Browsing by Subject "populaarimusiikki"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-22 of 22
  • Launis, Maaret (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkin työssäni sukupuolen ja seksuaalisuuden representaatioita Leevi and the Leavings -yhtyeen tuotannossa. Selvitän, miten sukupuoli ja seksuaalisuus yhtyeen sanoituksissa toimivat, ja miten ne eroavat populaarimusiikin muista nais- ja mieskuvista. Lisäksi tarkastelen yhtyeen tuotannon homoseksuaalisuutta kuvaavia kappaleita sekä kaksinapaisen sukupuolijärjestelmän kyseenalaistavia representaatioita. Työni aineisto on yhtyeen studioalbumituotanto vuosilta 1980-2003, kaikkiaan 15 albumia. Aineistoni käsittää lähes yhtyeen koko tuotannon single-julkaisuja ja yhtä albumia lukuun ottamatta. Hypoteesini on, että yhtyeen lauluntekijän, Gösta Sundqvistin (1957–2003) lyriikoissa sukupuoli ja seksuaalisuus rakentuvat monitasoisesti ja vivahteikkaasti verrattuna populaarimusiikin valtavirtaan. Sukupuolen ja seksuaalisuuden edustuksia on laajan aineiston ja monilukuisten puhujien puitteissa runsaasti. Kappaleet käsittelevät valtaosin romanttisia ihmissuhteita, jotka toimivat kulttuurisesti sukupuolen ja seksuaalisuuden esittämisen tärkeimpinä sosiaalisina näyttämöinä. Populaarimusiikki ja sen eri genret, kuten rock, tango ja iskelmä, muodostavat olennaisen kontekstin analyysilleni. Hyödynnän työssäni erityisesti populaarimusiikin tutkimusta. Työni teoreettinen viitekehys rakentuu pitkälti sukupuolentutkimuksen käsitteistölle ja feministisen tutkimusperinteen kysymyksenasettelulle. Stuart Hallin representaation käsitteen lisäksi pohjaan analyysiäni paljolti R.W Connellin hegemonisen maskuliinisuuden konseptille. Työni tuloksia on, että selvä enemmistö aineiston puhujista on miehiä, Sundqvistin määritelmää käyttäen ”onnettomia naissankareita”. Tragikoomiset mieshahmot parodioivat hegemonisen maskuliinisuuden ideaalia, jonka mukaan miehen tulisi olla aktiivinen, rationaalinen ja fyysisesti voimakas. Vaikka suurin osa kappaleista käsittelee heterorakkautta tai sen puutetta, ei aineisto silti ole täysin heteronormatiivinen. Työni keskeisin tulos on, että aineistoni sukupuolten, transsukupuolisuuden ja homoseksuaalisuuden representaatioiden ytimessä on inhimillinen kokemus, johon kuka tahansa kuulija voi samaistua. Näkökulma on tarpeellinen, sillä viime vuosikymmenten tasa-arvon edistysaskelista huolimatta sukupuolen representaatiot ovat populaarimusiikin sanoituksissa edelleen seksistisiä ja heteronormatiivisia.
  • Haapalainen, Anni (Helsingin yliopisto, 2017)
    Pro gradu –tutkielmassa tarkastellaan freelancer-kääntäjä Kalle Niemen tekemiä tekstityskäännöksiä Eurovision laulukilpailuun vuosina 2009-2016. Tutkielman tavoitteena on on selvittää, mitkä tekijät vaikuttavat persoonallisten käännösratkaisujen syntymiseen Euroviisujen tekstityksissä, ja millä tavoin ja mistä syistä kääntäjä tekee itsensä näkyväksi näissä ruututeksteissä. Tutkin myös, miten Euroviisujen tekstitykset sitoutuvat yleisiin tekstityskonventioihin ja –normeihin. Tutkimusaihe on ajankohtainen, koska Niemen persoonalliset euroviisu- ja muut musiikkikäännökset ovat herättäneet viime vuosina mediassa käännösalalle poikkeuksellista huomiota. Tutkielman aineisto koostuu Euroviisuissa vuosina 2009-2016 esitetyistä kilpailukappaleista ja niiden suomenkielisistä tekstityksistä, jotka on YLE TV2:lle laatinut Kalle Niemi. Kilpailukappaleiden joukosta on poimittu esimerkkikäännöksiä, joissa kääntäjän rooli on erityisen näkyvä. Lisäksi aineistona on käytetty Kalle Niemen kanssa maaliskuussa 2017 tehtyä haastattelua. Tutkimukseni pohjaa erityisesti Díaz Cintasin ja Remaelin (2007), Vertasen (2007) sekä Tuomisen (2012) teorioihin audiovisuaalisesta kääntämisestä, Low’n (2017) ja Franzonin (2001) laulujen kääntämisen teorioihin sekä Virkkusen (2001, 2007) laatimiin oopperakääntämisen suuntaviivoihin. Euroviisujen tekstityksistä havaittiin neljä eri näkyvyysluokkaa, joissa kääntäjä tulee erityisen näkyväksi: hokemien ja onomatopoeesian kääntäminen, sanontojen ja muiden persoonallisten sanavalintojen käyttö käännöksissä, omituisten euroviisujen kääntäminen, sekä live-tekstityksen erityishaasteet. Tutkielma osoittaa, miten ammattitaitoinen kääntäjä osaa genren tuntemuksensa ja kunnioituksensa kautta tuoda esille euroviisumusiikkiin liittyviä erityispiirteitä tekstityskäännöksen muodossa. Usein tekstityksen ajatellaan automaattisesti “köyhdyttävän” alkutekstiä, mutta persoonallisten käännösratkaisujen kautta alkuteksti parhaimmillaan rikastuu. Kääntäjän näkyvä rooli tekstityksessä voi parantaa käännösalan näkyvyyttä esimerkiksi mediassa, ja tekstitysnormien rikkoutumisen sijaan Niemen persoonalliset euroviisukäännökset voivat luoda kokonaan uusia normeja laulujen tekstittämiseen.