Browsing by Subject "puunkorjuu"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 53
  • Rantonen, Harri; Päivänen, Juhani (Suomen metsätieteellinen seura, 1989)
  • Mäntynen, Niina (Helsingfors universitet, 2009)
    The global warming imposes limitations on timber harvesting. As a result the seasonal variation of logging is expected to increase. At the same time the growth of Russian wood tariff will reduce the import. Together, these will increase the demand for domestic wood. Due to own entrepreneurial work and investments in agricultural machinery, several farms have the opportunity to provide seasonal timber harvesting services as contractors. With timber harvesting services these farms could increase the machinery utilization and save in the fixed costs. The growth of the machinery utilization rate will improve the profitability of the timber harvesting of contractors. The aim of this study was to analyze the profitability of seasonal timber harvesting contractors by employing data of the Finnish bookkeeping farms. The profitability was worked out by the income and costs of timber harvesting and also by the entrepreneur's input of labour. This study also aimed to find out the adventages of synergy in labour and common use of machinery in timber harvesting and farming. In addition this study aimed at to define the influence of the timber harvesting services on the farms total profitability, the seasonal variation of family labour and the use of total working hours. The source material of this study was the data of eight bookkeeping farms collected by MTT Agrifood Research Finland. These eight farms had carried on timber harvesting in the years 2005 and 2006. The income statement and the balance sheet of logging were calculated by using a mail inquiry and recorded financial statements of the farms. On the basis of the income statement and the balance sheet, the essential parameters of the profitability were calculated. The proportional profitability of the timber harvesting services was measured by the profitability ratio. The profitability ratio was calculated by dividing Family Farm Income (FFI) by the sum of costs for family factors, i.e. the wage claim and the interest claim of timber harvesting. The profitability ratio of logging was 1,69 in year 2005 and 1,19 in year 2006. Due to small data the skewness of results was often rather high. The results of the study, however, showed that for farms the timber harvesting services are a good way to increase the utilization rate of the agricultural machines and to improve the profitability of business. Providing timber harvesting services could also balance the seasonal variation of family labour and the use of total working hours of the family farm.
  • Mikkola, Tuomas (Helsingin yliopisto, 2020)
    Hoidettujen ja ajallaan harvennettujen metsien rooli korostuu tulevaisuudessa, kun puuta tarvitaan teollisuuden lisäksi yhä enemmän myös energiakäyttöön. Korjuujäljen tulisi olla mahdollisimman vauriotonta, jotta metsä jäisi sekä rakenteellisesti että laadullisesti hyvään kasvukuntoon. Puunkorjuuseen liittyy kausivaihtelua ja perinteisesti hakkuut on pyritty tekemään maan ollessa jäässä. Ilmastonmuutoksesta johtuva talvien lyheneminen ja lämpeneminen sekä aiempaa suuremmat sademäärät edellyttävät puunkorjuun sopeuttamista muuttuneisiin olosuhteisiin. Raskas korjuukalusto muodostaa riskin maaperän ja jäävän puuston vaurioitumiselle, sillä korjuun vaikutukset kohdistuvat puihin ja niiden kasvualustaan. Kuusikot ovat puunkorjuun näkökulmasta haastavia kohteita, sillä niiden juuret kasvavat lähellä maan pintaa. Tämän tutkimuksen tavoitteena on selvittää, soveltuuko kuiva loppukesä kuusikkoharvennuksiin ja millainen vaikutus tutkitulla ajankohdalla on korjuujälkeen. Tutkimuksessa seurattiin reaaliaikaisesti hakkuu- ja ajokoneen työskentelyä viidellä leimikolla eteläisessä Suomessa. Hakkuun osalta tutkittiin kahden erilaisen työmenetelmän vaikutusta tuottavuuteen, hakkuutähteen määrään ajourilla ja korjuujälkeen. Normaalilla työtavalla kauempana ajourilta sijainneet rungot käsiteltiin urien ulkopuolella. Suojaavalla työtavalla koneen kuljettaja käsitteli runkoja mahdollisimman paljon uran päällä. Työmenetelmiä vertailtiin aikatutkimuksen avulla. Korjuujäljen osalta mitattiin maasto- ja puustovaurioita. Lisäksi aineistoa käytettiin raiteistumista ennustavan mallin muodostamiseen. Työmenetelmien välinen ero hakkuun tuottavuuden osalta ei muodostunut merkittäväksi. Suojaava työtapa lisäsi hakkuukoneen ajanmenekkiä noin 6 %. Kuusikoiden korkeasta hakkuutähdepotentiaalista johtuen molemmilla työmenetelmillä saatiin tuotua 86-92 % saatavilla olevasta hakkuutähdemassasta urille. Korjuuvaurioiden määrä vaihteli leimikoiden välillä huomattavan paljon. Suurin osa puustovaurioista oli hakkuukoneiden aiheuttamia runkovaurioita. Ajokoneet muodostivat puolestaan suurimman osan ajourapainumista sekä juuristo- ja juurenniskavaurioista. Ennustettaessa ajourapainumien kehittymistä todettiin riippuvuus kumulatiiviseen ylikulkeneeseen massaan ja hakkuutähteen paksuuteen.
  • Saarilahti, Martti (Suomen metsätieteellinen seura, 1981)
  • Katunpää, Valtteri (Helsingfors universitet, 2015)
    Puun käyttö lisääntyy lähivuosina metsäteollisuuden isojen investointien ja uusiutuvan energian tavoitteiden seurauksena merkittävästi. Suurin osa lisääntyvästä puun käytöstä tulee kasvatushakkuilta, mistä suuri osa on nuorten metsien hakkuita eli ensiharvennuksia. Energiapuun ja kuitupuun käytön kasvun myötä metsänomis-tajan on tärkeä tietää millaisesta metsästä mitäkin puutavaralajia olisi järkevintä korjata. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää, mikä korjuumenetelmä tuottaa parhaan nettotuloksen harven-nushakkuusta metsänomistajalle leimikkosuunnitelman ennakkotietojen perusteella sen hetkisellä puutavara-lajien hinta-asetelmalla. Tutkimuksessa tarkasteltiin kolmea korjuumenetelmää: normaali ainespuun korjuu tavaralajimenetelmällä, energiapuun korjuu rankamenetelmällä ja aines- ja energiapuun yhdistetty korjuu eli niin kutsuttu integroitu korjuu, jossa puutavaralajit olivat tukki, pikkutukki ja energiaranka. Tutkimusta varten kerättiin hakkuun vertailuaineisto Varsinais-Suomesta, mikä sisälsi 8 leimikkoa, 22 koealaa, 2135 runkoa. Koealoilta mitattiin metsässä pinta-ala, ajouran pituus ja tehoajanmenekki. Puutavaralajikohtaiset kertymät mitattiin hakkuukoneella. Hakkuussa käytettiin yksinpuinmenetelmää. Metsäkuljetuksen tuottavuus ja kustan-nukset määritettiin laskennallisesti. Tutkimuksessa käytettiin lisäksi Metsäntutkimuslaitoksen ensiharvennus-ten korjuuoloja selittävää aineistoa, joka sisälsi 25 mitattua ensiharvennusleimikkoa. Hakkuun tehotuntituottavuus E0 oli ainespuun hakkuussa 9,9 m³/h, integroidussa hakkuussa 10,4 m³/h ja energiapuun hakkuussa 10,7 m³/h, kun poistuman käyttöosan keskitilavuus oli 80 dm³. Energiapuun hakkuu oli keskimäärin 8,5 % tehokkaampaa kuin ainespuun hakkuu, kun poistuman keskitilavuus oli 50‒100 dm³. Energiapuun hakkuu oli tehokkainta rungon koosta riippumatta ja ainespuun hakkuu kalleinta 135 dm³ asti, jolloin integroidun hakkuun tuottavuushyötyä ei enää ollut. Metsäkuljetuksen laskennallinen tuottavuus kes-kimääräisellä ensiharvennuksella, jossa kertymä oli 50 m³/ha, oli ainespuulla 6,1 m³/h, integroidulla 7,8 m³/h ja energiapuulla 9,3 m³/h. Kahden puutavaralajin lisäys energiapuun korjuusta integroituun korjuuseen nosti metsäkuljetuksen keskihintaa 15 % eli noin 7,5 % puutavaralajia kohti. Metsäntutkimuslaitoksen aineiston perusteella energiarankaa kertyy energiapuun korjuussa keskimäärin 4,2 % enemmän kuin ainespuuta ainespuun korjuussa. Integroidussa korjuussa energiarankaa kertyy 10,2 % enemmän kuin kuitupuuta ainespuun korjuussa. Teoreettisesta tukkikertymästä hyödynnettiin hakkuun vertai-luaineistossa keskimäärin 64 %. Tutkimuksen tulokset osoittavat, että energiarangan hakkuu yksinpuinmenetelmällä ei ole kannattavaa. Tutki-muksen perusteella harvennushakkuilta kannattaa aina erotella tukkipuu, mikäli puumarkkinatilanne ja kauko-kuljetuslogistiikka sen sallivat. Analyysin mukaan ainespuun korjuu on lähes poikkeuksetta kannattavin me-netelmä, kun energiarangan ja kuitupuun hankintahinnan ero on nykyisellään noin viidessä eurossa. Puun hintojen herkkyysanalyysin perusteella integroitu korjuu on kannattavinta metsänomistajalle, kun energia-rangan ja kuitupuun hintaero laskee alle 3,5 euron. Energiarangan korjuuta tulee tehostaa esimerkiksi joukko-käsittelyllä, jotta sen korjuu olisi kannattavampaa kuin integroitu korjuu ja ainespuun korjuu.
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1971)
  • Hakkila, Pentti (The Society of Forestry in Finland - The Finnish Forest Research Institute, 1989)
    A review of logging in Finland in relation to new logging technology developed in Nordic countries to meet their own specific requirements and constraints (high salaries, costs of social security, strict ergonomic standards, specific logging conditions, predominance of private ownership, and strong environmental and conservation concerns). Logging technology is based typically on the log-length method and load-carrying forwarders.
  • Saarimäki, Aaro (Helsingfors universitet, 2009)
    Lately the need to increase the amount of domestic logging has grown. That has been caused by a decrease in raw wood import. A big part of the extra logging potential is located on peatlands. Wintertime harvesting on peatlands cannot be increased since the logging equipment at that time of the year is already fully employed. That creates a need to be able to operate on peatlands year-round if the logging amounts are expected to grow significantly. With the existing average machinery and traditional equipment this is not possible. The traditional equipment for peatlands is only to mount wide steel tracks around the wheels. With this kind of equipment logging from soils with lowest bearing capacities is practically impossible if low amount of harvesting damages is expected. For logging on peatlands during the period of unfrozen ground new technical innovations are needed to decrease the surface pressure that a machine produces to the ground and to decrease its rut formation. For low rut formation there have been special machines for peatlands already for a long time but their productivity is too low for profitable logging. Since the use of special machines has been proven to be expensive, it seemed rational to focus on equipping a standard machine to perform better on peatlands and other soft soils. The main problem is to combine low rut formation and good productivity into the same machine. This is possible by adding low rut formation due to the new track system to the good productivity of a basic machine. The study was done by using constructive research method. The aim of the study was to find a good track system for a forwarder regarding low rut formation and other important properties for operating on low bearing capacity soils. First all the existing constructions were gathered and some new possible constructions were also brainstormed. From these constructions the one that seemed most potential was chosen for field testing. Support for the choice was sought by making an expert interview round. The results supported the arguments on which the choice was based on. In the field tests the test machine with the new track system and the comparison machine with the traditional track system both drove their own testing sectors which were estimated to be equal by conditions. The field test area was located in Ilomantsi and was a normal thinning site. The idea was to compare the rut formation of the track systems in real harvesting conditions that were mathematically equalized. The known factors that effect the bearing capacity were measured and their effect on the results was minimized by standardizing them mathematically. The calculations were executed by using multifactor regression analysis. The test machine caused less rut formation but the difference between the machines was quite small. There were some minor faults in the test machines properties and reliability but those are likely to be rather easily solved with some modifications to the track system.
  • Pöntynen, V. (Suomen metsätieteellinen seura, 1936)
  • Borg, Arvid (Keskusmetsäseura Tapio, 1944)
    Keskusmetsäseura Tapion käsikirjasia; 21
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1969)
  • Hakkila, Pentti (Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
  • Yli-Vakkuri, Paavo (Suomen metsätieteellinen seura, 1954)
  • Kärkkäinen, Matti (Suomen metsätieteellinen seura, 1973)
  • Hannelius, Simo (Suomen metsätieteellinen seura, 1975)
  • Laamanen, Ville (Helsingin yliopisto, 2014)
    1950-luvulta alkaen metsätalous Suomessa on nojautunut tasaikäisrakenteisuuteen. Asenneilmapiiri on sittemmin muuttunut kohti vapaampaa metsien käsittelyä, minkä myötä metsälakia muutettiin vuoden 2014 alussa. Uudistettu laki vastaa paremmin metsänomistajien erilaisiin tarpeisiin mahdollistaen aiempaa vapaamman metsien käsittelyn, kuten eri-ikäisrakenteeseen perustuvan metsänhoidon ja poimintahakkuut. Poimintahakkuiden korjuuolosuhteet poikkeavat tasarakenteisista metsistä ja tutkimustieto aihepiiristä on niukkaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan puuston määrää ja rakennetta ennen hakkuuta ja hakkuun jälkeen, poistuman määrää, laskennallisesti korjuun tuottavuutta ja kustannuksia sekä korjuujälkeä. Aineisto koostuu kahdeksasta loppuvuodesta 2012 mitatusta metsiköstä, joissa oli tehty poimintahakkuu kahden edellisvuoden aikana. Poistuma mallinnettiin kantojen perusteella. Tasarakenteisia metsiä kuvaava vertailuaineisto määritettiin Motti-simulaattorilla. Puuston pohjapinta-ala kohteilla ennen hakkuuta oli 19,0 - 29,7 m2 ha-1 ja tilavuus 157 - 285 m3 ha-1, hakkuun jälkeen vastaavasti 6,6 - 14,3 m2 ha -1 ja 46 - 121 m3 ha-1. Hakkuupoistuma oli 110 - 231 m3 ha-1 ja poistuman keskijäreys 251 - 410 dm3. Laskennallinen korjuukustannus oli 9,9 - 12,4 € (m3)-1 ja keskiarvo 10,9 € (m3)-1. Kun vertailumetsiköiden koko kiertoajan keskimääräinen korjuukustannus oli 9,8 € (m3)-1, on tämän tutkimuksen valossa poimintahakkuu noin 10 % kalliimpaa kuin tasaikäisrakenteisissa metsissä tehtävät hakkuut keskimäärin. Lainsäädännön määritelmän mukainen puustovaurioiden määrä oli 1,8 - 11,2 % ja keskiarvo 5,7 %. Taimien määrä oli 560 - 2597 kpl ha-1, mutta niiden tilajakauma oli epätasainen. Näiden tulosten valossa poimintahakkuut tarjoavat kertymän määrän ja keskijäreyden puolesta hyvät edellytykset kannattavalle puunkorjuulle, joskin asiaan sisältyy lukuisia epävarmuustekijöitä. Korjuuvaurioihin on kiinnitettävä erityistä huomiota.
  • Rieppo, Kaarlo; Kariniemi, Arto; Haarlaa, Rihko (Helsingin yliopisto, 2002)
    Helsingin yliopiston metsävarojen käytön julkaisuja
    This paper includes some basic knowledge to be considered when discussing about the quality of work in harvesting wood and how to monitor it. This knowledge may aid to form an appropriate view on mechanised logging, environmental issues and trade of forest products. Many forest owners feel today, that leaving a good quality of work behind is the most important requirement set for logging machinery in the future. It is possible to present to the forest machine and equipment manufacturers some ideas on how to promote and influence the development of logging machines and equipment. This paper is partly based on a literature study, partly on theme interviews. Recent literature on productivity, machine and method studies on logging was examined from the quality of work point of view. Observations supporting an improvement in the quality of work were recorded. The idea was not to find out the level of the quality of work in practice as such, but to assess the relationships between the methods, machines and equipment used in respect to the quality of work. The interviews were conducted from May 22, 2000 to October 2, 2000 in Finland. The data consisted of six persons responsible for logging in a wood procurement district, six representatives of forest machine manufacturers and five logging contractors. A good quality of work in logging is characterised by doing it in an agreed way. Indicators for reaching the goals are evaluated by assessing the damages caused to the remaining trees, the rut formation, the strip road spacing and width, the way the thinning regimes are followed and the choice of trees to be cut. The target level is formed as a joint effect e.g. of efficiency in wood production, of credibility of mechanised operations, of considering the environment and of fluency in trade of forest products. Contributing factors to reach a good quality of work are the organisation of the logging, the forest machine operator as well as the machine and equipment technique. These factors may get a weighting value. However, the final result is a product of these factors, and all of them have to be considered. When looking at the situation today the human influence in logging, especially the role of the operator, is getting more emphasis. On the other hand, in the long run the possibilities to develop appropriate technologies are dominating, especially the use of new technologies. From the point of view of logging machinery the main factors affecting the work results, are the mobility of the vehicle, how to operate it and the work environment. In this paper, based on the development needs and possibilities, those aspects are looked at. An assessment of the present state is given and presents a basis for a more precise prediction of realistic targets. Based on a literature review and interviews conducted, it is possible to conclude, that there still is great potential to improve the quality of work in logging. Some direct technical improvements could promote the quality of work, but there are even some other actions, which indirectly through the operator would have a positive effect. An improved quality of work is often also improving the productivity in work. Furthermore it makes the organising of the logging operations easier and makes it possible to operate in a more demanding work environment even year around and 24 hours a day. The following is a list of research and development (R&D) needs concerning forest machinery, where inputs would be justified: • Better visibility (illumination, no dazzling, visibility) • Analysis of the CTI-system and eventual construction and testing of a test machine • The properties of tyres (width, diameter, tread, pressure) and their development • Control of the crane and its development (e.g. the automatic functions) • The role of a rotating cab on the operator, his productivity and the work result • Research into the role of levelling (seat, cabin, whole machine) • Steering of the machine (turning radius, “cutting” of corners) and possibilities to develop a vehicle with frame-steering and turning wheels • Research into the possibilities to utilise on-board weighing scales • Lighter machine construction • The role of tracks and comparison of different tracks • The role of a balanced boggie and its comparison with a single wheel • The role of the size of the harvester head on the operation control, work result and productivity • Possibilities to increase automation • Possibilities of work rotation and its effect on a normal logging system • The effect of a harwarder (harvester-forwarder) on the operator’s work
  • Haarlaa, Rihko (Suomen metsätieteellinen seura, 1969)
  • Räsänen, Mikko (Helsingin yliopisto, 2019)
    Teollisuuspuun hakkuut ovat Suomessa ennätyskorkealla ja uusien metsäteollisuuden investointien oletetaan lisäävän raakapuun kysyntää lähivuosina. Vaihtelevien sääolosuhteiden takia puunkorjuun edellytykset ovat heikosti kantavilla mailla huonot kelirikko- ja kesäaikaan aikaan. Hakkuumäärät ovatkin merkittävästi pienemmät kelirikko- ja kesäaikaan, kuin talvella. Lisäksi ilmastonmuu-tos heikentää puunkorjuun olosuhteita, sillä ilmastonmuutoksen seurauksena aika, jolloin maa on jäässä, lyhentyy. Kausivaihte-luksi kutsuttu puunkorjuuolosuhteiden vaihtelu aiheuttaa myös merkittäviä lisäkustannuksia puuhuollolle ja vaikeuttaa puunkorjuu-yritysten ympärivuotista toimintaa. Jotta puun kysynnän lisääntymiseen ja olosuhteiden heikkenemiseen pystytään vastaamaan, täytyy puunkorjuun tehokkuutta pa-rantaa. Tässä tutkimuksessa tarkastellaan ajouraoptimoinnin mahdollisuuksia puunkorjuun tehokkuuden parantamiseksi. Tavoit-teena on erityisesti ollut selvittää CGI Suomi Oy:n tekemän ajourakone-sovelluksen potentiaalia ja toimivuutta kokoojaurien suun-nittelussa. Sovelluksen on tarkoitus tuottaa kantavuuden ja kaltevuuden suhteen optimaalisia kokoojaurasuunnitelmia suunnittelun kohteena olevalle leimikolle. Sovelluksen algoritmi optimoi kokoojauran paikkaa käyttäjän määrittämien asetusten mukaisesti ja sovelluksessa käytetään lähtötietoina Maanmittauslaitoksen korkeusmallia ja Suomen Metsäkeskuksen korjuukelpoisuuskarttoja. Tutkimuksessa selvitetään myös kuinka hyväksi puunkorjuuyritysten metsäkoneen kuljettajat ja toimihenkilöt kokevat ajourakone-sovelluksen tuottamat kokoojaurasuunnitelmat. Puunkorjuun leimikkokohtainen ajourasuunnittelu on useassa tapauksessa täysin riippuvaista hakkuukoneen kuljettajasta, eikä käytössä ole objektiivisia optimointijärjestelmiä. Leimikon ajouraverkon optimoinnilla voidaan lisätä puunkorjuun tehokkuutta lisää-mällä hakkuun ja metsäkuljetuksen nopeutta. Ajouraverkon optimoinnilla voidaan myös vähentää kausivaihtelua, kun yhä useampi leimikko pystytään korjaamaan ympäri vuoden. Tutkimuksen perusteella Ajourakone-sovelluksella on mahdollista tuottaa maasto-ominaisuuksien (kantavuus ja kaltevuus) suh-teen saman kaltaisia kokoojauria kuin käytännön työssä toteutetaan. Ajourakoneen tuottamat kokoojaurat eivät kuitenkaan ole toteuttamiskelpoisia, koska suunnitelmat eivät huomioi korjuuteknisiä seikkoja, kuten leimikon muotoa ja ajouraverkoston sijoitta-mista, tarpeeksi hyvin. Ajourakone tai vastaavat ajouraverkkoa optimoivat sovellukset ovat potentiaalisia työkaluja puunkorjuun tehokkuuden parantamiseksi.
  • Mäkelä, Jouko (Suomen metsätieteellinen seura, 1968)