Browsing by Subject "lumi"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-31 of 31
  • Kuusisto, Esko (Vesihallitus. National Board of Waters, 1984)
    Vesientutkimuslaitoksen julkaisuja 55
    Lumipeitteen kertyminen ja sulaminen Suomessa
  • Solantie, Reijo (Suomen metsätieteellinen seura, 1993)
  • Motovilov, Juri; Vehviläinen, Bertel (The National Board of Waters and the Environment. Vesi- ja ympäristöhallitus, 1989)
    Publications of the water and environment research institute 3, pp. 17-26
  • Lehtonen, Ilari; Venäläinen, Ari; Ikonen, Jaakko; Puttonen, Niina; Gregow, Hilppa (Ilmatieteen laitos, 2013)
    Raportteja -Rapporter - Reports 2013:3
    Tiivistelmä Fennoskandian pohjoisosien talvi-ilmaston ankaruus luo erinomaiset edellytykset erilaisten laitteiden teknisen kestävyyden testaamiseen äärimmäisissä olosuhteissa. Autojen ja talvirenkaiden suorituskyvyn testaus talviolosuhteissa onkin ollut kasvava toimiala alueella. Myös alueen jatkuvasti kasvava matkailuelinkeino on vahvasti riippuvainen talvi-ilmastosta. Tietoa talvi-ilmaston alueellisesta vaihtelusta tarvitaan uusia investointeja suunniteltaessa. Tähän tarpeeseen vastataksemme olemme tutkineet valikoitujen, talven lämpötila- ja lumioloja kuvaavien ilmastollisten muuttujien alueellista vaihtelua Fennoskandian pohjoisosissa. Hilamuotoinen E-OBS aineisto lämpötilalle ja GlobSnow aineisto lumen vesiarvolle osoittautuivat käyttökelpoisiksi muodostettaessa kuvausta nykyilmastosta. Tämän lisäksi esitämme arvioita ilmastonmuutoksen vaikutuksesta termisen talven ja lumipeiteajan pituuteen lähitulevaisuudessa. Pisimpien ja lumisimpien talvien havaitaan esiintyvän Ruotsin luoteisosien vuoristoisilla alueilla, kun taas rannikkoalueilla talvet ovat lauhempia kuin muualla. Kaikkein matalimpia lämpötiloja vuorostaan esiintyy korkeimmilla alueilla vain harvoin. Abstract The harsh winter climate of northern Fennoscandia creates an excellent environment for testing the technical durability of vehicles in extreme conditions. A growing economic activity in the region is testing the performance of cars and snow tyres in these winter conditions. Moreover, the continuallygrowing tourism industry of the region is highly dependent on the winter climate. When new infrastructures are planned, a spatial knowledge of winter climate is needed to determine the most favourable locations for the intended purposes. To respond to this demand, we have examined the spatial variation of selected climatological parameters describing winter temperature and snow conditions in northern Fennoscandia. The gridded high-resolution E-OBS data set for temperature and the GlobSnow data set for snow water equivalent were found to be suitable to construct a description of the present-day winter climate. In addition to presenting a description of the winter climate in the baseline period 1981–2010, we also give estimates of the effect of climate change on the length of the thermal winter and snow season in the near future. The longest and snowiest winters are found to occur in the mountainous areas of north-western Sweden, while in coastal areas winters are milder than elsewhere. In contrast, the lowest temperatures seldom occur in the highest areas.
  • Huttula, Timo (National Board of Waters and the Environment, 1989)
    Publications of the Water and Environment Research Institute 3
  • Solantie, Reijo; Ahti, Kari (Suomen metsätieteellinen seura, 1980)
  • Melanen, Matti (Vesihallitus, 1980)
    Vesihallitus. Tiedotus 197
  • Kettunen, Kia (Helsingin yliopisto, 2021)
    Ilman saastuminen on maailmanlaajuinen ongelma ja ihmisen toiminta lisää merkittävästi kohonneita epäpuhtauksia ilmakehässä. Merkittävimpiä päästölähteitä ovat fossiilisten polttoaineiden käyttö, energiantuotanto, teollisuus, maatalous, kotitaloudet ja jätehuolto. Happamoittava rikki-, typpi- ja ammoniumlaskeuma on ollut yksi suuri ongelma lisääntyneiden päästöjen myötä, mutta erityisesti rikin ja typen oksidien päästöjä on pystytty vuoden 1990 tasosta vähentämään onnistuneesti. Vuonna 1975 aloitettiin valtakunnallinen lumen seurantatutkimus 53 eri pohjaveden seuranta-asemalla. Tämän tutkielman tarkoituksena oli tarkastella valituilla asemilla talviaikaisen ilmaperäisen laskeuman pitoisuuksia ja havainnoida niiden mahdollisia vaikutuksia alueen pohjaveteen. Lisäksi haluttiin tarkastella, sopiiko tämänkaltainen pitkäaikainen seuranta-aineisto tilastolliseen tarkasteluun. Seuranta-asemista valittiin kuusi asemaa siten, että ne kattavat Suomen maantieteellisesti mahdollisimman laajasti, asemia olisi sekä hiekka- että moreenialueilla ja näytteenotto olisi aloitettu ainakin osalla asemista jo vuonna 1975. Asemista päädyttiin valitsemaan Valkealan, Parikkalan, Haapajärven, Kuusamon, Lumiahon ja Sodankylän asemat. Aineisto saatiin valmiina Suomen ympäristökeskukselta ja se on saatavissa myös pohjavesitietojärjestelmästä (POVET). Lumi- ja pohjavesinäytteistä mitatuista muuttujista valittiin ne, joita oli mitattu molemmista näytetyypeistä tarpeeksi pitkältä aikaväliltä tilastollisen tarkastelun onnistumiseksi. Analyysituloksia tarkasteltiin ensin asemakohtaisesti, jonka jälkeen lumi- ja pohjavesinäytteille tehtiin erilaisia tilastollisia analyyseja: ei-parametrinen ja parametrinen t-testi, pääkomponenttianalyysi sekä korrelaatioanalyysi. Lisäksi aineistoa tarkasteltiin visuaalisesti laskeuman ja pohjaveden välillä mahdollisesti esiintyvien yhteyksien löytämiseksi. Selvin yhteys laskeuman ja pohjaveden välillä löytyi happamoittavan laskeuman ja pohjaveden happamoitumista indikoivien muuttujien välillä. Happamoittavan kuormituksen lasku näkyi pH:n sekä alkaliniteettipitoisuuden nousuna ja sulfaattipitoisuuden laskuna. Raskasmetallipitoisuuksissa havaittiin myös yhteys laskeuman ja pohjaveden välillä. Muiden muuttujien osalta selvää yhteyttä pitoisuuksissa ei havaittu. Laskeuman ja muiden pohjaveden koostumukseen vaikuttavien tekijöiden suhteen arviointi havaittiin hankalaksi, mutta esimerkiksi metsähakkuiden vaikutus pohjaveden nitraattipitoisuuksiin löydettiin. Jotta tilastollinen tarkastelu oli luotettavaa, tuli aineistosta ensin poistaa tai korjata erilaisista virhelähteistä johtuvat poikkeamat. Aineiston todettiin sisältävän monia erilaisia virhelähteitä liittyen näytteenottoon, näytteiden analysointiin ja tuloksien kirjaamiseen. Lisäksi muutokset määritysrajoissa, mittaustarkkuuksissa ja menetelmien tarkkuuksissa vuosien varrella tuli ottaa huomioon. Ennen tilastollista käsittelyä virheet ja poikkeamat tuli havaita sekä korjata tai poistaa. Toimiviksi jo toteutetuiksi parannuksiksi todettiin Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2013 julkaisema laatusuositus ympäristöhallinnon vedenlaaturekistereihin vietäville tiedoille sekä vuoden 2016 jälkeinen keskitetympään analysointimalliin siirtyminen. Poikkeamiin aineistossa voisi kuitenkin jatkossa kiinnittää huomiota jo analyysivaiheessa ja erityisesti tuloksia kirjatessa, jotta aikaa vieviltä korjausprosesseilta jatkossa vältyttäisiin. Korjausten jälkeen aineisto on kuitenkin hyvin käyttökelpoista ja mahdollistaa laajamittaisenkin laskeuman ja pohjavesien pitoisuuksien tilastollisen tarkastelun.
  • Riihelä, Aku; Lahtinen, Panu; Hakala, Teemu (Ilmatieteen laitos, 2011)
    Raportteja - Rapporter - Reports 2011:8
    The RASCALS expedition spent over three weeks at the Summit camp research station near the top of the Greenland Ice Sheet during polar summer 2010. During this time, detailed measurements of the physical and optical properties of Arctic perennial snow were carried out concurrently with snow albedo and reflectance measurements. Favorable weather conditions during the campaign enabled the collection of a large dataset on Arctic snow albedo and associated quantities for use in developing and validating remote sensing algorithms for snow albedo using satellites. This report provides a description of the measurements and conditions during the campaign. RASCALS-retkikunnan tehtävä oli tutkia Grönlannin mannerjäätikön lumen fysikaalisia ja optisia ominaisuuksia sekä Auringon valon vuorovaikutusta lumen kanssa. Retikunta vietti hieman yli kolme viikkoa mannerjäätikön keskellä sijaitsevalla Summit Camp-tutkimusasemalla tehden mittauksia. Sääolot suosivat kampanjaa, jonka seurauksena onnistuttiin keräämään laaja ja monipuolinen tietoaineisto mannerjäätikön lumen pintakerroksesta ja eritoten lumen heijastavuuden (albedon)käyttäytymisestä. Aineisto on hyödyllinen kehitettäessä ja varmennettaessa lumen albedon kaukokartoitusmenetelmiä satelliiteilla.
  • Ala-Aho, Pertti Otto Antero; Autio, Anna Katarzyna; Bhattacharjee, Joy; Isokangas, Elina Henriikka; Kujala, Katharina; Marttila, Hannu Juhani; Menberu, Meseret; Meriö, Jyrki Leo-Juhani; Postila, Heini Tuulia; Rauhala, Anssi Ilmari; Ronkanen, Anna-Kaisa; Rossi, Pekka Matias; Saari, Markus Tapani; Torabi Haghighi, Ali; Kløve, Björn (IOP Publishing Ltd, 2021)
    Environmental Research Letters 16: 4
    The influence of seasonally frozen ground (SFG) on water, energy, and solute fluxes is important in cold climate regions. The hydrological role of permafrost is now being actively researched, but the influence of SFG has received less attention. Intuitively, SFG restricts (snowmelt) infiltration, thereby enhancing surface runoff and decreasing soil water replenishment and groundwater recharge. However, the reported hydrological effects of SFG remain contradictory and appear to be highly site- and event-specific. There is a clear knowledge gap concerning under what physiographical and climate conditions SFG is more likely to influence hydrological fluxes. We addressed this knowledge gap by systematically reviewing published work examining the role of SFG in hydrological partitioning. We collected data on environmental variables influencing the SFG regime across different climates, land covers, and measurement scales, along with the main conclusion about the SFG influence on the studied hydrological flux. The compiled dataset allowed us to draw conclusions that extended beyond individual site investigations. Our key findings were: (a) an obvious hydrological influence of SFG at small-scale, but a more variable hydrological response with increasing scale of measurement, and (b) indication that cold climate with deep snow and forest land cover may be related to reduced importance of SFG in hydrological partitioning. It is thus increasingly important to understand the hydrological repercussions of SFG in a warming climate, where permafrost is transitioning to seasonally frozen conditions.
  • Ala-Aho, P; Autio, A; Bhattacharjee, J; Isokangas, E; Kujala, K; Marttila, H; Menberu, M; Meriö, L-J; Postila, H; Rauhala, A; Ronkanen, A-K; Rossi, P. M.; Saari, M; Torabi Haghighi, A; Kløve, B (Institute of Physics and IOP Publishing, 2021)
    Research Letters 16: 043008
    The influence of seasonally frozen ground (SFG) on water, energy, and solute fluxes is important in cold climate regions. The hydrological role of permafrost is now being actively researched, but the influence of SFG has received less attention. Intuitively, SFG restricts (snowmelt) infiltration, thereby enhancing surface runoff and decreasing soil water replenishment and groundwater recharge. However, the reported hydrological effects of SFG remain contradictory and appear to be highly site- and event-specific. There is a clear knowledge gap concerning under what physiographical and climate conditions SFG is more likely to influence hydrological fluxes. We addressed this knowledge gap by systematically reviewing published work examining the role of SFG in hydrological partitioning. We collected data on environmental variables influencing the SFG regime across different climates, land covers, and measurement scales, along with the main conclusion about the SFG influence on the studied hydrological flux. The compiled dataset allowed us to draw conclusions that extended beyond individual site investigations. Our key findings were: (a) an obvious hydrological influence of SFG at small-scale, but a more variable hydrological response with increasing scale of measurement, and (b) indication that cold climate with deep snow and forest land cover may be related to reduced importance of SFG in hydrological partitioning. It is thus increasingly important to understand the hydrological repercussions of SFG in a warming climate, where permafrost is transitioning to seasonally frozen conditions.