Browsing by Subject "investoinnit"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-28 of 28
  • Enckell, Emelie (Vesihallitus, 1976)
    Vesihallitus. Tiedotus 108
    Engl. summary: Industrial waste water
  • Keltikangas, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Klimenko, Aba Todor Michel (2004)
    Perinteisissä kasvuteorioissa, kuten Harrod-Domar-, Solow- tai Chenery-Strout-malleissa, painotetaan voimakkaasti investointi- ja vaihtotasekysymyksiä heikon taloudellisen kasvun taustalla. Näillä teorioilla on edelleen vaikutusta kehitysapuvarojen kohdentumiseen. Tässä tutkielmassa tarkastellaan uudempia teorioita ja selvitetään mikrotalouden mallien avulla, kuinka institutionaaliset tekijät, etenkin valtionhallinto ja julkishyödykkeet, vaikuttavat kehittyvien maiden taloudelliseen suorituskykyyn. Tutkimuskysymystä lähestytään kehitystyön näkökulmasta: onko olemassa perusteita lisätä julkisen sektorin painoarvoa kehitysyhteistyön suunnittelussa. Teoreettisista malleista tutkimuksessa esitetään Kremerin (1993), Fengin (2001) sekä Murphyn, Shleiferin ja Vishnyn (1991) teoriat. Kremerin o-rengas-teorian avulla tarkastellaan samojen tuotannontekijöiden positiivista komplementtivaikutusta yhdistettynä tuotannontekijöiden epätäydelliseen allokaatioon. Teorian avulla käsitellään myös usean tasapainon mahdollisuuden syntymistä sekä julkishyödykkeiden roolia talouden koordinaatio-ongelmien lieventämisessä. Fengin artikkelin pohjalta taas tarkastellaan yhteiskunnallisen epävakauden ja taloudellisen epävarmuuden vaikutuksia. Luvussa keskitytään etenkin siihen, miten epävarmuustekijät vaikuttavat yleisen riskiaversion kautta yksilöiden haluun säästää ja tehdä pitkälle tähtääviä investointeja tuotantoon ja koulutukseen. Murphyn, Shleiferin ja Vishnyn mallin avulla tutkitaan useille kehitysmaille ominaista ongelmaa, taloudellisen toimeliaisuuden kohdistumista olemassa olevan varallisuuden uudelleenjakoon, esimerkiksi korruption tai omaisuusrikosten kautta, tuottavan toiminnan sijaan. Mallin keskittyy tarkastelemaan kyvykkyyden sijoittumista yhteiskunnassa ja tämän vaikutusta taloudelliseen kasvuun ja kehitykseen. Teoreettisia malleja täydennetään kahdella empiirisellä tutkimuksella, joiden tulosten avulla selvitetään talousongelmien institutionaalisen lähestymistavan käytännön soveltuvuutta. Käytetyt tutkimukset ovat Bradford De Long & Summers (1991) sekä Hall & Jones (1999). Esitettyjen mallien perusteella valtiovallalla ja julkisella sektorilla todetaan olevan merkittävä rooli tuettaessa positiivisia ulkoisvaikutuksia aikaansaavaa toimintaa tai pyrittäessä lieventämään markkinahäiriöiden vaikutuksia. Samoin niillä arvioidaan olevan ratkaisevaa vaikutusta taloudellisen ilmapiiriin, vakauden ja ennustettavuuden muodostumiseen, joka siirtyy kuluttajien valintojen kautta yksityisen sektorin kulutus- ja investointikäyttäytymiseen. Teorioiden mukaan julkisen sektorin luonne ja toiminta vaikuttavat myös siihen, mihin taloudelliset toimijat kohdistavat kykynsä ja voimavaransa.
  • (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1987)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 15
  • (Vesi- ja ympäristöhallitus, 1988)
    Vesi- ja ympäristöhallinnon julkaisuja 28
  • Unknown author (Vesihallitus, 1972)
    Vesihallitus. Tiedotus 19
  • Salomaa, Sanna Kaisa (2001)
    Riskienhallinnan avulla yritys pyrkii pienentämään liiketoimintaansa liittyviä riskejä. Tässä pro gradu ?tutkielmassa keskitytään tarkastelemaan hintojen ja kurssien vaihtelulta eli markkinariskiltä suojautumista osana yrityksen riskienhallintaa ja pyritään arvioimaan toiminnan hyödyllisyyttä yrityksen omistajien kannalta. Täydellisillä pääomamarkkinoilla yrityskohtainen markkinariskiltä suojautuminen ei vaikuta yrityksen arvoon, mutta markkinoiden ollessa epätäydelliset suojautuminen voi nostaa yrityksen arvoa. Epäsymmetrinen informaatio, transaktiokustannukset ja verot aiheuttavat yritykselle kustannuksia, joita se suojautumalla voi alentaa. Epäsymmetrisestä informaatiosta yrityksen ja ulkopuolisten rahoittajien välillä aiheutuvia rahoituskustannuksia voidaan suojautumalla alentaa, jolloin niiden vaikutus yrityksen investointiasteeseen ja pääomarakenteeseen vähenee. Suojautumalla voidaan vaikuttaa myös agentuurikustannuksiin, joita syntyy omistajien ja ulkopuolisten rahoittajien ja toisaalta omistajien ja johdon välisistä intressiristiriidoista. Edellä mainittuja hyötyjä ei synny, jos johto tai omistajat suojautuvat omaan lukuunsa. Suojautumisella tarkoitetaan yrityksen arvon riippuvuuden vähentämistä satunnaismuuttujien muutoksista ja se toteutetaan tavallisimmin suojaamalla tulevia kassavirtoja johdannaisten avulla. Tietyin oletuksin optimaalinen suojausaste voidaan yksikäsitteisesti ratkaista ja yksinkertaisimmassa tapauksessa yrityksen kannattaa suojata kaikki tulevat kassavirtansa. Yleisemmillä oletuksilla yrityksen arvon maksimoivaa suojausastetta ei yksikäsitteisesti voida ratkaista. Empiiristen tutkimusten valossa tärkeimpiä suojautumispäätökseen vaikuttavia tekijöitä näyttävät olevan yrityksen käytössä olevat resurssit sekä edellytykset vähentää riskiä käytettävissä olevien instrumenttien avulla. Empiiristen tutkimusten ongelmana on tosin tutkimusaineiston niukka saatavuus sekä muuttujien määrittelyyn liittyvät kysymykset. Yrityskohtainen markkinariskiltä suojautuminen voi siis tietyin edellytyksin nostaa yrityksen arvoa ja olla näin omistajien kannalta hyödyllistä toimintaa. Oleellista on arvioida saavutettavia hyötyjä suhteessa kustannuksiin, koska yrityksen arvon maksimoivaa suojausastetta ei välttämättä voida yksikäsitteisesti ratkaista ja koska suojaustoiminnan perustaminen ja sen ylläpitäminen vaatii resursseja.
  • Koskela, Riikka (2003)
    Enronin konkurssin jälkeen moni on miettinyt, miksi yrityksen johto maksimoi yrityksen tuottoja lyhytnäköisesti ja mitä voidaan tehdä tämän toiminnan estämiseksi? Tämän pro gradu -tutkielman tarkoituksena on antaa vastaukset näihin kysymyksiin ja tarkastella näitä ongelmia ja niiden hyvinvointivaikutuksia signalointi (signaling) ja signaalinhäirintä (signal-jamming) mallien avulla. Lähteinä olen käyttänyt seuraavia artikkeleja: Stein J. C. (1989) "Efficient Capital Markets, Inefficient Firms: A Model of Myopic Corporate Behavior", Nolan D. (2002) "Capital Structure and Short-Term Decisions" ja Narayanan M. P. (1996) "Form of Compensation and Managerial Decision Horizon". Lyhytnäköisen voiton maksimoinnin tarkoituksena on hylätä yrityksen pitkän aikavälin kannalta tärkeitä investointeja tai realisoida investointeja ennenaikaisesti. Tärkeimpinä lyhytnäköisen voiton maksimoinnin syinä pidetään vihamielisten yritysostojen mahdollisuutta ja johtajan henkilökohtaisia likviditeettitarpeita. Mitä osakkeenomistajat voivat tehdä lyhytnäköisten päätösten estämiseksi? Steinin (1989) lyhytnäköisten päätösten mallissa osakkeenomistajilla ei ole ex ante mitään keinoja estää johtajaa tekemästä lyhytnäköisiä päätöksiä. Ex post he voivat kuitenkin erottaa johtajan, mikäli eivät ole tyytyväisiä hänen toimintaansa. Nolanin (2002) pitkän aikavälin tavoitteiden signalointi mallissa osakkeenomistajat voivat ex ante pakottaa johtajan ottamaan lainaa pääomarakenteen muuttamista varten. Tällöin kasvanut konkurssiriski estää lyhytnäköisten päätösten tekemisen. Laina voi ex post johtaa tehottomaan ratkaisuun eli viime hetken lyhytnäköisten päätösten tekemiseen, mikäli yrityksellä ei ole tarpeeksi kassavirtaa lainan takaisinmaksua varten. Ongelmana on, että tämän tyyppisen lainan ottaminen on järkevää vain vakiintuneille ja varakkaille yrityksille. Narayanan (1996) optimaalisen palkkiojärjestelmän mallissa osakkeenomistajien tulee ex ante valita yritykseen hallitus, joka ei anna johtajan itse päättää palkitsemisjärjestelmästään, sillä jos johtajalla on liikaa päätäntävaltaa yrityksessä, niin hänen palkkiojärjestelmänsä voi ex post tulla kalliiksi osakkeenomistajille.