Browsing by Subject "osaaminen"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 44
  • Viljakainen, Reeta (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this study was to find out how much enjoyment, boredom and anxiety students experience in mathematics-related situations: during lessons, homework and tests. The study investigates the relations of these emotions with achievement in mathematics. Moreover, gender, school and classroom differences in these relationships are examined. In spring 2017, 215 third-graders from four Helsinki schools responded to the AEQ-ES (Achievement Emotions Questionnaire-Elementary School) survey and participated in three tests measuring mathematics achievement as part of the MathMot study. The fit of the data for the AEQ-ES structural model was analysed using confirmatory factor analysis. The connections between emotions and achievement as well as differences in these connections were studied by non-parametric methods: the Mann-Whitney U and Kruskal-Wallis H tests, as well as Spearman’s rank correlation coefficient. The study revealed that students experienced much more mathematics-related enjoyment than boredom or anxiety, which were experienced very little. Consistent with findings from previous research, it was found that emotions are related to achievement, positively to enjoyment and negatively to boredom and anxiety. This connection was strongest in emotions associated with lessons. Few statistically significant differences were observed between genders. In terms of achievement, there was a statistically significant difference between schools in all mathematics tests. Differences were also found between classrooms, albeit not in all tests. Furthermore, between a school receiving positive discrimination funding and a school providing weighted-curriculum education, there was a statistically significant difference in achievement and some emotions.
  • Myllys, Heli (Helsingin yliopisto, 2003)
    Verkkari 2003 (1)
  • Troberg, Anna (Helsingin yliopisto, 2021)
    Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujärjestelmän uudistuksessa toimintakulttuuri ja asiantuntijatyö ovat muuttumassa yhä yhteisöllisemmäksi ja asiakaslähtöisemmäksi. Tiimipohjaista, asiakaslähtöistä ja yhteisöllistä asiantuntijatyötä kutsutaan moniammatilliseksi yhteistyöksi. Ammattilaisilta odotetaan joustavaa ja monimuotoista yhdessä toimimista. Moniammatillinen työskentely on noussut tarpeesta ratkaista asiakkaan monitahoisia tilanteita, jotka eivät ole yhden ammattiryhmän ratkaistavissa. Asiakaslähtöisyys on moniammatillisen yhteistyön ytimessä. Palveluiden koordinointi alati muuttuvissa verkostoissa muodostaa toimintaympäristön yhteistyölle. Tutkielman tavoitteena oli selvittää, miten moniammatillinen yhteistyöosaaminen ilmenee sosiaali- ja terveydenhuollon eri koulutusohjelmissa. Tarkoituksena oli luoda kuva moniammatillisen yhteistyöosaamisen asemasta sosiaali- ja terveydenhuoltoalan ammattitutkinnoissa. Tarkastelun kohteena olivat sosiaali- ja terveydenhuollon suurimmat ammattiryhmät, jotka ovat keskeisessä roolissa paljon palveluita tarvitsevien asiakkaiden hoidossa ja kuntoutuksessa. Ammattiryhmät olivat lääkäri, sairaanhoitaja, lähihoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, psykologi, sosionomi ja sosiaalityöntekijä. Eri sosiaali- ja terveydenhuollon ammattitutkintoja tarkastelevaa suomalaista tutkimusta ei ole vastaavalla asetelmalla tehty moniammatillisen yhteistyöosaamisen näkökulmasta. Tutkimuskysymykset olivat: Millaisia moniammatilliseen yhteistyöhön liitettyjä osaamisia tulee esiin ja miten niitä kuvataan eri sote-alan koulutusohjelmissa? Miten moniammatillinen yhteistyöosaaminen rakentuu sote-alan koulutusohjelmissa? Minkälaisena opettajat kuvaavat moniammatillisen yhteistyöosaamisen aseman koulutusohjelmissaan? Aineiston muodosti tutkintokuvaukset ja koulutusohjelmien opetussuunnitelmat sekä koulutusohjelmien opettajille toteutetun kyselyn tuottama aineisto. Tutkielma toteutettiin laadullisena tutkimuksena. Aineisto analysoitiin teoria-ohjaavalla sisällönanalyysillä, jota ohjasi moniammatilliseen yhteistyöhön liitetyt osaamiset ja niiden ulottuvuudet. Tulokset osoittavat sosiaali- ja terveydenhuoltoalojen ammattitutkintojen yhteisiä piirteitä sekä eroavaisuuksia moniammatillisen yhteistyöosaamisen asemasta, osaamisen rakentumisesta ja siihen liitetyistä osaamisista. Moniammatilliseen yhteistyöosaamiseen liitettyjä osaamisia kuvattiin oman osaamisen tunnistamisena suhteessa muihin ja muiden osaamisen hyödyntämisen taitoina sekä monipuolisina vuorovaikutustaitoina. Moniasiantuntijuuteen perustuva yhteistoimintaosaaminen tuli esiin muutamien koulutusohjelmien kohdalla. Osaamisia liitettiin toimintaympäristön ja palvelujärjestelmän tuntemiseen. Moniammatillisen yhteistyöosaamisen rakentumisessa tunnistetaan kaikille koulutusohjelmille yhteiseksi ydinosaamiseksi vuorovaikutus- ja yhteistyöosaaminen. Oppimisympäristönä työelämäharjoittelulla on vahva asema yhteistyöosaaminen rakentumisessa. Monialaiset opinnot näyttäytyvät osaamisen kehittymisessä oleellisina. Moniammatillisen yhteistyöosaamisen arvostus koulutusohjelmissa on korkea. Opettajat arvioivat moniammatillisen yhteistyöosaamisen aseman vahvistuvan tulevaisuudessa. Oppilaitokset ja koulutusohjelmat ovat eri vaiheissa moniammatillisen opetuksen kehityspoluilla. Sote-alojen monialaisen koulutuksen laajamittaisen läpimurron edellytyksenä nähdään poliittisen tason ohjaus, koulutusjärjestelmän ja oppilaitosten hallinnolliset tekijät sekä opetuksen järjestämisen mahdollistaminen tieteenalarajojen yli.
  • Raijas, Anu; Uusitalo, Outi (Kuluttajatutkimuskeskus, 2012)
    Kuluttajatutkimuskeskuksen kirjoja 7
  • Peura-Kapanen, Liisa; Lehtinen, Anna-Riitta (Kuluttajatutkimuskeskus, 2011)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 3/2011
    Finanssimarkkinoiden kehittyminen, nuorten media- ja teknologiakeskeinen elämäntapa sekä vastuullisuuden korostaminen taloudellisissa päätöksissä ovat haaste aikuisuuteen ja itsenäiseen talouteen siirtyvälle nuorelle. Nuorten valmiudet järkeviin taloudellisiin päätöksiin ovat usein puutteelliset, mikä johtuu muun muassa asenteista, tietämättömyydestä ja kokemattomuudesta. Käsillä oleva tutkimus liittyy Toimijat, kanavat ja tavat nuorten taloudellisen osaamisen edistämisessä (TOKATA) -hankkeeseen. Hankkeen kohderyhmänä ovat 15-20-vuotiaat nuoret. Ensimmäisessä osahankkeessa luodaan katsaus taloudellisesta osaamisesta käytettyyn terminologiaan, kartoitetaan nuorten taloudelliseen toimintaan ja osaamiseen liittyviä toimijoita Suomessa sekä arvioidaan nuorille suunnattua talousosaamisen materiaalia. Suomessa nuorten taloudellisen osaamisen edistämiseen osallistuvat monet toimijat muun muassa tuottamalla materiaalia ja kouluttamalla. Koulujen kuluttajakasvatuksella on merkittävä asema nuorten taloustaitojen kehittämisessä. Yksityistalouden perusasioita opetetaan monissa eri oppiaineissa. Viranomaisten ohella talousosaamisen kehittämisessä on mukana julkisen sektorin toimijoita, järjestöjä ja säätiöitä sekä elinkeinoelämän järjestöjä ja yrityksiä. Vaikka yhteistyötä eri toimijoiden välillä on olemassa, puuttuu Suomesta kokonaissuunnitelma nuorten talousosaamisen edistämiseksi. Tutkimuksen empiirisessä osassa arvioitiin eri kouluasteiden yhteiskuntatalouden oppikirjoja, nuorille suunnattua talousaiheista verkkomateriaalia sekä talousaiheisia pelejä. Materiaalit luokiteltiin taloudellisen osaamisen neljään osa-alueeseen: päivittäistalouden hallinta, talouden suunnittelu, finanssituotteiden valinta ja talousasioiden seuraaminen. Erityisesti oppikirjoissa käsitellään hajanaisesti ja osin suppeasti yksittäisiä teemoja. Oppikirjoissa ja verkkoaineistoissa keskeisiä teemoja ovat päivittäiset käytännöt rahatalouden hoidossa, eri tyyppisten luottojen esittely ja laskujen maksamatta jättämisen seuraukset. Talouden suunnittelu ja riskeihin varautuminen näyttäytyvät materiaaleissa vähäisessä määrin. Sijoittamista käsitellään lähinnä lukioiden kirjoissa. Verkkomateriaalit täydentävät oppikirjoja, mutta ongelmana voi olla niiden saavutettavuus. Niitä tulisi kehittää hyödyntämällä nykyistä enemmän internetin mahdollisuuksia. Tällä hetkellä verkkomateriaalit ovat suureksi osaksi internetiin vietyjä esitteitä, joista puuttuvat vuorovaikutteiset elementit. Nuorten arjen käytännöt - sähköiset sopimukset, kännykän tai internetin välityksellä tapahtuva ostaminen ja maksaminen sekä luottojen hakeminen muualta kuin pankeista - eivät myöskään näyttäydy materiaaleissa riittävästi. Tiiviimpi yhteistyö ja selkeä työnjako nuorten taloustaitojen edistämiseen osallistuvien toimijoiden kesken mahdollistaisi materiaalin monipuolisen kehittämisen ja poistaisi tarjottavan informaation päällekkäisyyden. Informaation tarjonnassa talousasioiden kytkentää nuoren todelliseen elämään tulee kehittää havainnollisella tavalla. Eri toimijoiden tulisi myös pohtia, millä keinoin ja miten ajoitettuna nuorten taloustietoja ja -taitoja tulisi edistää, jotta nuorelle syntyy kokonaiskuva siitä, millaista osaamista taloudellinen toimijuus vaatii.
  • Peura-Kapanen, Liisa (Kuluttajatutkimuskeskus, 2012)
  • Lehtinen, Anna-Riitta (Kuluttajatutkimuskeskus, 2012)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 142
  • Tarmo, Heljä; Uusi-Rauva, Eeva (Suomen ympäristökeskus, 2008)
    Suomen ympäristökeskuksen raportteja 19/2008
  • Määttä, Jenni (Helsingfors universitet, 2015)
    Aims. Cleaning work is practical work, meaning identification of professional competence cannot be based on written tests but must be based actual performance of practical tasks. The aim of this Master's thesis was to identify the main skills in professional maintenance cleaning and to define levels of skill within various levels of ability. The aim was to create a tool for employee and supervisors which can be used to identify employee skills through practical work tasks. Methods. The study was carried out in two different cleaning service companies. Features of process analysis, collaborative planning and stimulated recall methods were applied to the research. Classification of the key skills in maintenance cleaning was based on the views of the companies' trainers, as well as a questionnaire which was answered by supervisors. The skill level descriptions were produced as part of the companies' training programs, and the expertise and experience of the participants were also utilized. In the last step the skill matrix was piloted with employees and its usability in skill identification was evaluated. Results and conclusions. According to the results, 14 different skills were identified as the main skills of maintenance cleaning. They were classified as management of processes and working methods, maintaining working capacity and general professional skills. A theory with four levels was developed to represent the different skill levels: the novice's skills are defined as random, the apprentice's as repetitive, the journeyman's as applicable and the master's as skills developed through work. To reach the master skill level both theoretical knowledge and practical experience are required. To allow for the identification of knowledge, skill matrices were produced for the employee as well as for the supervisor. The matrices can be used as a part of induction and also in training.
  • Vuori, Jaana (Helsingin yliopisto, 2019)
    There is currently a lively public debate about change in working life and future skills needs. When working life changes, it is important that knowledge and leadership should also change. The aim of my thesis was to examine changes in work and skills in the restaurant industry from the perspective of the restaurant manager. The goal was to describe and add to the understanding of the restaurant manager's work and role through their experience and vision. Knowledge management is an integral part of the competence, which is part of the work of the restaurant manager. The thesis examines what knowledge management means for supervisors and how competence development is reflected in work and practice. The theoretical framework of the thesis is made up of literature related to knowledge, leadership, competence management and managerial work, as well as a brief overview of the nature of the hospitality industry and the future. The empirical part of the thesis was carried out with semi-structured theme interviews and the results were analyzed by theory-driven content analysis. The data was collected between May 2018 and December 2018. Ten restaurant managers working at Fazer Food Service were interviewed in the study. As a result of the study, it became clear that the work of a restaurant manager in that organization was interdimensional and consisted of many different tasks and roles. It was important for the restaurant managers to act as superiors and to encourage their staff. Interaction with staff, customers, supervisor and colleagues was important. Knowledge management was one of the tasks that was performed as part of daily management. As a future challenge, restaurant managers saw problems with the availability of skilled labor. The availability and commitment of the workforce can be influenced by good leadership, competence development and employee appreciation. The study found that leadership should change in a more human-oriented direction.
  • Laukkanen, Kalle (Helsingin yliopisto, 2019)
    Tutkielmassa perehdytään teknologisen kehityksen, maailmantalouden integraation, osaamisen ja kaupungistumisen välisiin suhteisiin. Alkuperäisenä motivaationa on ollut tutkia taloudellisen toimeliaisuuden tilallisen kasautumisen teoreettisia premissejä sekä kaupungistumisen megatrendiä kehittyneen talouden ja sen alueiden tulokulmasta lähestyen. Tämän seurauksena on päädytty tarkastelemaan sitä, kuinka teknologisen kehityksen ja talouden globalisaation seurauksena kehittyneet taloudet perustavat kilpailukykyään keskeisesti osaamiseen. Osaamisen itsensä tarkastelun lisäksi tavoitellaan sen tilalliseen ulottuvuuteen syventymistä. Toisin sanoen tutkitaan sen kasautumisen potentiaalisia syitä ja seurauksia. Lisäksi pyritään integroimaan työ- ja asuntomarkkinakysymyksiä. Kyseessä on kirjallisuuskatsaus, jonka aineisto koostuu pitkälti alue- ja kaupunkitaloustieteen keskeisten kontribuutioiden esiin nostamista huomioista. Lisäksi erityisesti työmarkkinoihin ja niiden muutosta seuraavaan talouden rakennemuutokseen liittyvä kirjallisuus on tutkielman kannalta avainasemassa. Aihetta lähestytään vahvasti nimenomaan osaamisen ja teknologisen kehityksen näkökulmasta. Niiden merkitystä voidaan pitää kehittyneen talouden työmarkkinoiden ja tilallisen järjestymisen kannalta kokonaisuudessaan hyvinkin huomattavana. Synteesinä tutkielma koostaa tutkimusalojensa keskeisiä teorioita ja löydöksiä sekä pyrkii kokonaisvaltaisen näkökulman kasaamista tavoitellen asettumaan tutkimiensa taloustieteen kenttien rajapintaan. Tutkielman keskeiset havainnot viittaavat siihen, kuinka osaamiseen ja sen hyödyntämiseen yhdistyvät huomattavan suuret kasautumisedut, minkä merkitys korostuu teknologian ollessa osaamisen kanssa komplementaarista ja sen kehityksen osaamista suosivaa. Etenkin osaamisen näkökulmasta myös kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus on monilla tavoin hyvin tärkeää. Liikenneteknologisesta kehityksestä huolimatta matkanteon aikakustannuksilla voidaan historiallisen saavutettavuuden maailmassakin nähdä olevan keskeinen vaikutus osaavaan suurkaupungistumiseen. Suurkaupunkien tiheyteen liittyy voimakkaita keskinäisriippuvuuksia ja takaisinkytkentöjä, jotka voivat entisestään vahvistaa kasautumisvoimia suhteessa hajautumisvoimiin. Pienten kuljetus- ja kommunikaatiokustannusten maailmassa sijainnin merkitys onkin inhimillisestä näkökulmasta usein hyvin keskeinen. Kasvun paikallisuus korostuu luonnonoloista vapaan toiminnan kasvaessa. Toiminnan jopa globaalin skaalauksen helpottumisen seurauksena enimmäkseen markkinatekijöihin perustuvat paikalliset edut ovat usein ratkaisevia. Toisaalta kaupungit ovat asukkaidensa lisäksi fyysisiä rakenteita, mikä tarkoittaa, että niiden tilalliset rajoitteet sekä joustamattomuus toimivat kasvun pullonkaulana. Niihin liittyvät kysymykset ovatkin omiaan korostumaan hyvinkin paikallisen kasvun myötä. Myös elämälaatua tuottavilla mukavuuksilla on keskeinen merkitys aluekehityksen ja kaupunkirakenteiden kannalta. Etenkin paikallinen maa on väistämättä rajallista, mutta yhdyskuntarakenteen joustamattomuuden keventämiseen kykenemisellä voi olla huomattaviakin vaikutuksia tuottavuuteen, kilpailukykyyn ja hyvinvointiin. Luomiensa mahdollisuuksien lisäksi muuttunut toimintaympäristö saattaa kuitenkin aiheuttaa kansantalouksille myös haasteita niiden alueellisestikin epätasaisen kehityksen kautta. Sekä työmarkkinoihin että elämänlaatuun liittyvällä houkuttelevuudellaan suurkaupunkiseudut voivat erottua merkittävällä tavalla muusta kansallisvaltion muista aluetalouksista. Osaltaan ongelmia saattaa aiheuttaa myös huippuosaamisen globaali niukkuus.
  • Heino, Veli-Pekka (2007)
    Osaavan ja korkeasti koulutetun työvoiman kysyntä on kasvanut Yhdysvalloissa ja Euroopassa viimeisten vuosikymmenten aikana. Tämä on näkynyt Yhdysvalloissa palkkaerojen nousuna. Euroopan maissa puolestaan työttömyys on suuri ongelma. Nämä muutokset ovat johtaneet osaavan työvoiman aseman paranemiseen työmarkkinoilla. Häviäjiksi ovat jääneet matalasti koulutetut ja vähemmän osaavat työntekijät. Työmarkkinoiden epätasa-arvon kasvulle on etsitty syitä teknologian muutoksesta, globalisaation syvenemisestä sekä työmarkkinainstituutioiden ominaisuuksista. Tämän pro gradu -työn lähtöoletuksena on, että tapahtunutta voidaan selittää osaamispainotteisella teknologisella muutoksella (skill-biased technological change). Lisäksi oletetaan, että maiden väliset erot työmarkkinainstituutioissa vaikuttavat siihen, miten ja millä voimakkuudella teknologian muutos lisää osaamisen kysyntää. Oletuksen mukaan teknologian vaikutukset ovat jääneet Euroopassa vähäisemmiksi eivätkä palkkaerot ole nousseet yhtä paljon kuin Yhdysvalloissa. Analysoinnissa käytetään Daron Acemoglun kahta teoreettista mallia, joiden avulla työssä osoitetaan, että osaamispainotteinen teknologinen muutos kykenee selittämään suuren osan siitä palkkaerojen kehityksestä, joka on nähty Yhdysvalloissa. Sen sijaan 90-luvun puolivälin jälkeiset ristiriitaiset havainnot, kuten palkkaerojen aikaisempaa hitaampi nousu ja tietokoneiden yleistyminen työpaikoilla, jäävät selittämättä. Euroopan maiden työmarkkinoiden tarkastelussa huomataan, että niin sanottu Krugmanin hypoteesi siitä, että Euroopan maiden työttömyys on korkea työmarkkinainstituutioiden johdosta, ei välttämättä pidä paikkansa. Työssä esitetään vaihtoehto Krugmanin hypoteesille.
  • Paloheimo, Reetta (Helsingin yliopisto, 2021)
    The current research has proven that recognition of prior learning in Vocational Education and Training (VET) is based on lifelong learning. Also, that recognition of prior learning means making competence visible and giving formal status for evaluated competence. According to earlier studies, implementations of recognition of prior learning have been for example interviews, tests, personal learning plans and documents. It has also found that these implementations have an influence for example on documentation, showing proficiency or evaluation of own competence. In addition, it has been shown there are also some benefits of recognition of prior learning, such as students’ increasing motivation and productivity of VET organizations, and on the other hand some challenges like lack of resources and national insufficient instructions. The aim of this study was to increase understanding about implementations of recognition of prior learning and also the motivations behind these implementations. The study examines what kind of implementations of recognition of prior learning exist in VET. Furthermore, the study looks into reasons, benefits and improvement expressed for the implementations. The qualitative study involved persons who have participated in the recognition of prior learning in VET: four of these were part of personnel, and two of these students. The data was collected through semi-structured theme interviews. The interviewees were gathered through the contacts of Finnish National Agency of Education. The interviews were conducted as individual interviews with remote access. The data was transcribed and analyzed by using content analysis. More specific analysis was applied by Mayring’s model of inductive category development and reflectively discussed with theorical bases. This study showed that recognition of prior learning is a uniform process. Prior learning was recognized through discussions, interviews, sorting out, documentation, diplomas and other documents, tests and proof in sectors of vocational education and yet centralizing work to specific persons. The reasons expressed for implementations were portability and usability of competence data, organizing, examination of timeliness of competence, mandatory by law, organization financing, answering to students’ personal needs and personal studying paths or common teaching frame. Improvement suggested for implementations of prior learning recognition were functionality of systems, trust in competence in working life, having academic curriculums, recognition of informal learning, time and human resources, increasing the information of studying and making work easier. The last three of these were mentioned also as benefits. The results verified general meanings and challenges in recognition of prior learning.
  • Rantala, Eeva (2011)
    Opinnäytteen kirjallista osiota sitoo kolme pääteemaa: taito, tanssijan taito ja tanssin ammattikenttä erilaisine mahdollisuuksineen ja vaatimuksineen. Suhtautuminen tanssiin ja käsitykset tanssijuudesta ja tanssin ammattilaisuudesta jäsentyvät kirjoittajan henkilökohtaisten kokemusten ja tanssin ammattiopintojen herättämien oivallusten nojalla, sekä oheiskirjallisuudesta koottuun aineistoon viitaten. Johdanto esittelee ajatuksia ja kysymyksiä, jotka askarruttavat tekijän mieltä valmistumisen kynnyksellä, ja jotka ovat ohjanneet kirjoituksen aihevalintaa. Luku pohjustaa sisältöjä ja tapoja, joilla aiheita tullaan myöhemmin tekstissä käsittelemään. Ensimmäisessä luvussa paneudutaan osaamisen kartoittamiseen, itse arvioinnin haasteisiin ja käsityksiin niin tanssijuudesta kuin tanssista taiteen alana. Näkökulma on esisijaisesti henkilökohtainen. Oman osaamisen ja mielenkiinnon kohteiden hahmottelun tärkeyttä perustellaan esimerkiksi itseluottamuksen rakentumisen, oman tien löytämisen ja työssä pärjäämisen viitekehyksistä. Kirjoittaja käy läpi kokemuksiaan tanssijan koulutusohjelmasta ja sen moninaisista sisällöistä sekä miettii, kuinka koulutus on muokannut hänen ajatteluaan. Toinen luku keskittyy tiedon ja taidon käsitteisiin ja merkityksiin sekä taidon oppimisen periaatteisiin muun muassa Jaana Parviaisen ja Timo Klemolan filosofioihin tukeutuen. Kolmas luku vie taidon teemaa pidemmälle nimenomaan tanssijan erityisosaamisen, tanssijan taidon rakentumisen ja käytäntöön soveltamisen näkökulmista. Kirjallisena oheismateriaalina palvelevat edellä mainittujen lisäksi Susan Leigh Fosterin artikkeli ”Dancing Bodies” ja Kirsi Monnin väitöstutkimus ”Olemisen poeettinen liike”. Tanssin ammattikentän olemus ja sen hahmottelu kiteyttävät neljännen ja viidennen luvun sisällöt. Pohdinta kulkee erilaisia työsuhteita ja niiden luonteita, tanssijan suuntautumis- ja toimintamahdollisuuksia sekä arjen rakentumista koskevien aihepiirien maastossa vuorovaikutuksessa Teija Löytösen ja Leena Rouhiaisen väitöstutkimusten kanssa. Erilaisista työllistymismuodoista juuri freelancerin työnkuva asettuu käsittelyn keskiöön, ja sen kannalta eritellään myös käytännön työhön liittyviä haasteita ja taiteellisen toiminnan edellytyksiä. Lopussa jäsentyvät kirjoittajan oma osaaminen ja luontaiset taipumukset suhteessa aikaisemmissa luvuissa käsiteltyihin aihepiireihin. Henkilökuvaus pureutuu ammattiin liittyviin mielenkiinnon kohteisiin ja tulevaa työelämää koskeviin toiveisiin.
  • Ahonen, Jorma (2005)
    Tutkimuksessa tarkastellaan koulujärjestelmämme tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi suunnitellun ja vuosina 2001-04 toteutettuun ja Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Opetusalan koulutuskeskuksen organisoimaan Ope.fi I - koulutushankkeeseen osallistuneiden ohjaajien ilmoittamia ohjaajakoulutukseen hakeutumisen perusteita ja motiiveja. Motiivien tutkimisen taustalla on tietoyhteiskuntaohjelmankauden ja -strategian uudistusvaiheessa vuonna 1999 havaittu ja OPEPRO-täydennyskoulutuksen ennakointihankkeessa esitetty tilanne, jossa opettajien tieto- ja viestintätekniikkaosaamisen taso havaittiin kaikilla koulujärjestelmän tasoilla odotettua heikommaksi. Tilanteen korjaamiseksi käynnistettiin laaja valtakunnallinen koulutusohjelma, jonka osallistujille asetettiin tehtäväksi parantaa tilanne ohjaamalla ja kouluttamalla kollegoitaan paikallistasolla tieto- ja viestintätekniikan perustaitoisuuteen (Ope.fi I-taitotaso) ja poistaa siten koulujärjestelmän jatkokehittämistä estävä osaamiseen ja uudenlaisen teknologisen kulttuurin omaksumiseen liittyvät hidasteilmiöt. Teknologista diffuusiota koskevassa tutkimuksessa tällaisina kehityksen hidasteina tunnetaan Geoffrey A. Mooren mukaan nimetty ns. Mooren-kuilu-ilmiö, jossa innovaatioiden leviäminen ja kehitys pysähtyy muutosta eteenpäin vievien innovaattoreiden ja visionäärien ja muutokseen epäilevästi suhtautuvan enemmistön väliseen kommunikatiiviseen kuiluun. Tutkimuksen viitekehyksessä on myös Everett M. Rogersin luoma teoria diffuusioprosessissa vaikuttavien eri suuntiin kehityksessä vaikuttavien aktoriryhmien toiminnasta teknologisten innovaatioiden adaptaation ja toimintakulttuurien uudistumisen joko edistäjinä tai hidastajina. Tutkimuksessa arvioidaan hankkeeseen osallistuneiden ohjaajien mahdollisuutta toimia koulujärjestelmässämme sekä aktiivisena ja kulttuuria muokkaavana aktoriryhmänä ja siten Mooren-kuiluilmiön ylittämisen fasilitoijina. Tutkimuksen otsikossa ja tekstissä luonnehditaan ohjaajia kuilujen ja kulttuurirajojen ylittämiseen viittaavien metaforien kautta, kuten lipunkantajat, sillanrakentajat ja pioneerit. Kehityksen hidasteilmiön poistamisen mahdollisuutta ja onnistumista tutkitaan myös alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta kuvaamalla ohjaajakoulutusten ulottuvuutta ja jakautumista eri puolille maata. Tutkimuksen aineisto koostuu ohjaajakoulutusten päättöjaksoilla suoritetusta arviointikyselystä, jossa vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa kaikkiaan 16:een eri koulutukseen hakeutumisen perusteena mahdollisesti oleviin motiiviväitteisiin. Aineisto koostuu kaikkiaan 878 Ope.fi I -ohjaajan vastauksista, 48:ssa eri ohjelmassa. Aineistoa on käsitelty ja analysoitu kvantitatiivisen tutkimusmetodiikan mukaan. Saatuja tuloksia on tarkasteltu teoriataustaa vasten sekä päätelty löydetyistä motiivifaktoreista ohjaajajoukon kykyä, mahdollisuuksia ja tahtotilaa toimia tietoyhteiskuntakehityksen edistämisen kontekstissa aktiivisen voimana myös kehityksen seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksen mukaan ohjaajajoukon ilmoittamat motiiviperusteet osallistua ohjaustyöhön ja koulutukseen latautuvat kaikkiaan neljään orientaatiofaktoriin, jotka jakautuvat osallistumisen perusteina: tavoite- ja kehityssuuntautuneisuuteen, oppimisen ja oppimisen kautta saavutettavan hyödyn tavoitteluun, sosiaaliseen suuntautuneisuuteen sekä tukiorientaatioon. Tukiorientaation faktoriin latautui merkittävinä motiiviperusteina ja yleensä osallistumisen mahdollistajina ohjelman maksuttomuus, työnantajan tuki ja kollegoiden kannustus. Tutkimuksessa löydettiin myös tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja vertailtaessa ja testattaessa vastaajaryhmien taustamuuttujia suhteessa löydettyihin faktoreihin ja orientaatiosuuntiin. Tulosten mukaan ohjelmaan osallistuneet naiset ovat oppimisorientoituneempia kuin miehet, jotka puolestaan ovat motiivisuuntana sosiaalisesti orientoituneempia kuin naiset. Pienistä kouluista tulevat ohjaajat ovat puolestaan merkitsevästi oppimisorientoituneempia kuin suurten koulujen ohjaajat. Kaikkiaan ohjaajien ilmoittamat toimintamotiivit ovat vahvoja ja hyvin yhdenmukaisia ja -suuntaisia. Tutkimustulosten valossa näyttäisi siltä, että tässä hankkeessa ja tietoyhteiskuntakehityksen vaiheessa vaikuttaneet aktorit omaisivat riittävän tahtotilan ja motivaation johdattaa kollegansa tieto- ja viestintätekniikan perustaitoisuuteen ja sen aktiiviseen käyttämiseen tarvittavaan asennemuutokseen. Hankkeen seurauksena koulujärjestelmässä olisi siis toiminnallinen valmius seuraavaan strategiseen kehittämisvaiheeseen, jossa tieto- ja viestintäteknologia voidaan ottaa käyttöön koulun arjessa oppimisen tueksi, menetelmällisesti sujuvasti ja opettajien tietoisena didaktisena ja pedagogisena ratkaisuna.
  • Junnila, Anna (2001)
    Tutkielmassa selvitetään, ohjaako Suomen tietoyhteiskuntastrategia kunnan työelämän kehittämistä tietoyhteiskunnassa sekä miten tiedon ja osaamisen kehittäminen ja hallinta toteutuu. Valtiovallan tavoitteena on ohjata strategioilla tietoyhteiskunnan rakentamista niin, että kaikilla kansalaisilla olisi tasavertaiset mahdollisuudet sen käyttöön. Suomen tietoyhteiskuntastrategian on laatinut valtiovarainministeriön aloitteesta Sitra. Strategian tavoitteena on, että Suomi on tietoyhteiskuntakehityksen kärkimaa. Tietoyhteiskunnan kehittäminen tapahtuu yhteistyössä eri osapuolien, yksilöiden, julkisen sektorin ja elinkeinoelämän kanssa. Kunnilla on merkittävä osuus tietoyhteiskunnan rakentamisessa ja palvelujen tarjoamisessa. Jotta kunnat pystyisivät tarjoamaan tietoyhteiskunnan palveluita asukkailleen, on niillä oltava ammattitaitoista henkilökuntaa. Tämän vuoksi henkilökunnan osaamisen kehittäminen on tärkeää. Suomen tietoyhteiskuntastrategiassa on laadittu strategisia päämääriä, joiden mukaan tietoyhteiskuntaa tulisi kehittää. Tutkimuksen tavoitteena on arvioida toteutuuko Suomen tietoyhteiskuntastrategian päämäärät yhden kunnan kehittämistyössä. Tutkimus esittelee tietoyhteiskuntaan ja työelämän kehitykseen liittyviä tekijöitä. Tietoyhteiskunta muuttaa työelämää monella tapaa. Tietoliikenneyhteydet ja verkostoituminen muuttavat toimintatapoja ja asiantuntijatehtävät lisääntyvät. Tiedon ja osaamisen kehittämisestä tulee entistä tärkeämpää, sillä tietotulvan hallintaan ja tiedon hyödyntämiseen tarvitaan uusia taitoja. Tutkimus on kvalitatiivinen yhden tapauksen tapaustutkimus, jossa tutkitaan tietoyhteiskunnan rakentamista Espoon kaupungissa. Kirjallinen tutkimusaineisto koostuu tietoyhteiskuntastrategiaan, tietoyhteiskuntakehitykseen ja työelämän muutoksiin liittyvästä kirjallisuudesta. Empiriaosan tutkimusaineistona ovat haastattelut ja dokumentti- ja strategia-aineisto. Espoon kaupungissa on laadittu omat tietoyhteiskunta- ja tietohallintostrategiat. Kaupungissa tietoyhteiskunnan kehittäminen on hyvin tietotekniikkapainotteista. Kaupungin tavoitteena on parantaa kuntalaisten palvelua verkottamalla kunnan palveluita. Henkilöstön suhteellisen korkean keski-iän vuoksi tarvitaan paljon tietotekniikkakoulutusta, jotta asiakkaiden tarpeisiin voitaisiin vastata. Ongelmana on myös, että kaikilla kaupungin työntekijöillä ei ole mahdollisuutta käyttää tietokonetta. Suomen tietoyhteiskuntastrategian merkitys Espoon kaupungin tietoyhteiskuntatyössä näkyy lähdeaineistona ja suunnannäyttäjänä. Rakenteellisesti strategiat ovat erilaiset ja niissä painotetaan eri asioita, vaikka osaamisen kehittäminen nähdään kummassakin tärkeänä. Suurena kuntana Espoolla on varaa panostaa tietoyhteiskunnan rakentamiseen. Suomen tietoyhteiskuntastrategia ohjaakin parhaiten tietoyhteiskunnan kehittämistä suurissa ja varakkaissa kunnissa, joilla on hyvät resurssit tietoyhteiskunnan rakentamiseen.
  • Heinsius, Joost; Lehikoinen, Kai (2013)
    Kokos
  • Jussila, Jaana (Helsingin yliopisto, 2019)
    This thesis studies the views of managers working in specialist organizations regarding leadership and emotional intelligence. The purpose of this study is to form an understanding of what views and concepts of the managers in specialist organizations have regarding emotional intelligence and its significance in managerial work. The purpose is to build an understanding of what the challenges are in managing specialist knowledge and to form an understanding of what the understanding and experience of emotional intelligence is in relation to leading an organization with specialist knowledge. The theoretical framework of the study was formed around three concepts: emotional intelligence, leadership and leadership of specialist knowledge. Theories of emotional intelligence, especially the concept of emotional intelligence by David Goleman and concepts of emotionally intelligent leadership were used as a theoretical framework. Concepts and definitions related to leadership and knowledge and theories in leadership of knowledge - such as the concept of transformational leadership presented by Bernard M. Bass – that have been combined with management that furthers learning by Riitta Viitala and Pirjo Kolari were also used in the study. The empirical research material was gathered by interviewing eight people who work or have worked in managerial positions in the specialist organization. The interviews were conducted as theme interviews. The methodological approach of the study was content analysis through which the research material was analyzed. Based on the material of the research, the challenges of managerial emotional intelligence in the specialist organization were the expectations and broad range of tasks related to managerial positions, substance knowledge, the management of strategic specialist knowledge, motivating, supporting and interaction. According to the study, the most important competences of emotional intelligence were emotional self-awareness, good selfassessment, self-control, transparency, ability to perform, empathy, service orientedness, inspirational leadership, ability to develop others and teamwork and collaboration skills. The conclusion of the study is that in the management of specialist knowledge in specialist organizations, matters such as interaction, individual attentiveness, empathy, ability to motivate and support, being present and enabling are highlighted. In a specialist organization a manager needs sufficient substance knowledge, purely emotional leadership is not sufficient. In specialist organizations, succeeding in knowledge management requires emotional intelligence, substance knowledge and transformational leadership. When these are combined by competent managers, they are able to motivate, focus on individuals and enable development.
  • Honkavuo, Hanna; Lammintakanen, Johanna; Norri-Sederholm, Teija (Pelastusopisto, 2019)
  • Palo-oja, Outi-Maaria (University of Eastern Finland, 2018)