Browsing by Subject "Physicians"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 49
  • Heinäaho, Emil (2019)
  • Moisala-Julkunen, Lotta; Elovainio, Marko; Halila, Hannu; Vänskä, Jukka; Gluschkoff, Kia (2020)
    Lähtökohdat : Tarkastelimme suomalaislääkärien työkuormituksen (työn suuret vaatimukset mutta vähäiset mahdollisuudet vaikuttaa työhön) ja sairausläsnäolon yhteyttä sekä työyksikön myönteisen ilmapiirin sairausläsnäololta suojaavaa vaikutusta. Menetelmät : Poikkileikkaustutkimuksen aineisto (N = 2 337) perustui Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselyyn. Tulokset : Vastaajista 62 % oli työskennellyt sairaana kuluneen vuoden aikana. Suuri työkuormitus oli yhteydessä suurempaan sairausläsnäolon riskiin (kerroinsuhde OR 1,23–1,99 mallinnustavasta riippuen). Työyksikön hyvä ilmapiiri pienensi hyvin kuormittavaan työhön liittyvää sairausläsnäolon riskiä. Päätelmät : Lääkärien työskentelyä sairaana voi auttaa vähentämään se, että työn vaatimuksia vähennetään, lääkärien mahdollisuuksia vaikuttaa työhön lisätään ja työyksikön ilmapiiriä kehitetään.
  • Kinnunen, Marina; Mönttinen, Helena; Aaltonen, Leena-Maija; Roine, Risto P. (2017)
    Terveydenhuollon toimintayksiköiden lääkkeet on tarkoitettu vain potilaille. Sairaaloiden lääkekaapeista on usein valitettavan helppoa ottaa lääkkeitä myös omaan käyttöön. Ratkaisevaa on, kuinka organisaatio suhtautuu tähän.
  • Pentinmikko, Ada; Lämsä, Riikka (2019)
    Lähtökohdat Julkisen terveyspalvelujärjestelmän murros on haastanut lääkäreiden ammatillisen identiteetin. Suomessa on tehty lääkäreiden yhteiskuntasuhteesta vain vähän profession omia puhetapoja tarkastelevaa laadullista tutkimusta. Menetelmät Aineistona on 263 Lääkärilehden pääkirjoitusta, jotka on poimittu joka toiselta vuodelta ajanjaksolla 1980–2014. Ammattijärjestölehden ajatellaan heijastelevan ammattikunnan sisäistä keskustelua. Aineisto analysoitiin sisällön- ja diskurssianalyysin avulla. Tulokset Lääkäriprofession yhteiskuntasuhteesta puhutaan työtehtävien, työn ideologioiden ja työskentely¬olosuhteiden kautta. Työskentelyolosuhteisiin liittyvä puhe yleistyy ajanjakson 1980–2014 loppupuolella. Samalla työtehtäviä korostavat puhetavat vähenevät. Päätelmät Lääkärikunta näyttäisi omaksuneen työskentelyolosuhteita koskevan argumentaation osaksi ammatillisen yhteiskuntaroolin määrittelyä. Tämä heijastelee erityisesti perusterveydenhuollon haasteita lääkäreiden sitouttamisessa.
  • Mattila, Pyry; Parmanne, Piitu; Rellman, Johanna; Kulmala, Petri; Heikkilä, Teppo; Sumanen, Markku; Kortekangas-Savolainen, Outi; Kaila, Minna; Heistaro, Sami; Halila, Hannu (2020)
    Lähtökohdat Lääkäri 2018 -tutkimus kartoittaa suomalaisten lääkärien koulutusta, arvoja, ammatti-identiteettiä ja urasuunnitelmia. Tässä artikkelissa keskitymme erikoistumiskoulutuksen kysymyksiin ja kuvaamme tutkimusaineiston. Menetelmät Perusjoukon muodostivat alle 70-vuotiaat Suomessa asuvat laillistetut lääkärit, jotka olivat antaneet luvan henkilötietojen luovuttamiselle (n = 23 131). Otokseen valittiin Suomen Lääkäriliiton rekisteristä parillisina päivinä syntyneet lääkärit (n = 11 336). Kyselytutkimuksen vastaukset kerättiin sähköisellä ja paperilomakkeella. Vastausosuus oli 46 %. Tulokset Tärkeimmät erikoisalan valintaan vaikuttaneet tekijät olivat omat taidot ja persoonallisuus sekä alan monipuolisuus. Mahdollisuudella tutkimustyöhön tai yksityissektorilla toimimiseen ei ollut merkittävää vaikutusta. Vastanneista 72 % oli melko tai erittäin tyytyväisiä erikoislääkärikoulutukseensa. Päätelmät Aineisto antaa kattavan kuvan lääkärien taustatiedoista, näkemyksistä ja lääkärikoulutuksen kehitystarpeista vuonna 2018. Erikoisalavalintoihin vaikuttavat tekijät ovat yksilöllisiä, ja lääkärit ovat yleisesti tyytyväisiä valintaansa.
  • Taiminen, Heini; Saraniemi, Saila; Joffe, Grigori; Stenberg, Jan-Henry; Parkinson, Joy (2019)
    Nettiterapiat tarjoavat lääkärien näkökulmasta hyväksytyn tavan tarjota hoitoa. Kyselytutkimuksessa lääkärit katsoivat ne kuitenkin alkuvaiheen hoitoa täydentäväksi lisäksi eikä ainoaksi hoitovaihtoehdoksi. Nettiterapiaei saisi jäädä irralliseksi muusta hoitopolusta.
  • Elovainio, Marko; Virtanen, Marianna; Oksanen, Tuula (2017)
  • Niemi-Murola, Leila; Leinonen, Veli-Matti; Lampela, Hanna; Svedström-Oristo, Anna-Liisa; Skants, Noora; Pyörälä, Eeva (2018)
    Lääkärikouluttajan erityispätevyyden saaneet kokevat hyötyneensä prosessista, vaikka pätevyyden tuoma arvostus ei näy työpaikalla. Teoreettisen pedagogisen koulutuksen saatavuus näyttää olevan pullonkaula.
  • Lehtovirta, Mikko (2018)
    Yhteistyö on opettanut minulle lääkärinä nöyryyttä.
  • Salonen, Jonna; Saari, Tom; Martikainen, Susanna (2016)
  • Palovuori, Elina; Pitkäranta, Anne (2019)
  • Venkata, Siva Prasada Reddy Maddirala; Kielgast, Peter; Udhumansha, Ubaidulla; Airaksinen, Marja (2017)
    Background: Community pharmacists could play more potential role when finding ways to allocate effectively limited healthcare resources in primary care in many developing countries, including India. Pharmacists could participate in national public health programs, and cooperate effectively with other members of health care team. This small-scale pilot study was designed to develop a method for characterizing physicians' perceptions on the role of pharmacists in public health and patient care in India. Methods: Six volunteers visited 800 physicians in Southern region in India and collected data in 2014. The survey tool consisted of 28 structured questions concerning: (i) physicians' experiences of cooperation with pharmacists; (ii) physicians' general opinion on pharmacists' involvement in National Public Health Programs (NPHPs) in India; and (iii) pharmacists' involvement in 11 major NPHPs. The data were collated and extracted and descriptive statistical analysis was conducted by SAS (version 9.3). Results: Of total 800 physicians contacted, 129 responded. Of the responding physicians 98% were comfortable with pharmacists' roles in general, 96% were comfortable or somewhat comfortable to collaborate with pharmacists, and 82% regarded pharmacists as part of health care team. The physicians with shorter professional practice were more positive on pharmacists' involvement in NPHPs than physicians having at least 11 years' experience. Overall response of accepting pharmacists' role and involvement in NPHPs was positive, Pulse Polio, HIV/AIDS, Tuberculosis and Tobacco control, and Leprosy eradication programs being the top NPHPs where physicians perceived pharmacists had a role to play. Conclusion: This small-scale pilot study indicates that Indian physicians are willing to collaborate with pharmacists and are comfortable to involve them in the health care team. The survey also revealed differences in opinions between junior and senior physicians: the longer physicians' practice experience was, the less favorable they were for pharmacists' involvement in NPHPs.
  • Renkonen, Risto; Kontula, Kimmo (2018)
  • Heponiemi, Tarja; Hyppönen, Hannele; Kujala, Sari; Aalto, Anna-Mari; Vehko, Tuulikki; Vänskä, Jukka; Elovainio, Marko (2018)
    Background: Among the important stress factors for physicians nowadays are poorly functioning, time consuming and inadequate information systems. The present study examined the predictors of physicians' stress related to information systems (SRIS) among Finnish physicians. The examined predictors were cognitive workload, staffing problems, time pressure, problems in teamwork and job satisfaction, adjusted for baseline levels of SRIS, age, gender and employment sector. Methods: The study has a follow-up design with two survey data collection waves, one in 2006 and one in 2015, based on a random sample of Finnish physicians was used. The present study used a sample that included 1109 physicians (61.9% women; mean age in 2015 was 54.5; range 34-72) who provided data on the SRIS in both waves. The effects of a) predictor variable levels in 2006 on SRIS in 2015 and b) the change in the predictor variables from 2006 to 2015 on SRIS in 2015 were analysed with linear regression analyses. Results: Regression analyses showed that the higher level of cognitive workload in 2006 significantly predicted higher level of SRIS in 2015 (beta = 0.08). The reciprocity of this association was tested with cross-lagged structural equation model analyses which showed that the direction of the association was from cognitive workload to SRIS, not from SRIS to cognitive workload. Moreover, increases in time pressure (beta = 0.16) and problems in teamwork (beta = 0.10) were associated with higher levels of SRIS in 2015, whereas job satisfaction increase was associated with lower SRIS (beta = -0.06). Conclusions: According to our results, physicians' cognitive workload may have long-lasting negative ramifications in regard to how stressful physicians experience their health information systems to be. Thus, organisations should pay attention to physicians workload if they wish physicians to master all the systems they need to use. It is also important to provide physicians with enough time and collegial support in their system-related problems, and in learning new systems and system updates.
  • Heponiemi, Tarja; Hyppönen, Hannele; Kujala, Sari; Aalto, Anna-Mari; Vehko, Tuulikki; Vänskä, Jukka; Elovainio, Marko (BioMed Central, 2018)
    Abstract Background Among the important stress factors for physicians nowadays are poorly functioning, time consuming and inadequate information systems. The present study examined the predictors of physicians’ stress related to information systems (SRIS) among Finnish physicians. The examined predictors were cognitive workload, staffing problems, time pressure, problems in teamwork and job satisfaction, adjusted for baseline levels of SRIS, age, gender and employment sector. Methods The study has a follow-up design with two survey data collection waves, one in 2006 and one in 2015, based on a random sample of Finnish physicians was used. The present study used a sample that included 1109 physicians (61.9% women; mean age in 2015 was 54.5; range 34–72) who provided data on the SRIS in both waves. The effects of a) predictor variable levels in 2006 on SRIS in 2015 and b) the change in the predictor variables from 2006 to 2015 on SRIS in 2015 were analysed with linear regression analyses. Results Regression analyses showed that the higher level of cognitive workload in 2006 significantly predicted higher level of SRIS in 2015 (β = 0.08). The reciprocity of this association was tested with cross-lagged structural equation model analyses which showed that the direction of the association was from cognitive workload to SRIS, not from SRIS to cognitive workload. Moreover, increases in time pressure (β = 0.16) and problems in teamwork (β = 0.10) were associated with higher levels of SRIS in 2015, whereas job satisfaction increase was associated with lower SRIS (β = − 0.06). Conclusions According to our results, physicians’ cognitive workload may have long-lasting negative ramifications in regard to how stressful physicians experience their health information systems to be. Thus, organisations should pay attention to physicians workload if they wish physicians to master all the systems they need to use. It is also important to provide physicians with enough time and collegial support in their system-related problems, and in learning new systems and system updates.
  • Hallamaa, Jaana (2017)
    Hyvin toimivassa yhteiskunnassa lääkäriprofession perustellut näkemykset vaikuttavat päätöksentekoon, eikä sovittamattomia vastakkainasetteluja ammattikunnan ja lainsäädännön välille synny.