Browsing by Subject "palaute"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 43
  • Rauhala, Carita (Helsingfors universitet, 2014)
    Writing is one of the most important skills learned in school. Studies have indicated that pupils' writing skills need improvement which evokes to observe the practices of teaching writing. This thesis contemplates the teaching of writing from the feedback's point of view. The goal of my thesis is to find out what kind of conceptions the sixth-graders have about the feedback they receive from writing and how pupils describe the meaning and effectiveness of feedback. Research type was qualitative study. Data was gathered from three different classes by using method of empathy-based stories. Data consists of 69 pupils empathy-based stories that deals with response given from the opinion essays. Material was analysed by using qualitative theory-guided content analysis. Study indicated that according to pupils' stories feedback wasn't given until the text was finished. Response consisted mainly of text evaluation. In the pupils' stories the response was given verbally and in writing generally by classmates and the teacher. Besides the content of the text and pupils working effort, the feedback was often focused on opinions in the text. When feedback was given by the classmates it was sometimes targeted at the pupil receiving the response and contained inappropriate features such as mocking. Empathy-based stories showed that feedback clearly had a meaning but experience of the feedback may consist of many different factors. In the story conceptions and expectations considering the feedback had the most influence on pupil's experience. In most cases feedback had an effect on pupil's experience at emotional level. In the stories feedback was also seen to have an influence on future writing, pupil's self-esteem, conception of feedback and person giving it. The results showed that the pupils have lots of resources to reflect the quality of the feedback and its meaning for the writer. According to the stories the benefit of feedback was tangential from the writings point of view and the idea of giving feedback was in accordance with conventional evaluative feedback. I think the results support the idea that feedback should be more firm part of the actual writing process. The person receiving the feedback should be more active and the pupils' aptitudes to utilize the feedback should be supported more.
  • Henriksson, Elina (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2017)
    Tutkimuksessa tarkastellaan, miten Taideyliopiston Sibelius-Akatemiassa suoritettavien laulun tasosuoritusten arviointi tapahtuu. Tarkoituksena oli selvittää, millaisen koulutuksen opettajat ovat saaneet arvioinnin ja palautteen antamiseen. Tavoitteena oli myös selvittää, millaista on hyvä palaute ja minkälaisia haasteita palautteenannossa kohdataan. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys koostuu palautteenannon ja laulamisen arvioinnin määrittelystä sekä Taideyliopiston Sibelius-Akatemian laulututkintovaatimuksista. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus. Aineisto on kerätty haastattelemalla kahta Taideyliopiston Sibelius-Akatemian klassisen musiikin laulunopettajaa, sekä kahta pop/jazz-laulumusiikin opettajaa. Tutkimushaastattelut on toteutettu puolistrukturoituina haastatteluina. Aineiston analyysi on tehty teoriasidonnaisesti. Tutkimuksessa ilmeni, että palautteen antaminen Sibelius-Akatemian laulun tasosuorituksissa, on opettajille sekä mieluista että haastavaa. Kukaan haastateltavista ei ollut saanut mainittavaa koulutusta arviointiin, vaan he olivat oppineet antamaan palautetta käytännön kokemuksien ja oman tiedonhaun kautta. Suuria eroja klassisen musiikin ja pop/jazz-musiikin tasosuorituspalautteiden välillä ei löytynyt, molemmissa tyylilajeissa haasteet ja koulutus arvioinnin antamiseen olivat hyvin samankaltaisia. Tutkimuksessa kävi ilmi, että lauluopettajien koulutuksessa opiskelijoiden ar-viointiin kiinnitetään vain vähän huomiota. Kaikki haastateltavat opettajat tunnistivat arvioinnin keskeisen merkityksen opiskelijan korkeakouluopinnoissa.
  • Santavuori, Maria (2012)
    Tämä opinnäytetyöni on taiteellispedagoginen. tarkastettava esitys oli konsertti Arcadia International Bookshopissa 3.3.2012, jossa lauloin kitaran ja harmonikan säestämänä sanoittamiani ja säveltämiäni kappaleita. Kirjallisessa osassa tutkin kokemustani siitä miltä tuntuu toteuttaa mahdottomalta tuntunut unelma. Pyrkiessäni opiskelemaan Teatterikorkeakouluun teatteripedagogiikkaa 2007, yhtenä motiivinani oli vankentaa teoreettista pohjaa pedagogiselle mallille, joka hahmottui työskennellessäni Naulakallion erityiskoulussa rap –lyriikan kirjoittamisen ohjaajana vuosina 2005 – 2008. Mallin nimi on Mahdottoman mahdollistaminen. Halusin itse kokemalla mahdottoman mahdollistamisen, saada lisätietoa siitä, mitä oppilaani saattavat kokea ollessaan mukana voimauttavassa taideprojektissa. Halusin myös tietää miten malli toimii ja miten sitä voisi kehittää. Kokemukseni on, että kun mallin osat ovat paikoillaan, mahdottoman oppiminen on voimaannuttava matka onnistumiseen. Tulin vahvalla tavalla muistutetuksi siitä, että mahdottoman mahdollistaminen saattaa muuttaa oppilaan koko siihenastista minäkuvaa ja siten olla syvästi järkyttävää. Tulin tietoiseksi siitä, miten kokonaisvaltaisesti peilaan opettajana elämääni oppilaihini. Siksi tunnen yhä suurempaa merkitystä myös oman taiteellisen ja kokonaisvaltaisen kasvun prosessini jatkamisesta.
  • Hakala, Emmi (2019)
    Tässä tutkimuksessa tutkin sitä, missä määrin mielikuvia voidaan käyttää laulupedagogiikan apuvälineenä ja kuinka niihin liittyviä väärinkäsityksiä olisi mahdollista välttää. Asiantuntevan laulupedagogiikan asemaa on tarpeen parantaa sekä sen keinovalikoimaa kehittää ja tutkia, jotta äänenkäytön ongelmilta vältyttäisiin ja äänihygienian edistäminen saisi ansaitsemaansa jalansijaa koulutuspoliittisessa keskustelussa ja päätöksenteossa. Laulamiseen liittyvät toiminnot tapahtuvat suurilta osin näkymättömissä kehon sisällä ja ovat samalla usein henkilökohtaisia, koska instrumenttina toimii laulajan oma keho. Sanallista palautetta ei usein voida laulupedagogiikassa antaa pelkästään tekniseen terminologiaan tukeutuen, koska termien taustalla olevista kehotuntemuksista pitää ensin tulla tietoiseksi. Siksi mielikuvien käytöllä on perusteltu asema. Tahdoin kuitenkin selvittää sitä, kuinka paljon mielikuviin kannattaa tukeutua ja miten oppilaslähtöisen palautteen antamista laulupedagogisessa tilanteessa on ylipäänsä aiemmin tutkittu. Käytin teoreettisena viitekehyksenäni oppilaslähtöisyyttä, koska se tarjosi näkökulmana mahdollisuuden tarkastella oppilaskohtaisiin eroavaisuuksiin suhtautumista ja niiden huomioimista opetuksessa. Tutkimukseni on systemaattinen kirjallisuuskatsaus, jossa tutkimuskysymykseni oli: Millainen on mielikuvien ja fysiologisten termien suhde oppilaslähtöisessä palautteessa laulupedagogiikan kontekstissa? Laulupedagogiikan monimutkaisuus tuli esiin jo käsiteluvussa, jossa määrittelin muutamia keskeisimpiä lauluteknisiä käsitteitä. Lähdekirjallisuudessa teknisistä termeistä kirjoitettiin monenlaisista näkökulmista erilaisia mielikuvia hyödyntäen, mikä osoitti niiden moniselitteisyyden. Jonkun mielikuvan ollessa toiselle oppilaalle toimiva, ei sama mielikuva toimi toiselle välttämättä lainkaan. Tutkimukseni mukaan rakentava palautetilanne sisältää opeteltavan asian havainnollistamista sekä mielikuvin että auditiivisin esimerkein. Mielikuvia tulisi sijoittaa oppilaalle jo tutun kokemusympäristön piiriin. Havainnollistamisen lisäksi opeteltavan toiminnon voi liittää tekniseen termistöön, mikäli se koetaan oppimista edistäväksi. Laulupedagogin on myös tärkeää kannustaa asioiden itsenäiseen havainnoimiseen ja toisaalta myös vertaisoppimisyhteisöjen pariin. Rento ilmapiiri ja oppilaan osallistaminen opetuksen suunnitteluun myös lisäävät palautetilanteen sujuvuutta.
  • Tenhola, Eeva (Helsingfors universitet, 2015)
    Goals: There are different kinds of textual genres read, written and interpreted in school. This is to improve students' literacy skills and prepare them to operate with all kinds of genres. The genre that the students often are the most familiar with is a narrative. Lots of narratives are written in school hence a teacher often evaluates and gives feedback on them. Evaluation and feedback are not always easy tasks which is why it is important to develop pedagogic tools that offer help in this area. The purpose of this master's thesis was to create a feedback model for analyzing the overall structure of narratives and the complexity of storytelling. The first goal, however, was to find out what kind of a genre a narrative is according to a fifth grader's sense of genre. Secondly, the aim was to examine how does the complexity of storytelling appear in the narratives written by the fifth graders since the complexity of storytelling has a relation to the overall improvement of storytelling skills. The theoretic framework of this thesis is related to the research on genre, on writing and also on narratives. Methods: The data of the thesis consisted of 47 written narratives. The data was collected in two different classes in a project called Rohkaisukeskeinen kirjoittamisinterventio in 2011. This qualitative study utilized features from several research traditions including design-based research, systemic functional linguistics and qualitative content analysis. Results and conclusions: Following phases were found in the narratives: orientation, initiating event, sequent events, resolution and evaluation and dialogue. According to the fifth graders' sense of genre it seems that these phases are essential in a narrative. In the analysis both temporal and causal connections of the narratives were studied in order to examine the complexity of storytelling. Also attention was paid to the implications of reaching a goal. The narratives were classified into scale from 1 to 7 in which the level 7 means that the storytelling is the most complex. On the level 4 there were 12 narratives. On the levels 5, 6 and 7 there were 22 stories altogether and on the levels from 1 to 3 altogether 13. The findings indicate that implying goal direction has stronger influence on the complexity than causal or temporal connections. The length of the story does not seem to be unambiguous factor when it comes to the complexity of storytelling. The feedback model for analyzing narratives presented is based both on the analysis and the previous research.
  • Halttunen, Ilkka (2007)
    Organisaatioviestinnän kirjoissa painotetaan, että yrityksen toiminnan tulee olla ennaltaehkäisevää, eikä reagoivaa. Kuitenkin kriisiviestinnän tutkimuksessa lähtökohtana on ollut reagointi kriiseihin. Koska kriisiviestinnän tutkimus oli reagoivaan toimintaan painottunutta, piti minun esittää vaihtoehtoinen ja parempi lähestymistapa kriisien hallintaan. Esitinkin, että suurin osa kriiseistä eri toiminnoissa (kuten rahoitus, tuotanto ja markkinointi) voidaan ehkäistä ennalta. Avasin uuden tutkimussuunnan tutkimalla varsinaisena tutkimusongelmanani: Miten yritys voi estää asiakasvalitusta kehittymästä potentiaaliseksi kriisilähteeksi? Perusajatukseni oli, että kun yritys suhtautuu asiakasvalituksiin yhtä vakavasti kuin kriisiviestinnän tutkijat kehottavat suhtautumaan kriiseihin, yritys voi ehkäistä ennalta kriisit, jotka aiheutuvat asiakasvalituksista. Tavoitteeni oli kirjoittaa poikkitieteellinen tutkielma, jossa yhdistän kriisiviestinnän ja asiakasvalitusten tutkimuksien hyvät puolet. Tutkielmani lopputulos on malli asiakasvalitusten hallintaan ja johtamiseen. Mallini avulla yritykset voivat estää asiakasvalituksia kehittymästä potentiaalisiksi kriisilähteiksi. Samalla yritys muuttaa toimintaansa asiakassuuntautuneemmaksi. Pyrin tavoitteeseen tutkielmani teoriaosassa yhdistämällä kriisiviestinnän ja kriisijohtamisen tutkimustulokset asiakastyytyväisyyttä ja asiakasvalitusjohtamista käsittelevään tutkimukseen. Empiirisessä osassa tutkin reklamaatioprosessin vaiheita eräässä telealan yrityksessä. Tutkielmani teoriaosa perustui kriisiviestintää ja –johtamista käsittelevään kirjallisuuteen ja artikkeleihin sekä asiakastyytyväisyyttä ja asiakasvalitusjohtamista käsitteleviin artikkeleihin. Empiirinen osa perustui tutkimuksen yhteydessä tehtyihin haastatteluihin ja case-yrityksestä kerättyyn kirjalliseen materiaaliin. Empiirisessä tutkimuksessa haastattelin seitsemää case-yrityksen reklamaatioprosessista vastaavaa henkilöä tammikuussa 1996 ja yhtä koko case-yrityksen reklamaatioprosessista vastaavaa henkilöä joulukuussa 2006. Tutkimusotteeni oli kvalitatiivinen. Empiirisen tutkimuksen toteutin teoriaosuudessa kehittämääni malliin tukeutuen. Mallini tarjoaa yrityksille työkalun asiakasvalitusten kokonaisvaltaiseen johtamiseen. Empiirisen tutkimukseni toteutin viitekehysmalliini pohjautuneena teemahaastatteluna. Mallini osoittautui tutkimuksessa toimivaksi tavaksi analysoida yrityksen reklamaatioprosessia. Tutkimus myös vahvisti, että lähes kaikki kriisit ovat yrityksen omaa syytä. Tulosten perusteella voi myös sanoa, että asiakasvalituksilla on keskeinen rooli, jos kriisejä halutaan ehkäistä ennalta. Case-yrityksen reklamaatioprosessi oli vielä alkutekijöissään empiirisen tutkimukseni ensimmäisessä vaiheessa. Jokaisella liiketoimintayksiköllä oli omat toimintatavat ja kanavat asiakaspalautteita varten. Empiirisen tutkimukseni toisessa vaiheessa asiakaspalvelu oli keskitetty saman katon alle case-yrityksessä. Merkittävimmiksi reklamaatioprosessin parannuksiksi havaitsin reklamaatioiden digitaalisen tallentamisen, yhteen asiakaspalvelunumeroon siirtymisen ja keskitetyn asiakaspalvelun. Tutkimustulokseni myös vahvistivat, että asiakasvalitusten avulla on mahdollista löytää potentiaaliset kriisilähteet ja ehkäistä kriisien syntyminen. Case-yrityksen keskitetyn asiakaspalvelun suurin haaste oli saada tiedonkulku jouhevammaksi liiketoimintayksiköiden kanssa. Liiketoimintayksiköiden olisi paremmin sitouduttava selvittämään havaittujen ongelmien syyt ja laajuus riittävän nopeasti. Näyttäisi siltä, että case-yrityksen reklamaatioprosessi vaatii ylimmän johdon varauksettoman tuen ja täydellisen sitoutumisen, jotta asiakasvalitus ei kehittyisi potentiaaliseksi kriisilähteeksi
  • Lammi, Päivi (Helsingin yliopisto, 2012)
    Verkkari 2012 (8)
  • Peltonen, Eeva (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (5)
  • Peltomäki, Pasi (Ympäristöministeriö, 2007)
    Ympäristöministeriön raportteja 17/2006
    Tässä hankkeessa kehiteltiin internetpohjainen asukaspalautejärjestelmä – AsukasNet. Hankkeessa mukana olleet aravavuokrataloyhtiöt kehittivät yhdessä konsultin kanssa nettijärjestelmän. Asukas-Net -järjestelmä perustuu kyselylomakkeeseen, johon asukkaat voivat vastata suoraan netin kautta. Kyselylomake voidaan toimittaa asukkaille myös perinteisenä paperiversiona, josta vastaukset viedään yhtiön henkilökunnan toimesta järjestelmässä olevaan yhteiseen tietokantaan. Järjestelmästä on mahdollista saada raportteja yhtiön käyttöön. Yhtiöt voivat myös vertailla oman yhtiönsä tietoja hankkeeseen osallistuneiden yhtiöiden yhteiseen tietokantaan. Palautelomakkeessa kartoitettiin asukkaiden mielipiteitä ja tyytyväisyyttä mm. asuinympäristöstä, isännöinnistä, kiinteistönhoidosta, siivouksesta, kunnossapidosta ja osallistumisesta asukasdemokratiatoimintaan. Raportissa on yhteenveto asukastyytyväisyyskyselyn tuloksista.
  • Kankainen, Taru (Helsingin yliopisto, 2020)
    In this Master thesis my aim is to research how teachers give verbal feedback. Giving verbal feedback is big part of teaching. Therefore, it is important that teachers evaluate their own way to give feedback. I examined how much teachers are giving feedback during lessons and what type of feedback. I also examined how much teachers are giving positive feed-back. For the analyse I am using Hattie´s and Timperley`s (2007) Model of feedback. Ac-cording this model feedback effect on four different levels. These include the level of task performance, the level of process of understanding how to do a task, the regulatory or met-acognitive process level, and/or the self or personal level. On this research I have created account of one teacher´s way to give verbal feedback during lessons. I have also examined how pupil`s behaviour effect on teacher way to give feedback. The purpose of this study is pay attention to teacher’s way to give feedback and therefore encourage to teachers evalu-ate their own ways to give feedback. My study is qualitive research and my target group is one fifth class from Helsinki. I filmed data on three different days. In the transcript of the data I included only the past where teacher was giving verbal feedback. The first and the second research question were analysed with theory-based content analysis. The third research question was analysed with data-based content analysis. The result shows that most of the teacher´s feedback is directed to the task level. Second most-used feedback was targeted to the process level third most to the self-regulation level and none of the teacher’s feedback was directed to the personal level. Most of the teacher´s feedback was positive. When pupils were working on task most used was positive task level feedback. When pupil’s behaviour was disruptive teacher was giving feedback on self-regulation level.
  • Kauhanen, Irina; Linden, Krister (Helsingin yliopisto, yleisen kielitieteen laitos, 2007)
    Opintomonisteet / Yleisen kielitieteen laitos. Helsingin yliopisto
  • Kivi, Pauliina (Helsingfors universitet, 2016)
    Objectives. The purpose of this study is to investigate the quality of feedback in drama lessons. The aim in this study is to analyse and compare the quality of feedback of class teachers and teacher trainees. In addition, the aim is to test and develop The Classroom Assessment Scoring System (CLASS) observation tool in the context of drama lessons. Methods. The study is defined as a qualitative case study although some quantitative measures were also used. The research material consisted of secondary video data that had been filmed in drama lessons of four class teachers and four teacher trainees. The videos were analysed by using the quality of feedback section of the CLASS. Results and conclusions. The research shows that the quality of feedback on analysed lessons is perfunctory and the amount of feedback is low. On a scale of 1–7 none of the lessons got high grades 6–7. The quality of feedback was low or middle-range on every lesson. The qualified teachers got higher grades than teacher trainees on analysed lessons. CLASS tool is seen suitable for analysing the quality of feedback on drama lessons when also considering the non-verbal feedback. Non-verbal feedback includes teacher's actions, facial expressions and the use of space in the classroom.
  • Takala, Jenni (Helsingin yliopisto, 2020)
    The aim of this study is to examine speech-language therapists’ evaluations after the clients’ responses in naming exercises in order to unpack the actions and structures of evaluations on interaction in the speech-language therapy of children with developmental language disorder (DLD). Especially evaluations during exercises after the client’s response are significant when supporting the client’s learning, even though feedback can be included in many stages of therapy. Previous studies of speech-language therapy interaction have mostly focused on therapy interaction generally, or on feedback in adults’ speech-language therapy, but research on evaluations in children’s speech-language therapy are still very few. At the moment the speech-language therapists’ knowledge of therapy interaction and evaluative actions is mainly empirical. Detailed analysis and knowledge of feedback would benefit speech therapists’ and speech therapy students’ ability to analyse their own evaluative actions, and ability to help parents to improve their interaction skills with their child. The method used in this study was conversation analysis developed by sociologists Harvey Sacks, Emanuel Schegloff and Gail Jefferson. The data consisted of 10 videotapes of DLDs speech-language therapy, filmed by Tuula Tykkyläinen for her doctoral thesis in late 1990s. Naming tasks with third turn feedback from 10 therapy videos were included in this study. Subjects were four speech-language therapists and five children ages 5;0 - 6;0. The naming and feedback sequences were transcribed in detail, and the feedback actions and structures were analysed. The frequencies of feedback structures were counted. With feedback actions speech-language therapists either approved the child’s naming response, or in case of incorrect responses, helped the child to produce correction or produced themselves the correct naming. There were found structural similarities in the feedback turns and ways speech-language therapists facilitate learning and the interaction between the speech-language therapist and the client. The post-expansions of feedback turns were also found to be significant in the rehabilitation of naming along feedback turns. The results mainly confirm previous findings and increase the knowledge on speech-language therapists’ evaluations. The results help observation and conceptualization of evaluative actions especially in the speech-language therapy of children with DLD.
  • Ristikartano, Veera (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (7)
  • Tuovinen, Ulla (2004)
    Tutkielmassa selvitetään, miten Iisalmen Sanomien verkkolehtensä kautta saama lukijapalaute kohtaa toimituksen palauteodotukset. Empiirisen aineiston muodostavat toimituksessa sähköpostin avulla toteutettu lomakekysely, kolmen journalistin teemahaastattelut ja 12 kuukauden ajalta kertynyt verkkolehden lukijapalaute. Teoriapohjan muodostavat lehtien yleisösuhteesta tehdyt journalistiset tutkimukset. Tapaustutkimuksessa kysytään, millaisia merkityksiä lukija rakentaa lehdestä tai verkkolehdestä. Mihin asioihin hän kiinnittää niissä huomiota? Mitä palaute paljastaa lukijan suhteesta Internetiin ja sen ominaisuuksiin? Miten lukija argumentoi verkon ominaispiirteitä palautteessaan? Lukijapalautteen analyysi alkaa luotettavuuden, pitämisen, laadun ja edustavuuden teemoista. Internetin ominaisuuksista tarkastelussa ovat yhteisöllisyys vastaan yksilöllisyys, hypertekstuaalisuus, ajan ja tilan ominaisuudet sekä verkossa käytetty kieli. Teemoittelua on käytetty keinona, jolla pelkistetään korpusta aineistolähtöisesti. Se paljastaa lukijoiden lehdestä ja verkkolehdestä rakentamia merkityksiä ja auttaa ottamaan huomioon myös poikkeukset. Menetelmä antaa myös mahdollisuuden päästää aineiston tuottaneiden lukijoiden ääni sitaattien avulla mahdollisimman kattavasti esiin. Verkkopalautteet tuottivat eniten tietoa lukijoiden mielipiteistä, jotka koskivat journalistien jo tekemien työsuoritusten laatua sekä lehteä tai verkkolehteä yleisemmin. Tämä vastasi heikosti Iisalmen Sanomien journalistien odotuksia. He kaipasivat eniten aineksia tulevien lehtien sisällöntuotantoon. Toivotuimmiksi sähköpostikyselyn vastaajat kokivat tuleviin juttuihin liittyvän palautteen ja uudet näkökulmat tuttuihin aiheisiin. Haastattelujen perusteella hyödyllisimmäksi koettiin juttuvihjeet sekä yleensä tietoa antava ja tietämystä lisäävä palaute. Parhaiten journalistien odotuksia tyydyttivät lukijoiden juttuvinkit, lisätiedot juttuihin ja virheiden korjaukset. Niitä oli kuitenkin aineistossa vähän. Teemoittelu kertoi lukijoiden haluavan viestittää verkon kautta toimitukselle asioita ja merkityksiä, jotka liittyvät selvemmin paperilehteen kuin verkkolehteen. Eniten merkityksiä viestittiin lehden ja verkkolehden edustavuudesta, johon liittyivät erityisesti verkkolehden päivitys ja arkiston puuttuminen. Edustavuutta ja pitämistä ilmaisevat lausumat tuotiin esiin kaikkein suorasanaisimmin. Lehden tai juttujen laatua koskevissa viesteissä oli sekä suoria argumentointeja että epäsuoria ilmauksia. Peitetyimmin lukijat toivat esille lehden tai verkkolehden luotettavuutta ja epäluotettavuutta sekä niihin kohdistettua luottamusta tai epäluottamusta. Niitä koskevissa viesteissä painottuivat lehden tai verkkolehden oikea-aikainen saaminen, todenmukaisuus ja virheettömyys. Iisalmen Sanomien tai sen verkkolehden lukijoiden verkkopalautetta määrittivät enemmän heidän suhteensa lehteen ja viestintätaitonsa kuin suhteensa Internetiin. Lukijat ilmaisivat antavansa palautetta yksilöinä, ei lukijayhteisöön kuuluvina. Palauteviestejä oli lähetetty hyvin vaihtelevina vuorokaudenaikoina, mutta suurin osa kello 6―19. Valtaosa, noin 90 prosenttia lähettäjistä paljasti ainakin osan henkilöllisyydestään ja yhteystiedoistaan. Pääsisällöltään kielteinenkin sanoma aloitettiin usein myönteisesti, ja kirjoitustyyleistä suosittiin neutraalia ilmaisua. Kirjoitus- ja kielioppivirheitä aineistossa oli runsaasti.
  • van Erk-Koivisto, Sanna (Helsingin yliopisto, 2017)
    Palautteenanto on tärkeä ja väistämätön osa yläkoulun englannin kielen opetusta. Tässä tutkielmassa tarkastellaan englantia yläkoulussa opettavien ajatuksia ja käytänteitä palautteenantoon liittyen. Tutkielma käsittelee tapoja, joilla opettajat antavat palautetta oppilaiden teksteistä yläkoulun englanti vieraana kielenä -opetuksessa. Tutkielmassa verrataan viiden opettajan palautteenantostrategioita ja -konventioita. Tavoitteena on selvittää, mitä palautteenantostrategioita opettajat käyttävät ja saada selville, ovatko opettajien uskomukset ja palautteenantokonventiot keskenään yhteneväiset. Tavoitteena on myös saada selville, millaisia eroja palautteenantomenetelmissä ja -tavoissa on eri opettajien välillä. Tutkielman teoreettinen viitekehys koostuu sekä palautteenantoon liittyvistä käsitteistä että useiden eri tutkijoiden näkökulmista palautteenantotapoihin ja niiden hyödyllisyyteen. Tutkielmassa esitellään debattia, jossa tuodaan esille mielipiteitä sekä virheidenkorjaamisen puolesta että virheidenkorjaamista vastaan. Tutkimuksen aineistona ovat englanninopettajien yksilöhaastattelut sekä englanninopettajien korjaamat kirjoitelmat. Haastattelumenetelmänä käytettiin semi-strukturoitua haastattelua. Tutkimuksessa selviää, että opettajat antavat oppilaille palautetta sekä kirjallisesti että suullisesti. Palautteessa opettajat eivät keskity vain kirjallisissa tuotoksissa esiintyviin virheisiin, vaan heidän oppilaille antamansa palaute on monipuolista. Osa opettajista keskittyy enemmän itse virheisiin ja sisältöön, kun taas osa opettajista antaa myös palautetta kirjoitetusta tekstistä kokonaisuutena. Jotta tulosten pohjalta voitaisiin tehdä päätelmiä yleistettävyyden näkökulmasta, tutkimuksen tulisi olla laajempi. Tutkimuksen tulokset kuitenkin osoittavat, että opettajien oppilaille antama palaute on sekä monipuolista että kannustavaa.
  • Salomaa, Ulla (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (8)
  • Salomaa, Ulla (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (8)
  • Rusanen, Erja; Lehtinen, Taina (2017)
    Tässä artikkelissa käsittelemme, miten yhteisöllinen online-työskentely ja formatiivinen palaute tukivat opiskelijoiden metodikäsitteiden oppimista ja osaamista. Tutkimuksen kohteena oli 103 avoimen yliopiston opiskelijaa, jotka suorittivat kasvatustieteiden perusopintoihin kuuluvan metodologian kurssin verkossa. Opiskelijat saivat ohjeet kolmen viikon aikana verkossa pienryhmissä toteutettavaan työskentelyyn. Välittömästi työskentelyyn sisältyvien tehtävien palautuksen jälkeen seurasi palauteluento. Yhteisöllistä työskentelyä ja palauteluentoa tutkittiin opiskelijoille lähetetyllä strukturoidulla sähköisellä lomakkeella. Yhteisöllisen työskentelyn muuttujille tehtiin pääkomponentti-analyysi, jonka perusteella muodostettiin 12 pääkomponenttia, ryhmä-työskentelyn laatutekijää. Metodikäsitteiden oppimista tutkittiin itsearvio-mittarilla ja osaamista oppimistehtävän pisteytyksellä. Formatiivinen palaute selitti sekä metodikäsitteiden oppimista että osaamista lineaarisessa regressio-analyysissa. Valtaosa ryhmätyöskentelyn laatutekijöistä ei selittänyt metodi-käsitteiden oppimista eikä osaamista. Ryhmän positiivinen ilmapiiri ja ryhmä-työskentelyn tavoitteen selkeys selittivät metodikäsitteiden oppimista. Kattavimmin metodikäsitteiden osaamista selittivät formatiivinen palaute ja itsenäinen perehtyminen metodikäsitteisiin. Tuloksia tulkittiin sosiokognitiivisen ja kognitiivisen oppimisnäkemyksen sekä uusimpien CSCL-tutkimustulosten avulla. Tulosten valossa pohditaan verkossa toteutettavan menetelmäopetuksen kehittämistä. Asiasanat: tietokoneavusteinen oppiminen, yhteisöllisyys, metodologia, osaaminen, ryhmätyö, pedagoginen skripti, tiedon transfer, palaute