Browsing by Subject "corporate social responsibility"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-22 of 22
  • Laanes, Liia (2007)
    Corporate Social Responsibility (CSR) is not a new concept, but the focus of CSR research has shifted to the public sector in recent years. There have been some studies in Estonia about enterprises and their activities in CSR, but almost nothing concerning the public sector and CSR. Therefore studying the role of the public sector in CSR should start with mapping the current situation. The aim of this thesis is to map and to analyse the current role of Estonian local authorities and county governments in CSR, as well as their interests and attitudes regarding CSR and to attempt to model Estonian politics of CSR on a local level. The focus is on the local authorities, since the local authorities have more contact with the companies than the national authorities do. There are three main research questions for the thesis. First, do local authorities (and county governments) in Estonia share a similar understanding of CSR? Second, which roles does the public sector in Estonia generally play in fostering CSR among companies? Third, what constraints do local authorities have while furthering CSR? To collect the data for the thesis, a questionnaire was sent to all Estonian local municipalities and county governments. The survey mainly addressed the current CSR policies of the public sector and the challenges they face. The study indicates that there is some awareness of CSR in both the private and the public sector in Estonia. Though the awareness in the public sector seems to be higher than among small and medium-sized enterprises, the awareness is still an obstacle for the public sector as well. There is a connection between the level of awareness of the municipality and municipality’s size and dominating economic sector. Sustainable development is one of the central themes of CSR and the Estonian public sector is familiar with it. Though sustainable development is a part of municipal, as well as county and national, development plans, not all public sector actors may see the connection between sustainable development and CSR. Of the four main roles (mandating, facilitating, partnering, and endorsing) the public sector in Estonia favours partnering the most and mandating the least. There is interest among local municipalities and county governments to network with each other in promoting CSR.
  • Loponen, Reetta-Kaarina (2008)
    Tutkimuksen kohteena on suomalaisten yritysten vastuuraportointi ja erityisesti kansainvälinen GRI- raportointiohjeisto, jonka tavoitteena on edistää raporttien kehittymistä vertailukelpoisempaan ja laadukkaampaan, tilinpäätöskäytäntöä muistuttavaan muotoon. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää empiirisen aineiston valossa, miten hyvin kansainvälisen raportointiohjeiston, GRI:n, tavoitteet raporttien vertailukelpoisuudesta, olennaisuudesta ja sidosryhmien osallistamisesta toteutuvat. Tutkimuksen päätehtävä on arvioida GRI:n tavoitteiden ja periaatteiden toteutumista suomalaisessa vastuuraportoinnissa. Tutkimuksen tarkoituksena on lisätä ymmärrystä ja tietoa vastuuraportoinnista, mitä voidaan käyttää kehitettäessä organisaatioiden vastuuraportointia edelleen. Tutkimuksen perusteella voidaan arvioida suomalaisen GRI-raportoinnin nykytilaa sekä arvioida GRI-ohjeiston onnistumista ja soveltuvuutta suomalaiseen raportointiin. Tutkimuksen viitekehyksenä toimivat pääasiallisesti sidosryhmälähestymistavat, jotka auttavat ymmärtämään miksi organisaation tulee tai kannattaa raportoida sidosryhmilleen toimintansa vaikutuksista. Tässä työssä yhteiskuntavastuuta ei käsitellä liiketoiminnasta erillisenä toimintona, vaan yrityksen vastuun nähdään olevan sen ydintoiminnan vaikutuksia ympäristöönsä. Aineistona tutkimuksessa on 29 yrityksen vastuuraportit ja soveltuvilta osin vuosikertomukset, tilinpäätökset sekä www-sivut. Tutkimus on joitakin yksinkertaisia määrällisiä menetelmiä soveltava, mutta pääasiassa laadullinen sisällönerittely suomalaisista vastuuraporteista.Käytössä oli LTT-Tutkimuksen kehittämä arviointimenetelmä, jossa kaikki raportit pisteytettiin. Arviointikohdat noudattelivat GRI 2002- raportointiohjeiston avainindikaattoreita. Määrällisiä kriteerejä arvioitiin asteikolla 0-1-2-3 ja laadullisia asteikolla 0-1-2. Määrällisiä kriteerejä arvioinnissa oli yhteensä 27 ja laadullisia kriteerejä 58. Arvioinnissa apuna käytettiin Access- tietokantaohjelmaa, jonne tallennettiin jokaisesta arvioitavasta raportista. Tämän tutkimuksen valossa GRI on onnistunut periaatteissaan suhteellisen hyvin. GRI-raportoijien joukko on kuitenkin Suomessa suhteellisen pieni. Raportointi oli kuitenkin selvästi levinnyt yli toimialarajojen, eikä se ollut enää pelkästään teollisuusyritysten asia. Suuri osa raportoijista oli päätynyt julkaisemaan vastuuraportin ja vuosikertomuksen yksissä kansissa, mikä osoittaisi vastuuraportoinnin vähitellen saavuttavan tasavertaisempaa asemaa organisaation raportoinnissa suhteessa perinteiseen tilinpäätösraportointiin. GRI:n käyttäminen on tämän tutkimuksen valossa tuonut raportteihin paljon määrällisiä indikaattoreita, vertailutietoa useilta vuosilta sekä ohjeistanut yrityksiä raportoimaan tasapainoisesti vastuun eri osa-alueilta. Raporttien kattavuus oli tutkimuksen valossa kohtuullisen hyvä. Raportointiperiaatteet ja raportin kattavuus ilmoitetaan erittäin usein. Raportteja voidaan pitää indikaattorien raportointitaajuuden mukaan kuitenkin vain osittain uskottavina. Suurimmat puutteet löydettiin raporttien laskentaperiaatteiden vakiintumattomuudessa. Raportteja on siten vaikea vertailla keskenään edes saman toimialan sisällä. Kehityskohteita löydettiin myös olennaisuuden periaatteen määrittelystä ja sidosryhmien osallistamisesta. Kolmasosa tutkituista raporteista oli ulkoisesti varmennettu ja raporttien kieli oli ymmärrettävää