Browsing by Subject "naisen asema"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 113
  • Sillanpää, Miina (Palvelijatarliitto, 1905)
    Palvelijatarlehti : työläisnaisten äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1907)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • SIllanpää, Miina (Palvelijatarliitto, 1906)
    Palvelijatarlehti : työläisnaisten äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1907)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1922)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Sillanpää, Miina (Suomen Sosialidemokraattinen työläisnaisliitto, 1922)
    Toveritar : työläiskotien perhelehti
  • Fagerholm, Mirja (2008)
    Tämän pro gradu -tutkielman kohteena on avustetun lisääntymisteknologian yhteiskunnallinen sääntely. Aiheen tarkastelu keskittyy hedelmöityshoitoja koskevan lainsäädännön valmisteluun. Suomessa säännöksiä hedelmöityshoitotoimintaa varten valmisteltiin aina 1980-luvun alusta lähtien, mutta laki hedelmöityshoidoista saatiin aikaiseksi vasta vuonna 2006. Lain säätämispyrkimyksen rinnalla käytiin kiivasta keskustelua, jolle oli leimallista jatkuvat periaatteelliset erimielisyydet lain sisältämistä keskeisistä kysymyksistä kuten hoitojen saantiedellytyksistä. Keskeinen tutkimusongelma tässä työssä koskee hedelmöityshoitolain säätämistä ja siinä ilmenneitä vaikeuksia. Tutkielmani pureutuu tähän ongelmaan hedelmöityshoitoja koskevan lakikeskustelun kautta. Tutkin sitä, miten hedelmöityshoitojen juridisen sääntelyn tarvetta on perusteltu ja miksi hedelmöityshoitojen juridinen sääntely osoittautui hankalaksi. Tutkimusaineisto koostuu vuoden 2002 lakiesityksen valmistelun yhteydessä tuotetuista asiakirjoista, joita on kolmen tyyppisiä: viralliset lakidokumentit (lakiesitys, Soininvaaran lakialoite ja valiokuntien mietinnöt), eduskuntakeskustelut ja asiantuntijalausunnot. Analysoin lakikeskustelua Chaïm Perelmanin retorisen argumentaatioanalyysin lähtökohtia soveltaen. Tarkastelen aluksi keskustelussa puhevallan saaneita toimijoita ja niitä keskeisiä positioita, joita keskustelussa muodostuu. Paneudun analyysissä syvemmin tarkastelemaan keskustelussa esiin nousseita yhteisymmärryksen ja erimielisyyden aiheita ja niiden yhteydessä esitettyjen argumenttien sisältöä. Tutkielman teoreettinen viitekehys kiinnittyy sosiologisiin keskusteluihin riskitietoisuudesta, etiikasta ja oikeuksista sääntelyperiaatteina. Tärkeimpiä lähteitä ovat Zygmund Baumanin etiikkaa ja moraalisääntelyä, Frank Furedin riskitietoisuutta ja pelon kulttuuria sekä Carole Smithin ja Riitta Burrellin oikeuspuhetta käsittelevät sosiologiset kirjoitukset. Tutkimustulosten osalta tutkielma kytkeytyy myös perhesosiologiseen keskusteluun, jossa Riitta Jallinojan esiin nostama familistisen eetoksen käsite on tutkimuksen kannalta keskeisin. Keskeisimmät tulokset kietoutuivat keskustelussa lain tarpeesta vallinneen yhteisymmärryksen ja perhearvojen määrittelykamppailua ilmentäneen kiistan ympärille. Yhteisymmärrys lain tarpeesta ilmeni puhujien perusteluissa, joissa hedelmöityshoitojen nähtiin tuottavan ongelmia ja joissa hedelmöityshoitoteknologiaan yhdistettiin epäeettisen toiminnan ja väärinkäytösten mahdollisuus. Lakia perusteltiin keinona luoda sallitun ja kielletyn toiminnan rajoja ja määritellä hedelmöityshoitojen eri osapuolten oikeudellista asemaa. Selkein kynnyskysymys nousi hedelmöityshoitojen saantiedellytysten sääntelystä ja kulminoitui kiistaksi siitä, kenellä on oikeus saada hedelmöityshoitoja. Puhujat asemoituivat suhteessa kiistakysymykseen kolmeen eri positioon: konservatiivinen, maltillinen ja liberaali positio. Lapsen etu, naisen oikeus ja perhearvot osoittautuivat positioiden argumentoinnin peruspilareiksi, jotka ilmensivät positioiden välisiä ristiriitaisia näkemyseroja sekä kamppailua hoitojen saantia oikeuttavan rajan määrittämisestä. Eri positioita yhdisti näkemys, että hedelmöityshoitojen sääntely vaatii tiettyjen oikeuksien määrittelyä. Kuitenkin konservatiivien vaateet lapsen oikeudesta isään ja liberaalien vaateet naisten oikeudesta yhdenvertaiseen kohteluun ilmensivät positioiden välisiä oikeuksiin liittyviä näkemyseroja. Lapsen edun käsite oli yksi argumentoinnin keskeisistä elementeistä; lapsen etu esiintyi keskusteluissa tärkeänä arvona, mutta käsitteen konkreettinen sisältö ja määritelmät osoittautuivat kiistanalaisiksi. Eri positioiden antamat määritelmät lapsen edulle liittyivät eriäviin perhekäsityksiin ja perhearvoihin.
  • Aaltonen, Jaana Sinikka (2008)
    Tutkielmani kohteena ovat työläisnaiset ja heidän varhainen järjestäytymisensä 1800-luvun lopulla. Keskeinen kysymykseni on, miksi työläisnaiset halusivat järjestäytyä valtakunnallisesti omaksi Työläisnaisten liittohallinnoksi vuonna 1900, vaikka työläisnaisten yhdistykset olivat jo työväenpuolueen jäseniä paikallisten työväenyhdistysten kautta. Työläisnaisten sukupuolen mukaan eriytynyttä järjestäytymistä on pidetty itsestään selvyytenä. Tutkielmassani kyseenalaistan tämän ja selvitän niitä syitä, miksi eriytyminen tapahtui. Etsin vastauksia tutkimuskysymyksiini selvittämällä, mitkä asiat olivat työläisnaisten arjessa tärkeitä, miten he itse perustelivat järjestäytymistään. Toisaalta on tärkeä selvittää, miten työväenliikkeessä toimineet miehet suhtautuivat luokkansa naisten järjestäytymiseen: kannustivatko he tulemaan mukaan miesten yhdistyksiin vai ohjasivatko naisia omiin yhdistyksiinsä. Työläisnaisten varhaisessa järjestäytymisessä poliittinen ja ammatillinen järjestäytyminen oli vielä eriytymätöntä. Väitteeni on, että työläisnaisille oli leipä tärkeämpää kuin politiikka. Tämän vuoksi tarkastelen naisten järjestäytymistä lähinnä ammatillisena liikkeenä ja miten se vaikutti naisten erilliseen järjestäytymiseen työväenluokan sisällä. Tutkimukseni kohteena ovat Helsingin, Tampereen ja Turun työläisnaiset. Työväenliikkeessä toimineet miehet ja osa porvarillisesta naisliikkeestä olivat ensimmäisinä perustamassa työläisnaisille kaupunkien työväenyhdistysten alaisuuteen erillisiä naisyhdistyksiä. Perustajien tavoitteena oli saada naiset mukaan vaatimaan yhteiskunnallisia uudistuksia. Työläisnaiset itse suuntasivat keskustelua yhdistyksissä arkisiin työelämän epäkohtiin: huonoihin palkkoihin, pitkiin työpäiviin ja epäinhimillisiin työoloihin. 1890-luvun lopulla työläisnaiset perustivat jo itse työväenyhdistyksiin eri ammattiryhmien osastoja. Aktiivisimpia olivat palvelijat, joiden ammattiryhmä oli kaupungeissa suurin. Myös tehdastyössä käyvät naiset, erityisesti ompelijat, olivat naisten järjestäytymisen uranuurtajia. Käsittelen tutkielmassani myös vuoden 1899 lopulla syntynyttä naisten ensimmäistä työtaistelua Juseliuksen paitatehtaalla ja sen vaikutuksia työläisnaisten järjestäytymiseen. Eri kaupunkien työläisnaisten yhdistykset ja osastot ilmaisivat Suomen työväenpuolueen perustavassa kokouksessa tarpeen omaan valtakunnalliseen yhteistyöhön. Asia eteni pikaisesti 1900-luvun vaihteeseen ajoittuneen ammattikongressikiistan siivittämänä. Työläisnaiset perustivat valtakunnallisen liittohallinnon heinäkuussa 1900. Työläisnaiset olivat siis järjestäytyneitä valtakunnallisesti työväenpuolueeseen, mutta myös omaan erillisorganisaatioonsa. Työläisnaiset järjestäytyivät erikseen, koska saivat näin ajaa oman liittohallintonsa kautta ammatillisia kysymyksiään. Työläisnaisten luokkatietoisuutta hallitsi arjen taloudelliset kysymykset ja siksi poliittiset asiat jätettiin suosiolla miehille. Nämä työväenluokan sisällä sukupuolen mukaan eriytyneet järjestäytymismotiivit loivat perustan naisten erillisjärjestäytymiselle. Työväenluokan sisällä kumpikin sukupuoli piti tilannetta luonnollisena. Erillinen naisliitto jatkoi toimintaansa työväenliikkeen sisällä 1900-luvullakin, vaikka työläisnaisten vaatimuslistalle nousivat myös poliittiset kysymykset. Tutkielmani alkuperäislähteinä ovat eri kaupunkien työväenyhdistysten ja niiden alaisten naisyhdistysten pöytäkirjat, vuosikertomukset ja jäsenkirjat sekä Suomen työväenpuolueen ja Työläisnaisten liittohallinnon pöytäkirjat. Lisäksi olen käyttänyt lähteinä Työmiehen, Kansan Lehden ja Länsi-Suomen Työmiehen uutisia ja artikkeleita.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1907)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Krylov, S. (Kustannusosuuskunta Kirja, 1927)
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1908)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1908)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Piiroinen-Backman, Outi (Miina Sillanpään säätiö, 1989)
  • Kuusi, Suvi (2005)
    Tutkielmassa käsitellään viimeaikoina suosituksi kehitysavun muodoksi noussutta mikrorahoitusta osana globaalin poliittisen talouden ja kehityksen hallintaa. Tutkielman lähtökohta nousee mikrorahoituksen alan ristiriidoista. Tutkielmassa esitellään kiistelyä mikrorahoituksen minimalismiksi kutsutusta linjasta, jossa köyhyyden vähentämiseksi ja naisten aseman parantamiseksi nojataan pelkkiin mikroluottoihin ja tähdätään kehityksen tuottamiseen markkinamekanismeilla. Minimalistinen linja on kehitysavun antajien suosiossa ja sen käsitetään uhkaavan varsinkin kansalaisjärjestöjen keskuudessa yleistä lähestymistapaa, jossa mikroluotot yhdistetään sosioekonomisiin ja yhteiskunnallisiin rakenteisiin puuttuviin köyhyyden vähentämisen strategioihin. Tutkielmassa liitetään esitellyt linjojen kiistat Katharine N. Rankinin feministisen taloustieteen tutkimuksiin ja Heloise Weberin uusgramscilaisiin globaalin poliittisen talouden ja kehityksen hallinnan yhteyksien tutkimuksiin. Ne tuovat esille minimalistisen linjan mikrorahoituksen välineenä kehitysmaiden talouksien liberalisoimisessa ja rakennesopeutusohjelmien ajamien uusliberalististen yhteiskuntamallien toteuttamisessa. Tutkielmassa eritellään erilaisia näkemyksiä minimalistisen linjan hallitsevuudesta ja selvitetään feministiseen näkökulmaan sitoutuen mahdollisuuksia mikrorahoituksen ja naisten köyhyyttä ylläpitävien rakenteellisten kysymysten yhdistämiselle. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu uusgramscilaisista globaalin poliittisen talouden tutkimuksista sekä Michel Foucault'n valta-analytiikasta. Tutkielmassa esitellään Stephen Gillin määrittelemän kurinpidollisen uusliberalismin prosesseja ja yhdistetään ne kehityksen foucault'laista hallintaa ja harmonisointia käsitteleviin tutkimuksiin. Tutkielmassa tarkastellaan Foucault'n hallinnan analyysin näkökulmasta mikrorahoituksen käyttötapoja kehityksen edistämisen sekä globaalin poliittisen talouden rakenteiden muokkaamisen uusliberalistisissa prosesseissa. Tutkielmassa analysoidaan Foucault'n valta-analytiikkaa käyttäen mikrorahoituksen ohjaamista Yhdistyneiden Kansakuntien, Maailmanpankin, mikrorahoituksen neuvontantajaorganisaation CGAP:n sekä yksityisen sektorin edustajien, kehityslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan järjestöjen muodostaman mikroluottokampanjan tuottamien materiaalien kautta. Tutkielmassa identifioidaan kolme laajaa mikrorahoitusta määrittelevää diskurssia ja käsitellään niitä suhteessa teoriaosuudessa tarkasteltuihin globaalin poliittisen talouden ja kehityksen hallinnan muotoihin. Suoritetun analyysin perusteella todetaan, että Maailmanpankin ja CGAP:n yhteinen diskurssi on lähes yhtäläinen mikroluottokampanjan tuottaman diskurssin kanssa. Ne luovat tilaa vain mikrorahoituksen minimalismin toiminnalle. YK-järjestöjen tuottamista materiaaleista noussut diskurssi rakentaa jonkinlaisia mahdollisuuksia mikrorahoituksen sosioekonomisille lähestymistavoille ja peruspalvelujen tarjoamisen roolille. Diskurssista voi havaita YK:n mukautuvan uusliberalistisiin globalisaation prosesseihin. Kehitystä ohjaavien uusliberalististen valtakeskittymien todetaan olevan vahvoja ja vaarantavan kansalaisjärjestöjen naisten kollektiivista toimintaa järjestävää sekä alistavia valtarakenteita muuttamaan pyrkivää toimintaa.
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1907)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Palvelijatarliitto, 1905)
    Palvelijatarlehti : työläisnaisten äänenkannattaja
  • Sillanpää, Miina (Sosialidemokraattinen naisliitto, 1908)
    Työläisnainen : Sosialidemokratisen naisliiton äänenkannattaja