Browsing by Subject "hinnat"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-38 of 38
  • Viikin tiedekirjasto; Viikki Science Library; Vetenskapliga biblioteket i Vik (Weilin'in ja Göös'in kirjapaino, 1874)
  • Pönkä, Harri (Helsingfors universitet, 2011)
    The main motivation for this thesis is to analyze whether there is a statistical relationship between shocks in oil prices and macroeconomic variables in Finland. Previous studies have suggested that oil price shocks may have effects on macroeconomic aggregates including real GDP, industrial production, CPI inflation, and unemployment. Although there is extensive literature on the topic, little empirical work has been done in Finland. The theoretical part of this study is focused on analyzing the suggested economic relationships between changes in oil prices and macroeconomic variables. The specific features of the Finnish economy related to consumption and acquiring of oil are presented, with comparisons made with the US. An extensive overview of the existing literature on the topic will also be included. In the empirical part of the thetis bivariate and multivariate vector autoregressive (VAR) models are used on Finnish data to study the relationship between oli price shocks and a number of macroeconomic variables. Both monthly and quarterly data is used for the period 1985m6-2010m12 (1985q3-2010q4). Different oil price series and transformations are used in order to ensure robustness of the results and to test for possible asymmetric effects. Findings from bivariate VAR models suggest that oil price shocks are Granger-causal for changes in real GDP, industrial production, inflation, and unemployment with at Ieast some of the oil shock specifications used. The results for the multivariate VAR models include the most important findings of my thesis, since these models allow us to control for interrelations between macroeconomic variables that could be attributed to the oil shocks in bivariate models. The main findings from multivariate models are that the overall responses of industrial production and real GDP to an oil shock are negative, while responses of CPI inflation and the unemployment rate are positive. The findings from the asymmetric oil price series suggest that the responses to positive and negative oil shocks are symmetric.
  • Holopainen, Viljo (Suomen metsätieteellinen seura, 1960)
  • Viikin tiedekirjasto; Viikki Science Library; Vetenskapliga biblioteket i Vik (Kauppa- ja teollisuuskomisioni, 1918)
    Pihka- ja tervakonttorin julkaisuja / Kauppa- ja teollisuuskomisioni;2
  • Aalto-Setälä, Ville; Matschoss, Kaisa; Nikkilä, Marita (Kuluttajatutkimuskeskus, 2006)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 2/2006
    Palvelut muodostavat nykyisin lähes 70 prosenttia länsimaiden kokonaistalouksista. Lisäksi palvelujen osuus näyttää nousevan kokonaistuotannon kasvaessa. Sen vuoksi nimenomaan palveluiden hintatasolla on ratkaiseva merkitys tarkasteltaessa maan kokonaishintatasoa. Hintaerot palvelumarkkinoilla ovat suuret. Palveluiden hinnat ovatkin kalleimmissa Euroopan maissa noin kuusi kertaa korkeammat kuin halvimmissa maissa. Tavaramarkkinoilla maiden väliset hintaerot ovat huomattavasti pienemmät. Sekä tavaroiden että palveluiden hintataso nousee maan tulotason noustessa. Palvelujen hinnat nousevat tulotason noustessa huomattavasti voimakkaammin kuin tavaroiden. Korkean elintason maissa palvelut ovatkin suhteessa tavaroita kalliimpia. Palvelut voidaan jakaa karkeasti ottaen kahteen ryhmään: työvoimavaltaisiin ja pääomavaltaisiin. Työvoimavaltaisilla palvelualoilla maiden väliset hintaerot ovat tyypillisesti suuret. Hintaerot ovat pääosin työvoimakustannusten sanelemat ja Euroopan maiden väliset erot työvoimakustannuksissa ovat suuret. Maiden väliset hintaerot ovat huomattavasti pienemmät ja myös ennustamattomammat pääomavaltaisilla toimialoilla. Pääomavaltaisten toimialojen hintaerot johtuvat toimialan kilpailutilanteesta, käytetystä teknologiasta ja joskus myös luonnonolosuhteista. Palveluiden hinnat ovat Suomessa keskimäärin kalliita verrattuna Euroopan maiden keskitasoon. Palveluiden keskihinta on Suomessa 19 prosenttia EU15-maiden keskiarvoa korkeampi. Hintaero verrattuna kaikkien Euroopan maiden keskiarvoon, jota alentavat sekä EU:n uudet jäsenmaat että hakijamaat, on vielä huomattavasti suurempi. Toisaalta Suomen palveluiden hintaero alle kymmenen miljoonan asukkaan EU15-maiden keskiarvoon on ainoastaan kolme prosenttia. Palveluiden kalleus Suomessa riippuukin tarkasteluperspektiivistä. Lisäksi on huomattava, että tietyn maan sisälläkin voi olla suuret hintaerot palvelutoimialojen välillä. Erityisen kalliita Suomessa ovat korjauspalvelut ja melko edullisia puolestaan puhelupalvelut ja energia. Kuinka paljon palveluiden hintaeroihin sitten voidaan vaikuttaa julkisen vallan toimilla esimerkiksi purkamalla sääntelyä ja tehostamalla kilpailua? Tähän kysymykseen löydetään hyvin erilaisia vastauksia katsomalla eri palvelumarkkinoiden tilannetta. Tarkasteltaessa puhelupalveluita tai tietyin varauksin myös sähkömarkkinoita, huomataan, että Suomi voi korkeista työvoimakustannuksista ja pienestä markkina-alueen koosta huolimatta olla edullinen maa, jossa kilpailu toimii tehokkaasti. Voidaanko sanoa, että minkä tahansa palvelumarkkinan hintataso pystytään saamaan edulliseksi eurooppalaisessa vertailussa, kunhan julkinen sektori osaa luoda toimialan kilpailulle optimaalisen ympäristön? Näin tuskin voidaan sanoa. Ei ole realistista, että esimerkiksi runsaasti työvoimakustannuksia sisältävien korjauspalveluiden hinnat saataisiin Suomessa lähelle koko Euroopan keskitasoa, jota uudet jäsenmaat ja hakijamaat laskevat. Yleisesti voidaankin sanoa, että pääomavaltaiset palvelutoimialat voivat tehokkaasti toimiessaan olla Suomessa hyvin kilpailukykyisiä ja tällaisten palveluiden hinnat alhaisia. Työvoimavaltaisten palveluiden hintataso taas ei voi olla alhainen ilman työvoimakustannusten merkittävää laskua.
  • Lihtonen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1942)
  • Høsteland, John E. (Suomen metsätieteellinen seura, 1978)
  • Peltoniemi, Ari (Kuluttajatutkimuskeskus, 2013)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 144
  • Heikinheimo, Lauri (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Kuronen, P. V. (Jyväskylä : Gummerus, 1908)
  • Pöntynen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1936)
  • Ervasti, Seppo (Suomen metsätieteellinen seura, 1958)
  • Saari, Eino (Suomen metsätieteellinen seura, 1940)
  • Pekola, P (Kela, 2018)
    Studies in social security and health 148
    Erilaisten markkinamekanismien käyttö on yleistynyt eri maiden terveyspalveluissa. Yleisesti ajatellaan, että kilpailu lisää laatua erityisesti silloin, kun hinnat ovat kiinteät ja asiakkaat voivat vapaasti valita palveluntuottajansa. Intuitiivisesti järjestelmä toimii seuraavasti: kilpailun kiristyessä valinnanvapauden myötä asiakkaat valitsevat tuottajikseen parempaa laatua tuottavat yksiköt, ja siten parempaa laatua tuottavien yritysten voitot kasvavat. Aikaisemmat kilpailua ja laatua käsittelevät tutkimukset analysoivat enimmäkseen sairaalamarkkinoita, ja tutkimuksia on tehty erityisesti Yhdysvalloissa ja Britanniassa. Tämän väitöskirjatutkimuksen tarkoituksena oli arvioida kilpailun ja sääntelyn vaikutuksia laatuun Kelan järjestämissä vaikeavammaisten fysioterapiapalveluissa. Näin ollen tämä väitöskirja laajentaa aikaisemman kirjallisuuden näkökulmaa kuntoutuspalveluihin, kuten fysioterapiaan, joita ei ole aikaisemmin tästä näkökulmasta tutkittu. Yleensä Kela järjestää fysioterapiapalvelut kilpailuttamalla tuottajat. Osallistuessaan kilpailutukseen yritykset määrittelevät tarjouksessaan sekä hinnan että laadun, ja Kela pisteyttää nämä tekijät. Sopimuskaudella 2011–2014 fysioterapiapalveluiden järjestämisessä kokeiltiin kiinteähintaista palveluseteliä kahdessa Kelan vakuutuspiirissä. Tässä järjestelmässä sopimuksen saaneet yritykset tuottivat voittoa vain, jos asiakkaat valitsivat heidät tuottajakseen. Fysioterapian asiakkaat eivät maksa palvelusta omavastuuta. Edellä mainittu toimintaympäristön muutos todennäköisesti vaikutti yritysten insentiiveihin tuottaa laatua. Tulokset osoittivat, että kilpailu laski laatua huolimatta siitä, miten palvelut järjestettiin tai miten hinta määräytyi. - Englanninkielinen julkaisu
  • Aalto-Setälä, Ville; Nikkilä, Marita (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 5/2007
    Euroopan yhdentymisen yksi tärkeä tavoite on muodostaa yhtenäinen markkina-alue, jolla tavaroiden ja palveluiden liikkuminen on vapaata. Useissa selvityksissä on kuitenkin todettu suuria hintaeroja maiden välillä. Hintaerot on nähty osoituksena yhtenäisen markkina-alueen toimimattomuudesta - pitäisihän maiden välisen kaupan poistaa tai ainakin pienentää hintaeroja. Tämä tutkimus tarkastelee elintarvikkeiden hintaeroja Helsingin ja Tallinnan välillä. Kyseessä on yksittäinen esimerkki EU:n sisämarkkinoiden toimivuudesta, mutta sillä on useita mielenkiintoisia erityispiirteitä. Ensinnäkin Helsinki ja Tallinna ovat lähellä toisiaan ja ihmiset liikkuvat paljon kaupunkien välillä. Toiseksi tiedämme Suomen ja Viron hintaerojen olevan suuria. Kolmanneksi suomalaiset kaupparyhmät ovat merkittävässä asemassa Viron päivittäistavaramarkkinoilla. Voimme siis tarkastella saman yrityksen myymän saman tuotteen hintaa kahdessa hintatasoltaan selvästi toisistaan poikkeavassa maassa. Tutkimuksen tulokset vahvistavat käsitystä elintarvikkeiden suuresta hintaerosta Viron ja Suomen välillä. Hintaerot kuitenkin vaihtelevat eri elintarvikkeiden välillä paljon. Suomalaiset merkkituotteet maksavat Virossa 12 prosenttia vähemmän kuin Suomessa. Jossain kolmannessa maassa valmistetut merkkituotteet maksavat Virossa noin 20 prosenttia vähemmän kuin Suomessa. Omassa maassa valmistettujen kotimaisten tuotteiden hinnat ovat Virossa keskimäärin peräti 44 prosenttia alemmat kuin kotimaisten tuotteiden hinnat Suomessa. Tulkintana näiden ryhmien hintavaihteluille on se, että vähittäiskaupan kustannusrakenne tai kilpailutilanne eivät vaikuta ratkaisevasti hintaeroihin maiden välillä. Sen sijaan alkutuotannosta lähtien koko elintarvikeketjussa muodostuvat hintaerot nousevat hyvinkin suuriksi. Tutkimuksen tulokset nostavat useita mielenkiintoisia kysymyksiä Euroopan sisämarkkinoiden toimivuudesta. Tulokset esimerkiksi osoittavat kuluttajien preferenssien olevan merkittävä este maiden väliselle kaupalle. Suomalaiset ja virolaiset tuotteet eivät ilmeisesti ole keskenään identtisiä, sillä virolaisten elintarvikkeiden puuttuminen Suomen markkinoilta lähes kokonaan antaa ymmärtää, että suomalaiset kuluttajat eivät pidä virolaisia tuotteita suomalaisten tuotteiden veroisina. Tulokset ovat mielenkiintoisia myös maiden välisten hintavertailujen menetelmän kannalta. Mitä elintarvikkeiden hintaero Suomen ja Viron välillä kuvaa? Kuvaako se samanmerkkisten ja samassa maassa valmistettujen tuotteiden hintaeroa, vai kuvaako se kummankin maan kotimaisten tuotteiden hintojen välistä huomattavasti suurempaa eroa?
  • Huuki, Hannu; Svento, Rauli (Springer, 2020)
    NETNOMICS: Economic Research and Electronic Networking 21, 37-58
    We study the dynamic optimization of platform pricing in industries with positive direct network externalities. The utility of the network for the consumer is modeled as a function of three components. Platform price and participation rate affect the consumer’s decision to join the platform. The platform operator is assumed to know the consumer’s sensitivities with respect to these components. In addition, the consumer’s utility is a function of other attributes, such as network privacy policies and environmental effects of the service. We assume that the distribution of these unobserved preferences in the potential customer base is known to the platform operator. We show analytically how the unobserved preferences affect the dynamic platform price design. Both static and rational expectations with respect to the platform participation are presented. We simulate an electricity market demand side management service application and show that the platform operator sets low prices in the launch phase. The platform operator can set higher launching prices if it can affect customers’ preferences, expectations or adjustment friction.
  • Vehkamäki, Seppo (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1990)
    The structure of the woodlot market in Finland in the early 1980s is described by analysing the area of woodlots sold, the heterogeneity of the woodlots, institutional regulation of woodlot ownership and information concerning the market. The decision-making processes of both woodlot sellers and buyers are examined using a model. Woodlot unit price is explained using a woodlot transaction sample for 1983 and 1984.
  • Tuovinen, Tarja (2008)
    Tutkielmassa verrataan ääriarvoteoriaan perustuvia menetelmiä normaali- ja t-jakaumamenetelmiin riskinarvioinnissa. Menetelmiä sovelletaan sähkön hinnan nousujen aiheuttamien riskien arviointiin ja ennustamiseen pohjoismaisilla sähkömarkkinoilla. Tarkoituksena on selvittää, voidaanko ääriarvomenetelmillä ennustaa muita menetelmiä tarkemmin tulevaisuuden suuret sähkön hinnan nousut. Tutkimusaineistona käytetään sähköpörssi Nord Poolin tunnittaista Suomen aluehintaa vuosilta 2000–2007. Tutkielmassa esitetään ääriarvoteorian yleiset tulokset ja ääriarvomenetelmissä käytettävät jakaumat. Ääriarvoteoria on kehitetty kuvaamaan harvoin tapahtuvia poikkeavia havaintoja, joiden tarkka mallintaminen on riskien arvioinnin kannalta erityisen tärkeää. Riskin mittaamiseen käytetään yleisesti käytettyä value at risk -suuretta (VaR), joka vastaa riskikohteen jakauman häntäkvantiilia annetulla todennäköisyydellä. Tutkielmassa sovelletaan McNeilin ja Freyn (2000) esittämää kaksivaiheista estimointimenetelmää, jossa sähkön hinnan aikasarja ensin suodatetaan aikasarjamallilla ja toisessa vaiheessa mallin estimoituihin jäännöksiin sovitetaan ääriarvojakauma. Sovitetun jakauman kvantiilien ja aikasarjamallin ehdollisen odotusarvon ja varianssin avulla voidaan laskea ehdolliset riskisuureet. Tässä tutkielmassa ehdollisissa menetelmissä sähkön hinnan logaritmimuutoksia mallinnetaan Byströmin (2005) tapaan ensin AR-GARCH-mallilla. Ehdollisessa ääriarvomenetelmässä AR-GARCH-mallin jäännöksiin sovelletaan kynnysarvon ylitys -menetelmää, jossa suuriin hinnan nousuihin sovitetaan yleistetty Pareto-jakauma. Vertailussa käytettävissä ehdollisissa menetelmissä AR-GARCH-mallin jäännösten oletetaan noudattavan normaali- ja t-jakaumaa. Neljäs vertailtava menetelmä on ehdollistamaton ääriarvomenetelmä, jossa yleistetty Pareto-jakauma sovitetaan suoraan sähkön hinnan muutoksiin. Menetelmien hyvyyttä mitataan testaamalla eri menetelmien antamien riskiennusteiden tarkkuutta. Menetelmien vertailut suoritettiin kahdella eri ajanjaksolla, joista ensimmäisellä (v. 2000–2004) estimoinnit suoritettiin koko ajanjaksolle ja toisella (v. 2005–2007) menetelmiä käytettiin ennustamaan seuraavan päivän riskisuureet. Ehdolliset menetelmät pystyvät tuottamaan markkinatilanteeseen reagoivat riskiestimaatit. Normaali- ja t-jakaumamenetelmät aliarvioivat riskin suuruutta, joten näillä menetelmillä ei pystytä varautumaan suuriin hinnan nousuihin. Ohuthäntäisinä jakaumina ne eivät sovellu kuvaamaan sähkön hinnan paksuhäntäistä ja vinoa jakaumaa. Ääriarvoteoriaan perustuvilla menetelmillä voidaan suurtenkin hinnan nousujen aiheuttamat riskit arvioida ja ennustaa tarkasti. Pelkästään jakauman häntään sovitettava ääriarvojakauma kuvaa hyvin sähkön hinnan suuria muutoksia.