Browsing by Subject "melu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-31 of 31
  • Di Napoli, Carlo (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 4/2007
    Tässä selvityksessä käsitellään tuulivoimalaitosten käyntiäänen syntytapoja, vaimentamismahdollisuuksia sekä tekijöitä, jotka vaikuttavat äänen leviämiseen ympäristöön. Tuulivoimaloiden käyntiääni muodostuu tuulivoimalan lapojen pyörimisestä ja voimalan koneistosta lähtevästä äänestä. Tuulivoimalan melua voidaan vaimentaa muun muassa rajoittamalla lapojen pyörimisnopeutta, muuttamalla lapakulmaa sekä kehittämällä tuulivoimaloiden lapojen geometriaa. Sään vaikutus on merkittävä tekijä sekä melun leviämiseen että sen kokemiseen. Tuulivoimalan käyntiäänen leviäminen ympäristöön on sidoksissa alailmakehän tilaan; tuulisuuteen, lämpötilaan ja sen pystyjakaumaan sekä ilmakerroksen termiseen stabiilisuuteen. Nämä paikoin monimutkaiset ja toisistaan riippuvat ilmiöt vaikeuttavat oleellisesti melun leviämisen hetkellistä ennustettavuutta. Taustamelu vaikuttaa huomattavasti tuulivoimaloiden melun kuuluvuuteen. Taustamelua lisääviä tekijöitä ovat tuulikohina sekä aaltojen aiheuttama kohina.
  • Saarinen, Ari (Ympäristöministeriö, 2014)
    Ympäristöhallinnon ohjeita 4/2014
    Tuulivoimaloiden melu poikkeaa muusta ympäristömelusta. Voimaloiden ääni voi sisältää erityispiirteitä, mitkä lisäävät melun häiritsevyyttä. Voimalat toimivat vain osan ajastaan nimellistehollaan, jolloin niiden melupäästö on suurin. Tuulivoimalan ääni syntyy korkealla, mikä vaikuttaa äänen vaimenemiseen sen edetessä etäälle voimalasta. Ääni ja äänenvoimakkuus vaihtelevat merkittävästi sääoloista riippuen melulle altistuvassa kohteessa. Ohjeessa esitetään menettelytavat tuulivoimalan tai tuulivoima-alueen tuulivoimaloiden aiheuttaman melutason mittaamiseksi ja arvioimiseksi melulle altistuvassa kohteessa. Ohjeessa annetaan tietoja mittausmenettelyistä, mittauksissa käytettävistä laitteista ja tulosten esittämistavasta. Mittaukset voidaan tehdä kaikissa suunnissa tuulivoimalan (tai tuulivoimalaryhmän) ympärillä. Ohjeen menettelytavat mahdollistavat ääniteknisen suunnittelun liittämisen tuulivoima-alueiden muuhun suunnitteluprosessiin ja hyväksymismenettelyyn.
  • Syrjälä, Joonas; Kalliola, Risto; Pajala, Jukka (Frontiers Social Media, 2020)
    Frontiers in Marine Science, 12 (2020)
    Shipping is the most pervasive source of anthropogenic underwater continuous noise and local intermittent noise. This study focused on the separation of anthropogenic intermittent noise from dynamic background noise in the Gulf of Finland using an adaptive threshold level (ATL) technique. The intermittent noise was validated with Automatic Identification System (AIS) data and the background noise with selected environmental factors. Separated components were characterized and compared with a sound exposure level (SEL) in three 1/3 octave bands. Intermittent noise can be separated with ATL in the Baltic Sea, and vessel traffic identified as the primary source. Background noise varies spatially and is partially explained by environmental factors. Intermittent noise has strong persisting influence on the acoustic environment near shipping lanes, elevating the SEL in each of the 1/3 octave bands: by 20–30 dB in the 63 Hz band, by 13–22 dB in the 125 Hz band and by 5–8 dB in the 2000 Hz band. We conclude that strong intermittent noise is characteristic to the underwater acoustic environment in the study area with heavy shipping traffic. By combining ATL with data from AIS, intermittent noise peaks in underwater hydrophone recordings can be associated with passages of individual vessels.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 7/2007
    Valtioneuvosto on 31.5.2006 antanut periaatepäätöksen meluntorjunnasta. Ympäristömelua koskevalla valtioneuvoston periaatepäätöksellä pyritään kiinnittämään huomiota meluntorjunnan yleisiin päämääriin ja tavoitteisiin, keinoihin vähentää melupäästöjä ja niistä aiheutuvia haittoja sekä eri viranomaisten välisen yhteistyön tiivistämiseen. Melun aiheuttamien ongelmien ennaltaehkäisy ja olemassa olevien haittojen vähentäminen edellyttävät meluntorjunnan huomioonottamista läpäisevästi melua aiheuttavaa toimintaa suunniteltaessa ja toteutettaessa. Periaatepäätöstä täydentävässä osassa kerrotaan lyhyesti päätöksen lähtökohdista, kuten meluntorjunnan nykytilasta ja sen arvioinnista, periaatepäätöksen tavoitteista ja keskeisistä ehdotuksista, periaatepäätöksen vaikutuksista sekä asian valmistelusta. 
  • Ritvanen, Unto (Vesihallitus, 1976)
    Vesihallitus. Tiedotus 106
  • Ahonen, Petteri (Keski-Suomen ympäristökeskus, 2009)
    Suomen ympäristö 7/2009
    Melu on yksi kasvavista ympäristöongelmista ja siitä on tullut ympäristönsuojelulain myötä tärkeä osa ympäristölupaa. Tämän työn tarkoituksena oli selvittää ympäristöluvissa käytettyjä meluntorjuntamääräyksiä ja niiden valvontaa. Selvitystyöhön otettiin mukaan ympäristölupapäätöksiä kaikilta viranomaistahoilta. Päätöksistä etsittiin niin hyviä ympäristöluvissa käytettyjä meluntorjuntamääräyksiä kuin lupamääräysten ongelmakohtiakin. Myös ympäristölupapäätösten valvottavuutta pohdittiin ja pyrittiin selvittämään, kuinka valvontaa voitaisiin kehittää. Tuloksena saatiin muun muassa lupamääräysten laatimisessa suositeltavia käytäntöjä. Selvitykseen otettiin mukaan kaikkiaan 47 eri toimintoja koskevaa ympäristölupapäätöstä, joissa melu on keskeisessä roolissa. Osa päätöksistä on käynyt läpi oikeusasteita. Päätöksistä selvitettiin melun kannalta keskeisimpiä asioita, jonka jälkeen haastateltiin päätöksiä tehneitä viranomaisia. Haastatteluissa oli mukana niin lupapäätösten valmistelijoita kuin valvojiakin. Päätösten ja haastattelujen perusteella vertailtiin käytäntöjä sekä kartoitettiin ongelmakohtia. Useimmissa päätöksissä määrättiin toiminnasta aiheutuvasta suurimmasta sallitusta keskiäänitasosta. Tyypillisimmin meluhaittoja rajoitettiin päätöksissä määräämällä toiminta-ajoista, mutta myös muita meluntorjuntakeinoja, kuten meluvalleja, laitteiden kotelointia tai toimintatapojen ohjeistamista oli päätöksissä käytössä. Meluntorjuntasuunnitelmat, meluselvitykset ja melutilanteen seuranta olivat määräyksissä myös usein esillä. Selvityksessä kävi ilmi, että meluasiat koetaan yleisesti hankaliksi. Meluasioiden kirjaaminen ympäristölupiin on parantunut ympäristönsuojelulain alkuajoista tähän päivään, mutta etenkin melun valvonnassa on vaikeuksia. Melun yksilöllinen kokeminen, vaihteleva luonne ja mittaaminen koetaan erityisen hankaliksi. Selvityksen tuloksilla pyritäänkin auttamaan lähinnä meluasioiden kanssa työskenteleviä ympäristölupien valmistelijoita sekä valvojia.
  • Eurasto, Raimo (Ympäristöministeriö, 2010)
    Ympäristöministeriön raportteja 17/2010
    Ympäristömeludirektiivin (2002/49/EY) tavoitteena on Euroopan yhteisön yhteinen toimintamalli ympäristömelun aiheuttamien haittojen välttämiseen, ehkäisemiseen tai vähentämiseen. Tässä julkaisussa on otettu huomioon EU-meluselvitysten ensimmäisessä vaiheessa saadut kokemukset meluselvitysten tekemisestä sekä EU:lta tullut uusin asiaan liittyvä tieto. Julkaisussa esitetään uusien ympäristömelun laskentamallien käyttöönoton vaatimia toimenpiteitä Suomessa. Uusien yhteisten mallien käyttö EU-meluselvityksissä aiheuttaa useita muutoksia laskennassa tarvittaviin tietoihin ja mallien käyttöönotto Suomessa vaatii useiden malleihin liittyvien seikkojen selvittämisen. Raportissa on käsitelty toimenpiteitä, joita  laskentamallien käyttö Suomessa edellyttää.
  • Jauhiainen, Tapani (Ympäristöministeriö, 2009)
    Suomen ympäristö 6/2009
    Selvityksessä esitetään katsaus ympäristömelun terveysvaikutuksiin, niiden ryhmittelyyn ja laatuun sekä vaikutustutkimuksen kysymysasetteluihin ja edellytyksiin. Erityisesti tarkastellaan kansainvälisessä kirjallisuudessa ajankohtaisia ja merkittäviä ympäristömelun terveysvaikutuksia. Tässä yhteydessä huomiota kiinnitetään pitkäaikaisen ympäristömelualtistuksen vaikutuksiin sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin. Samoin kiinnitetään huomiota viime vuosina saatuihin melko uusiin selvityksiin melun vaikutuksista lapsiin. Näillä kahdella tutkimuslinjalla on saatu kansaivälisesti uutta ja täydentävää tietoa. Haittavaikutukset sydän- ja verenkiertoelimistön sairauksiin ja lasten kognitiiviseen kehitykseen ovat myös kansanterveydellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä.
  • Unknown author (Ympäristöministeriö, 1995)
    Ympäristöministeriö antaa yleiset ohjeet ympäristömelun mittaamisesta. Ohjeet annetaan meluntorjuntalain (382/87)10§:n nojalla. Nämä ohjeet tulevat voimaan 1.7.1995 ja ovat voimassa toistaiseksi. Ohjeessa esitetään yleisiä ympäristömelun mittaamiseen liittyviä kysymyksiä. Mittausohje on tarkoitettu käytettäväksi erityisesti silloin, kun saatua tulosta on tarkoitus verrata meluntorjuntalain nojalla annettuun valtioneuvoston päätökseen melutason ohjearvoista (993/92).
  • Jauhiainen, Tapani; Vuorinen, Heikki S.; Heinonen-Guzejev, Marja (Ympäristöministeriö, 2007)
    Suomen ympäristö 3/2007
    Ympäristöministeriö julkaisi vuonna 1977 kansainvälisten meluvaikutusten asiantuntijoiden Maailman terveysjärjestöille (WHO) kokoaman selvityksen pohjalta julkaisun "Ympäristömelun vaikutukset". Tämän jälkeen tietämys melunvaikutuksista on syventynyt ja laajentunut, minkä takia julkaisun päivitys on tarpeen. Uusi julkaisu käsittelee melun vaikutuksia käyttämällä samaa ryhmittelyä, jota WHO käyttää ulkoisista tai sisäisistä syistä johtuvien sairauksien ja niiden seurannaisvaikutusten yhteydessä. Vaikutuksia ovat kudos- ja elinvaurion lisäksi toiminnallinen vaurio, toiminnanvajaus ja haitta. Julkaisussa lähtökohtana ovat nimenomaan melun vaikutukset eivätkä melun akustiset äänipiirteet, kuten äänekkyys. Julkaisu esittelee ympäristömelun eri vaikutukset painottaen niiden yleisyyttä ja merkitystä. Niistä häiritsevyys on merkityksellisin. Sen ohella käsitellään melun haitallisia vaikutuksia uneen, kognitiivisiin toimintoihin erityisesti lapsilla, puheviestintään, sydän- ja verenkiertoelimistön toimintoihin sekä joskus aiheutuvaa kuulovauriota. Uusimman tutkimustiedon mukaan pitkäaikaisen altistumisen ympäristömelulle on todettu lisäävän riskiä verisuonisairauksiin. Julkaisussa kiinnitetään lisäksi huomiota meluherkkyyteen, jota ei ole aiemmin otettu riittävästi huomioon. Julkaisun liitteenä ovat WHO:n suositukset ympäristömelusta vuodelta 2000.
  • Omaheimo, Jussi (Helsingin yliopisto, 2005)
    Verkkari ; 2005 (2)