applicable metrics for a case company. Principles of sustainable food supply chain management and assumptions of agency theory and institutional theory explain why specific metrics are used in the food industry. They also highlight challenges in measurement. Aligning trends, possibilities, and challenges in sustainable supply chain measurement are then shown to guide the selection of sustainability metrics. The study highlights trends in sustainability measurement in the food industry and provides an overview of the role of triple bottom line sustainability before highlighting practical challenges in supply chain measurement with regard to sustainability. The data collection and content analysis of corporate sustainability reports and industry-specific case studies provide an overview of sustainable supply chain metrics and emerging trends in measurement. Furthermore, a survey was conducted in cooperation with the focal company to evaluate the applicability of selected metrics to the case company. This joint approach, the content analysis and application to the case company were used to guide the development of a new group of sustainability metrics for the case company. The overall analysis results suggest eight sustainability metrics for the case company. The results show that organizational strategy, current practices, and assumptions of sustainability affect what metrics are considered applicable. Therefore, results must be evaluated critically to ensure long-term sustainability in supply chains. From a broader industry perspective, the results sug-gest that high-quality data and keeping track of relevant sustainability-measurement trends are useful for future strategy purposes. All in all, the analysis indicates that sustainable supply chain measurement in the food industry has taken a leap toward more sustainable practices during the past decade.
  • Saarenpää, Sonja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Pakkausten ekologisuuden ongelmista puhutaan paljon, mutta etenkin elintarvikkeiden kohdalla pakkaus on usein hyvin oleellinen osa itse tuotetta sen säilyttävyys- ja suojeluominaisuuksien takia. Julkisessa keskustelussa etenkin muovin käyttö pakkauksissa nähdään ongelmallisena. Viime vuosina onkin alettu kehittää runsaasti uusia ekologisempia pakkausvaihtoehtoja vastaamaan ympäristöongelmiin. Pakkausten ekologisuus on monimutkainen ilmiö, minkä takia kuluttajien on hankala ymmärtää, mikä tekee elintarvikepakkauksesta ekologisen. Kuluttajien on kuitenkin todettu olevan huolissaan pakkausten ekologisuudesta. On oleellista ymmärtää kuluttajien käsityksiä pakkausten ekologisuudesta, sillä näin yritykset saavat keinoja viestiä omista ekologisuuspyrkimyksistään tehokkaammin. Tämän tutkielman tavoitteena on kartoittaa, millaisia käsityksiä, mielipiteitä ja oletuksia milleniaali-ikäisillä kuluttajilla on siitä, mitkä tekijät ja piirteet vaikuttavat elintarvikepakkauksen ekologisuuteen. Tutkimuskysymystä lähestyttiin haastattelemalla kahdeksaa milleniaali-ikäluokkaan kuuluvaa kuluttajaa, ja haastatteluista saatua tietoa verrattiin aikaisempaan tutkimuskirjallisuuteen. Tutkimustulokset osoittivat, että kuluttajien mielestä pakkausmateriaalit ja niiden loppukäyttömahdollisuudet ovat oleellisia tekijöitä ekologisuuden kannalta ja että pakkausten suhdetta ruokahävikin torjumiseen ei vielä aivan ymmärretä. Materiaalia tulee kuluttajien mielestä käyttää hillitysti ja pakkauksen tulisi olla kierrätettävä, jotta se voidaan mieltää ekologiseksi. Lisäksi havaittiin, että kuluttajat mielellään ottaisivat vastaan lisää tietoa pakkausten ekologisuudesta, ja tiedolta he toivovat sen olevan selkeää ja luotettavaa. Tutkimustulosten perusteella voidaan päätellä, että yritysten tulisi korostaa materiaaleja ja loppukäyttöä ekologisuuteen vaikuttavina tekijöinä ja yritysten tulisi myös viestiä pakkausten ekologisuudesta enemmän ja kansantajuisemmin.
  • Stranius, Jukka (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan suomenkielisen populaarimusiikin lyriikoita. Tavoitteenani on selvittää minkälaisia aiheita suomalaisen enemmistön musiikkimakua edustavat hittibiisit pitävät sisällään. Aiheiden identifioinnin lisäksi keskityn tutkielmassa tarkastelemaan aiheiden suosiota ja suosion jakautumista eri vuosina ja vuodenaikoina. Tutkielman aineisto koostuu suomenkielisistä hittibiiseistä, jotka ovat nousseet Suomen Virallisen Listan tilastoihin vuosien 1996–2018 aikana. Lopulliseen analyysiin päätyi 1050 hittibiisiä. Analysoin hittibiisien lyriikat laskennallisiin menetelmiin kuuluvan aihemallinnuksen avulla. Aihemallinnuksen tulosten ja lyriikoiden laadullisen tarkastelun perusteella hittibiisien lyriikoista oli tunnistettavissa 12 keskeistä aihetta. Vuosien 1996–2018 hittibiisien aiheet olivat Päästä pois nykyisestä, Sukupuoliroolit, Tehdä hyvää ja tehdä pahaa, Tänään juhlitaan, Olla kaikista paras, Rakastaa toista, Vaihtuvat vuodenajat, Menetetty rakkaus, Rakastella, Valvoa yöllä, Elämänpolku ja Sanallinen ja sanaton viestintä. Aihemallinnuksen tulosten perusteella suomenkielisten hittibiisien suosituin aihe on Rakastella. Myös muut rakkausteeman aiheet ovat saavuttaneet merkittävää suosiota. Hittibiisien aiheissa näkyy vahvasti myös halu irtautua arjesta ja nykyhetkestä. Tulosten perusteella aiheiden suosiossa on tapahtunut selkeitä muutoksia vuosina 1996–2018. Joidenkin aiheiden suosio on kasvanut, kun taas toiset aiheet ovat menettäneet suosiotaan. Aiheiden suosion vaihtelu on huomattavasti vähäisempää eri vuodenaikojen välillä. Aiheiden suosiossa on kuitenkin havaittavissa pientä kausittaista vaihtelua ja esimerkiksi kesällä hittibiisien aiheissa korostuu juhliminen ja hauskanpito. Tutkielmani tulosten perusteella aihemallinnus on käyttökelpoinen apuväline myös suomenkielisen lyriikan analysoinnissa.
  • Katunpää, Alina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan virtuaalista yhteisluomista elintarvikealan tuotekehityksessä. Yhteisluomista hyödynnetään yhä enenevissä määrin tuotekehityksessä ja digitalisaatio tuo siihen uusia mahdollisuuksia. Lisäksi kuluttajat ovat aktiivisia jakamaan tietoa ja keskustelemaan tuotteista sekä toisten kuluttajien että yritysten kanssa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten virtuaalista yhteisluomista voidaan hyödyntää elintarvikealalla, millaiset valinnat edesauttavat virtuaalisen yhteisluomisen toimivuutta ja millaisia ideoita kuluttajien työpajamuotoinen osallistaminen tuottaa. Tutkimus toteutettiin osana BIOFUN-tutkimus- ja tuotekehitysprojektia, jonka tarkoitus on kehittää uusia elintarviketuotteita vientimarkkinoille. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena tapaustutkimuksena ja empiirinen aineisto kerättiin kahdeksan ideointityöpajan avulla. Työpajojen aiheina olivat kauraleivät ja välipalajuomat. Tutkimuksen teoreettinen osuus käsittelee elintarvikealan tuotekehitystä, virtuaalista yhteisluomista sekä työpajamuotoista osallistamista. Tämän tutkimuksen mukaan virtuaalinen yhteisluominen voi tuottaa hyödyllistä tietoa elintarvikkeiden tuotekehitykseen. Virtuaalisen yhteisluomisen toimivuuteen vaikuttavat valinnat tehtävän sisältöön, toteutukseen ja osallistujiin liittyen. Avainasemassa on toimiva vuorovaikutus osapuolten välillä. Työpajamuotoinen osallistaminen virtuaalisesti mahdollistaa maantieteellisesti riippumattoman kommunikaation kuluttajien kanssa, mutta virtuaalinen kanssakäyminen vaikeuttaa keskustelun luontevuutta. Jatkossa virtuaalista työpajamuotoista osallistamista voisi tutkia osana pidempiaikaista tuotekehitystä yritystoimijan kanssa.
  • Rantanen, Ida (Helsingin yliopisto, 2021)
    Challenges of such as biodiversity loss and unsustainable food systems are interconnected. Forests and forest fungi have important roles in the safeguarding of biodiversity. This study aimed to provide insights on mushroom cultivation opportunities alongside forestry activities using environmental expert opinions, individual forest owners’ perceptions and attitudes of mushroom picking hobbyists. Environmental experts, individual forest owners, and mushroom picking hobbyists were selected as key stakeholder for investigating the viability of mushroom cultivation alongside forestry activities. The potential of mushroom cultivation alongside forestry activities was elicited within the theoretical framework of stakeholder theory, corporate social responsibility, sustainable business, and insights from behavioral theories. The data was collected through qualitative interviews and a short survey. The analysis method for the data was thematic analysis. Six themes emerged from the data, showing practical implications that have important implications for the viability of mushroom cultivation alongside forestry activities, and touch upon environmental, economic, legal, social, educational and other practical aspects. Mushroom cultivation services could support and enhance forest biodiversity and offer additional income opportunities for forest owners. From a corporate social responsibility perspective selling mushroom cultivation services to forest owners represents an opportunity to support biodiversity of forests. Turning mushroom cultivation into sustainable business opportunity requires careful consideration of practical implications.
  • Özgür, Orhan (Helsingin yliopisto, 2021)
    COVID-19 -pandemia aiheutti yrityksille suuria haasteita. Yritykset olivat valtion määräämän valmiuslain myötä poikkeuksellisen haastavassa tilanteessa. Tutkielman tavoitteena on selvittää, miten myyntiorganisaatio adaptoituu onnistuneesti COVID-19 -pandemian haasteisiin. Tämän lisäksi tutkielmassa pyritään selvittämään adaptoitumiseen valmiin organisaation ominaisuuksia. Tutkielmassa pyritään selvittämään ne tekijät, jotka auttavat organisaatiota adaptoitumaan kriisiin. Tutkielmassa haastateltiin Fredman-konsernin johtoa, nämä haastattelut tuovat tutkielman aineistoon myyjän näkökulman. Asiakkaan näkökulma on otettava huomioon, kun tutkimuksen kohteena on myynti. Asiakkaan näkökulman tutkielmaan tuo Fredmanin tärkeimpiin luokiteltavat asiakkaat, Kespro Oyj, Meira Nova Oy ja Wihuri Oy Aarnio Metro-tukku. Haastateltavat asiakkaat tuovat tutkielmalle merkittävää arvoa. Ne ovat elintarvikealan keskusliikkeitä, joiden kautta tapahtuu suurin osa ravitsemisalan elintarvike- ja käyttötarviketuotteiden vaihdannasta. Puolistrukturoidut teemahaastattelut analysoitiin organisaation adaptaation teoriaa käyttäen. Tutkielman mukaan suuretkin organisaatiot voivat adaptoitua kriisiin ketterästi. Tärkeimpinä tekijöinä suuren organisaation adaptaatiossa olivat toiminnan asiakaslähtöisyys, skenaariotyöskentely ja ennus-taminen, sopeutustoimenpiteet, uudet rutiinit ja käytännöt, uuden oppiminen sekä organisaation talou-dellinen tilanne. Tutkielmassa selvisi, että myyntiorganisaation onnistuneen adaptaation kannalta on tärkeää, että myyjä on asiakkaalle relevantti ennen kriisiä. Tämä onnistuu sisällyttämällä ostoportfolioon asiakkaan kannalta tärkeitä tuotteita. Myyntiorganisaation tulee onnistuneessa kriisiadaptaatiossa olla asiakaslähtöinen, sen tulee viestiä avoimesti, olla tiiviissä yhteistyössä asiakkaiden kanssa ja pyrkiä auttamaan asiakasta ratkaisemalla asiakkaan kriisin aikaisia ongelmia. COVID-19 -pandemia oli tutkielman tekohetkellä yhä käynnissä, tämä rajoittaa tutkielman tuloksia. Liikkeenjohtoa suositellaan hyödyntämään adaptoitumiseen kehitettyjä teoreettisia malleja, rekrytoimaan adaptiivisia myyjiä ja optimoimaan organisaation sisäisen viestinnän prosessit. Adaptiivisen myynnin ja organisaation adaptaation yhteys ja organisaation eri adaptoitumistoimien vaikutukset adaptiivisen myynnin mahdollisuuksiin kaipaavat lisätutkimusta.
  • Bogdanoff, Teemu (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tässä tutkielmassa tarkastellaan nuorten aikuisten brändiuskollisuutta elintarvikkeita kohtaan. Tutkielmassa tavoitteena on selvittää kirjallisuuden perusteella minkälaisia muotoja brändiuskollisuus voi saada. Empiirisessä osiossa käsitellään millaista nuorten aikuisten brändiuskollisuus on elintarvikkeita kohtaan ja minkälaisille elintarvikebrändeille he haluavat olla uskollisia. Tutkimus on otteeltaan laadullinen tutkimus, jossa aineisto kerättiin puolistrukturoitujen haastattelujen avulla. Aineistonkeruussa hyödynnettiin kauppakuitteja. Haastatteluissa keskityttiin havaitsemaan haastateltavien toistuvaa ostokäyttäytymistä sekä kognitiivisia, affektiivisia ja konatiivisia tekijöitä. Haastatteluryhmä koostui kahdeksasta Suomessa asuvasta nuoresta aikuisesta. Brändi ja brändiuskollisuus sisältävät monenlaisia tulkintoja tutkijoiden keskuudessa, jonka takia niiden määritteleminen on tärkeää. Brändiuskollisuutta lähestytään kaksiulotteisen brändiuskollisuusmallin avulla. Lisäksi tutkimuksessa kuvataan nuorten aikuisten ja elintarvikkeiden uskollisuuteen vaikuttavia tekijöitä. Teoreettinen viitekehys yhdistää nuoret aikuiset ja elintarvikkeet sekä tarkastelee niihin liittyvää brändiuskollisuutta. Tulosten perusteella nuoret aikuiset voivat olla brändiuskollisia elintarvikebrändejä kohtaan. Tähän vaikuttaa olennaisesti elintarvikekategoria. Tutkimuksen perusteella nuoret aikuiset ovat uskollisimpia liha- ja maitokategoriassa. Vähiten merkitystä nähtiin olevan kasvis- ja hedelmäkategorialla. Suhteellinen asenne oli voimakkainta isojen, vahvojen ja perinteisten suomalaisten brändien keskuudessa. Kotimaisuuden havaittiin myös olevan tärkeä ominaisuus, jota nuoret aikuiset arvostavat elintarvikebrändeissä. Suuri osa elintarvikekategorioista jäi käsittelemättä haastattelujen toteutustavan seurauksena. Tämän vuoksi kattavamman käsityksen muodostamiseksi nuorten aikuisten brändiuskollisuudesta on jatkotutkimuksissa syytä käsitellä systemaattisesti eri elintarvikekategorioita.
  • Malila, Roosa-Maaria (Helsingin yliopisto, 2020)
    The food system is not in a sustainable state. The current ways of producing and consuming food are significant contributors to climate change and biodiversity loss. In order to be able to feed the growing population of humans and ensure the living conditions on the Earth in the future there needs to be a sustainable transition in the food system. In this study, consumer-centric approach towards understanding how the transition to more ecologically sustainable food system can be made is taken. It is essential to take this bottom-up approach to the larger transition in ecological sustainability from the adolescents viewpoint, as they are the consumers of the future, and in early stages in creating their independent food consumption patterns. In addition, there is an apparent need for research on adolescents perceptions on the topic. Therefore three research questions were opposed: Firstly, are Finnish adolescents interested in ecologically sustainable food consumption? Secondly, what does ecologically sustainable food consumption mean for them? Thirdly, how would they change their food consumption habits in order to make it more ecologically sustainable? Research questions were approached qualitatively by collecting the data in eight online focus groups. Participants in the focus groups were 16 to 25 years-old Finnish adolescents. The data was analysed with discourse analysis. As the theoretical background for this research was in sustainability transitions, the results were organized by using the Five O’s framework, which consists from objectives, obstacles, options, opportunities and outcomes. According to the study, this sample of Finnish adolescents were interested in ecologically sustainable food consumption. They were convinced of the possibility that an individual consumer can make a difference through his/her consumption choices. From the adolescents viewpoint, ecologically sustainable food consumption was mostly about reduction of animal-based food products, and the emphasis was on reducing meat eating. The adolescents mentioned also the importance of local and organic food. Food waste did not have that big of a role in relation to ecologically sustainable food consumption, but it was mentioned in a context, that people should buy food only as much as they need. Food should not be wasted. Small carbon footprint and less plastic in food packaging were mentioned as well. The adolescents were willing to change their habits to more ecologically sustainable in many ways, but still they were not willing to compromise radically their current ways of consuming food. In the present everyday life, it was mainly about reducing meat intake and favoring local and organic food products. Still poor taste and structure of meat alternatives, in addition to high price of ecological food in general were seen as the central obstacles. In order to be able to change their ways of consuming even more ecologically in the future, adolescents stated that less-animal based diets should be normalized. There was also a need for reliable and clear information.
  • Huovila, Petra (Helsingin yliopisto, 2021)
    The key objective of this master’s thesis is to look at product-related video displays in online retailing and whether product presentation videos could positively impact purchasing behavior. In this master’s thesis I discuss the importance of online product display, focusing especially on the business-to-consumer area. Online business is growing rapidly but there is still a lot of potential that is underexploited. Online product presentation is vital in an online retail environment since customers do not get to touch or see the products before buying them and must rely on the descriptions of the products provided by the seller. Successful online product presentation strategies can be used to alleviate the lack of physical examination of products in online retailing. In this master’s thesis I examine five Nordic online stores by utilizing A/B test data provided by a tech company; Videoly. This study found that product presentation videos had a positive impact on users’ purchasing behavior. Using product presentation videos in online stores result in higher conversions. Findings of this thesis bring additional evidence to the power of visual and dynamic product presentation forms in online retailing.
  • Lehto, Iina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella työnantajakuvan muodostumista sosiaalisessa mediassa milleniaalien silmin. Tutkimus toteutettiin laadullisesti teemahaastatteluja hyödyntäen. Haastateltaviksi valittiin kymmenen milleniaalia. Haastatteluihin valitut milleniaalit erosivat toisistaan sekä iältään että uransa vaiheilta. Tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolinen haastattelutulos. Tutkimuksen tavoitteena on kuvailla ja analysoida, miten potentiaalisen milleniaali työntekijän kokema työnantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa ja mitkä asiat vaikuttavat työnantajakuvan muodostumiseen. Milleniaalit valikoituivat kohderyhmäksi, sillä heitä ei oltu aikaisemmin käytetty kohderyhmänä sosiaalisessa mediassa muodostuvaa työnantajakuvaa tutkiessa. Milleniaalit käyttävät sosiaalista mediaa päivittäin, joten he sopivat kohderyhmäksi myös sosiaalisen median aktiivisuutensa vuoksi. Tutkimukseen kuuluu teoreettinen osuus, jossa avataan aiemman tutkimuksen kannalta keskeiset käsitteet ja esitellään työnantajakuvan muodostuminen. Lisäksi teoriaosuudessa kuvataan milleniaaleja työelämässä ja heitä ohjaavia arvoja. Tutkimuksen tuloksena havaittiin, että milleniaalit etsivät sosiaalisen median kanavista signaaleja yrityksestä, joiden avulla he muodostavat päässään työnantajakuvan organisaatiosta. Tämän tutkimuksen mukaan milleniaalit arvostivat erityisesti psykologisia ja toiminnallisia ominaisuuksia työnantajakuvan muodostamisessa. Lisäksi sosiaalisen median kanavista Instagram ja Linkedin osoittautuivat tärkeimmiksi alustoiksi työnantajakuvan muodostamiselle. Teemahaastattelujen tavoitteena on päästä tiettyyn ilmiöön sisään. Tässä tutkimuksessa onnistuttiin pääsemään perille siitä, miten työantajakuva muodostuu sosiaalisessa mediassa haastateltujen milleniaalien mielestä. Kuten laadullisissa tutkimuksissa yleensäkin, myös tässä tutkimuksessa on omat rajoitteensa. Haastattelut keskittyvät yksilökohtaisiin kokemuksiin, ja nämä kokemukset voivat muuttua ajan saatossa. Tulevaisuudessa samat haastateltavat saattaisivat kertoa eri huomioita työnantajakuvan muodostumisesta sosiaalisessa mediassa.
  • Linna, Kimberly (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tässä Pro Gradu –tutkimuksessa tutkitaan, miten sosiaalisen median markkinointiviestintä vaikuttaa yli 50-vuotiaan kuluttajan kaurajuoman ostopäätökseen. Tavoitteena on selvittää, missä sosiaalisen median kanavissa kuluttajat kohtaavat kaurajuoman markkinointiviestintää. Tutkimuksessa tarkastellaan lisäksi, mitä sosiaalisen median markkinointiviestintäkanavia yli 50-vuotiaat kuluttajat hyödyntävät kaurajuoman ostopäätösprosessin eri vaiheissa. Tutkimus toteutettiin laadullisena, eli kvalitatiivisena tutkimuksena ja menetelmäksi valikoitui puolistrukturoitu teemahaastattelu, joka pohjautuu tutkimuksen viitekehykseen. Haastatteluihin osallistui kokonaisuudessaan 11 kuluttajaa, joista kaikki olivat yli 50-vuotiaita ja olivat edes kerran ostaneet kaurajuomaa. Tutkimuksen haastatteluaineisto analysoidaan sisällönanalyysin ja teemoittelun avulla. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys pohjautui ostopäätösprosessiin sekä sosiaalisen median markkinointiin, jonka teoriapohja nojautui vahvasti perinteisen markkinoinnin neljään kilpailukeinoon. Teoria käsittelee ostopäätöksen eri prosessinvaiheita, digitaalista markkinointia ja sosiaalista mediaa sekä sen markkinointiviestintää. Tutkimustulosten perusteella sosiaalisen median kaurajuoma markkinointiviestit vaikuttavat yli 50-vuotiaiden ostopäätösprosessiin, erityisesti kahden prosessivaiheen osalta. Kirjallisuudessa esitetyt aikaisemmat tutkimukset ovat osittain linjassa tämän tutkimuksen tuloksien kanssa. Sosiaalisen median markkinointiviestintä lisäsi tutkimuksen haastateltavien tietoisuutta kaurajuomasta. Haastateltavien kaurajuoman tarve heräsi osittain sosiaalisen median markkinointiviestinnästä. Tutkimuksen haastateltavat korostivat arvostavansa kaurajuoman terveydellisiä ominaisuuksia, mikä myös ilmeni tiedonhaun aktiivisuutena. Lisätietoa haettiin useasta eri kanavasta: erilaisilta internetsivuilta, digitaalisilta alustoilta sekä lähipiirin tuttavilta. Empiirisen tutkimuksen perusteella ikä vaikuttaa siihen, mitä kanavia haastateltavat käyttivät ostopäätösprosessissa hyödykseen. Kanavien valinta vaikuttaa myös siihen, kuinka hyvin sosiaalisen median markkinointiviestintä tavoitti haastateltavat. Tutkimustuloksien pohjalta voi todeta, että kohderyhmän ikä vaikuttaa merkittävästi siihen, mitä sosiaalisen median kanavia hyödynnetään ostopäätösprosessin aikana. Markkinointiviestintäkanavan valinnalla on havaittavissa useita vaikutuksia kuluttajan kaurajuomaostopäätökseen. Kuusi yhdestätoista kuluttajasta mainitsi ostavansa kaurajuoman kohdennetun sosiaalisen median markkinointiviestin perusteella.
  • Jääskelä, Mari (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten suomalaisen elintarvikealan B2B-yritykset hyödyntävät sosiaalisen median sisältöä asiakashankinnassaan. Tutkimuksen lähestymistapa oli laadullinen ja empiirinen aineisto kerättiin teemahaastatteluilla, joihin haastateltiin kolmea kansainvälistä elintarviketeollisuusyritystä. Yrityksistä haastateltiin yhteensä neljää henkilöä markkinoinnista ja myynnistä. Tutkimuksessa haluttiin selvittää yritysten kokemuksia ja asenteita sosiaalisen median ja sen sisällön hyödyntämisestä B2B-yrityksen asiakashankinnassa. Lisäksi haluttiin saada lisätietoa mahdollisista hyödyistä, joita sosiaalinen media voi tarjota asiakashankinnalle. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys muodostettiin kirjallisuuskatsauksen ja aiempien tutkimusten pohjalta. Viitekehys rakentui vetovoimaisen sisältömarkkinoinnin, digitaalisen myyntitunnelin, sosiaalisen myyntityön ja sosiaalisen median teorioiden ympärille. Tutkimuksen perusteella voidaan todeta, että sosiaalisella medialla ja sen sisällöllä on merkitystä tutkimusyritysten asiakashankinnassa, mutta sen ei kuitenkaan koeta korvaavan perinteisen markkinoinnin tai myynnin keinoja. Sosiaalisella medialla nähtiin silti olevan selvä rooli näiden keinojen ohella tai niitä tukevana työkaluna. LinkedIn osoittautui yrityksissä tärkeimmäksi sosiaalisen median kanavaksi, sillä sen ympäristö koettiin eri kanavista selvästi ammattimaisimmaksi ja sen kautta tavoitettiin parhaiten B2B-asiakkaita. Lisäksi WeChat nähtiin edellytyksenä Kiinan markkinoilla toimimisessa. Sosiaalisen median suurimpana hyötynä nähtiin vuorovaikutuksen ja asiakassuhteiden ylläpidon helpottaminen B2B-asiakkaiden kanssa. Tulevaisuudessa sosiaalisen median ja sen sisällön hyödyntäminen tulee todennäköisesti kasvamaan B2B-yritysten markkinoinnissa ja myynnissä. Tämä tulee vaatimaan yrityksiltä lisää resursseja sekä työntekijöiden osaamisen lisäämistä sisältömarkkinoinnista ja sosiaalisesta myynnistä. Olennaista sosiaalisen median sisällön hyödyntämisessä asiakashankinnassa on tutkimuksen perusteella erilaisten työkalujen hyödyntäminen ja asiakkaille merkityksellisen sisällön luominen myyntiprosessin jokaisessa vaiheessa.
  • Niininen, Jasmin (Helsingin yliopisto, 2019)
    Pro-gradu tutkielmassa tutkitaan alkuperämaan vaikutusta (Country-of-origin effect) ruotsalaisten kuluttajien ostopäätökseen. Tämä kyseinen ilmiö liittyy siihen, että kun kuluttajat valitsevat tuotteita, heidän valintaansa vaikuttavat tuotteiden alkuperämaat. Mitä suurempi alkuperämaavaikutus on, sitä enemmän se vaikuttaa päätökseen. Alkuperämaavaikutus koostuu kolmesta eri ulottuvuudesta, joita ovat kognitiviinen, normatiivinen ja affektiivinen. Näihin ulottuvuuksiin liittyy kuluttajien tietoisuus, suhtautuminen ulkomaihin, asenteet, stereotypiat, kulttuuri ja normit, sekä kuluttajan oma isänmaallisuus. Alkuperämaavaikutukseen liittyy vahvasti myös se, että millainen brändi ja imago maalla on. Mitä positiivisempi brändikuva maalla on, sitä helpommin sen on myydä ja markkinoida tuotteitaan. Tutkimuksen teoriaosuudessa esitellään alkuperämaavaikutuksen aiempaa tutkimusta ja sen kolme vaikuttavaa ulottuvuutta. Siinä kerrotaan myös Suomen omasta alkuperämaavaikutuksesta ja siitä, kuinka siihen on pyritty vaikuttamaan. Tutkimuksen tavoitteina oli selvittää sitä, miten alkuperämaavaikutus ilmenee ruotsalaisilla elintarvikkeilla, sekä sitä miten Suomi alkuperämaana vaikuttaa ostopäätökseen. Tutkimus oli laadullinen haastattelututkimus ja se toteutettiin käyttämällä viitekehyksenä Fischerin ja Zeugner-Rothin artikkelia alkuperämaavaikutuksesta. Tutkimuksen tuloksista selviää, että alkuperämaa vaikuttaa ruotsalaisiin kuluttajiin. Monet kuluttajista haluavat ostaa ruotsalaisia tuotteita ympäristösyistä, sekä tukeakseen paikallisia toimittajia. Ruotsalaiset kuluttajat eivät ole isänmaallisia, vaan moni heistä ostaa mielellään myös suomalaisia tuotteita, eikä välttämättä valitse aina ruotsalaista suomalaisen sijaan. Isänmaallisuutta enemmän tutkimuksessa voitiin havaita identifioitumista muihin Pohjoismaihin. Tutkimuksen mukaan suomalaiset tuotteet koetaan maukkaina ja laadukkaita, ja Suomeen alkuperämaana suhtaudutaan positiivisesti. Suomen maabrändiä kuitenkin tulisi pyrkiä parantamaan tehokkaalla brändimuokkauksella ja markkinoilla, jotta suomalaisia elintarvikkeita voitaisiin myydä enemmän Ruotsissa. Suomeen liittyi yhä myös stereotyyppisiä mielikuvia, joita voitaisiin maabrändityön avulla pyrkiä muuttamaan.