Browsing by Subject "sosiaalinen media"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-40 of 175
  • Lassila, Maria (Helsingin yliopisto, 2018)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli tarkastella sosiaalisen median mahdollisuuksia asiakasuskollisuuden rakentumisessa. Tutkimus toteutettiin laadullisesti teemahaastattelujen keinoin, joissa haastateltavaksi valittiin seitsemän suomalaista elintarvikealan yritystä. Yrityksistä valittiin eri tasoisia johtajia, jotta oli mahdollista myös ottaa tarkasteluun johtajien sosiaalista mediaa kohtaan koettujen asenteiden mahdolliset yhtäläisyydet ja erot. Tutkimuksessa haluttin saada lisätietoa mahdollisista hyödyistä, joita sosiaalinen media voi tarjota asiakasuskollisuuden rakentamiseen. Tämän lisäksi selvitettiin yritysten erilaisia keinoja sosiaalisen median asiakasuskollisuuden lisäämiseksi sekä niitä haasteita, joita yritykset sosiaalisessa mediassa kokevat. Tutkimuksen kulkua ohjasi teoreettinen viitekehys, joka rakentui asiakasuskollisuuden, brändikokemuksen johtamisen sekä sosiaalisen median teorioille. Teoria jakautui kolmeen osaan johtuen tutkimuksen tavoitteesta. Asiakasuskollisuuden teorian avulla tutkija selvitti asiakasuskollisuuden tasoja, uskollisuuden erityispiirteitä elintarvikealalla sekä asiakasuskollisuuden näyttäytymistä sosiaalisessa mediassa. Brändikokemuksen johtamisen teorioiden avulla haluttiin saada lisätietoa siitä, minkälaisia merkityksiä brändikokemuksilla on kuluttajille, miten brändikokemukset ja asiakasuskollisuus kietoutuvat toisiinsa ja millä tavalla brändikokemuksia on mahdollista johtaa sosiaalisessa mediassa. Sosiaalisen median teoriaosan tarkoituksena oli saada lisätietoa brändimielikuvan rakentamisesta sosiaalisessa mediassa, uskollisten asiakkaiden käyttäytymisestä sekä johtajien sisäisiä ja ulkoisia motiiveja sosiaalista mediaa kohtaan. Tutkimuksen tulokset osoittavat laadukkaan sisällöntuotannon olevan tärkein keino asiakasuskollisuuden rakentamisessa sosiaalisessa mediassa. Yritysten keinoja lähentyä asiakkaan kanssa asiakasuskollisuuden kasvattamiseksi olivat muun muassa avoin läsnäolo, nopea reagointi ja toiveiden todellinen huomiointi ja toteuttaminen. Haasteina sosiaalisen median asiakasuskollisuuden rakentumisessa koettiin sosiaalisen median tuntemattomuus markkinointikanavana, sekä puutteellinen mittaristo. Johtajien asenteet sosiaalisen median mahdollisuuksia kohtaan erosivat jonkin verran – toimitusjohtaja koki sosiaalisen median haasteellisimpana, markkinointiassistentti piti sosiaalista mediaa keinona luoda pitkälle sitouttavaa yhteyttä yrityksen ja asiakkaan välille.
  • Meurman, Iiris (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on selvittää millaisia vakuuttelevan ja suostuttelevan retoriikan keinoja eri asiantuntijaryhmät käyttävät rakentaessaan henkilökohtaista brändiään sosiaalisen median kanava LinkedInissä. Tarkastelun keskiössä on myös se, miten henkilö- ja asiantuntijabrändäys nivoutuvat toisiinsa asiantuntijoiden LinkedIn-profiileissa. Tutkimuksen lähtökohtana on verkkoon siirtynyt asiantuntijuus, joka on saanut vauhtia vuosina 2020 ja 2021 koronavirusepidemiasta. Epidemian myötä myös työttömyysluvut ovat lähteneet nousuun ympäri maailman, ja oman asiantuntijuuden esittämisestä on tullut kauppatavaraa, kun kilpailu työpaikoista on koventunut. Verkosta on tullut vaikuttamisen ja verkostoitumisen sekä oman asiantuntijuuden kauppaamisen areena. Merkittävään asemaan nousee sosiaalisen median palvelu LinkedIn, joka on asiantuntijoiden ja yrityselämän keskiössä oleva sosiaalisen median kanava, ja samalla maailman suurin ammatillinen verkostoitumispalvelu. Tutkimuksen kohteena on se, miten ja millaisin keinoin asiantuntijuutta rakennetaan LinkedInissä ja miten viestin vakuuttavuutta voidaan lisätä. Tutkimuksen teoreettisena taustana toimii vaikuttamisen ja verkkovaikuttamisen sekä henkilö- ja asiantuntijabrändäyksen käsitteet. Tutkimusmenetelmänä on käytetty retorista analyysia. Tutkimusaineisto koostuu 20 asiantuntijan LinkedIn-profiiliteksteistä. Asiantuntijat on jaettu tutkimuksessa neljään eri kategoriaan: sosiaalisen myynnin, markkinoinnin ja brändin ja asiantuntijabrändäyksen ammattilaisiin sekä viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoihin. Tutkimus toteutettiin keräämällä aineisto LinkedInistä 7.1.–19.1.2021 välisenä aikana. Jokaiselta tutkimukseen osallistuneelta asiantuntijalta pyydettiin kirjallinen suostumus aineistojen käyttöön ja profiilien tekstikatkelmien esittämiseen osana pro gradu -tutkielmaa. Aineiston analyysin tukena on käytetty Arja Jokisen (2016) jaottelua väitteen esittäjään ja esitettyyn argumenttiin liittyviin retorisiin keinoihin sekä muihin retorisiin keinoihin. Aineiston analyysi osoittaa, että LinkedInin henkilö- ja asiantuntijabrändäyksessä käytetään verrattain paljon retorisia keinoja. Eniten retorisia keinoja käytetään esitettyyn argumenttiin liittyvien retoristen keinojen kategoriasta. Runsainta retoristen keinojen käyttö on henkilö- ja asiantuntijabrändääjien ryhmässä ja vähäisintä viestinnän ja markkinoinnin opiskelijoiden ryhmässä. Käytetyimpiä retorisia keinoja asiantuntijoiden henkilökohtaisessa brändäyksessä ovat numeerinen ja ei-numeerinen määrällistäminen, kolmen lista sekä puhujakategorialla oikeuttaminen. Tällaisten lyhyiden ja nopeiden vakuuttamisen keinojen nähdään tukevan monien sosiaalisen median kanavien struktuuria, joissa julkaisujen merkkimääriä on usein rajattu. Verkkovaikuttamiselle tyypilliseen tapaan, myös LinkedInissä yleisöjen rajaaminen on haasteellista, mikä osaltaan lisää puhujakategorialla oikeuttamisen suhteellisen suurta käyttöä aineistossa. Samalla tämä haastaa asiantuntijoita puhumaan useille yleisöille samanaikaisesti, mikä on ristiriidassa asiantuntijabrändäyksen kanssa, koska sen ydin keskittyy yhteen teemaan kerrallaan. Henkilö- ja asiantuntijabrändäys nivoutuvat LinkedInissä vahvasti toisiinsa. Asiantuntijaprofiileissa esiintyy molempia brändäyksen tyylejä, ja niitä käytetään jokaisessa asiantuntijaryhmässä päällekkäin. Suurempi painotus on kuitenkin asiantuntijabrändäyksessä. Tutkimus osoittaa, että henkilöbrändäyksellä voidaan värittää asiantuntijabrändäystä ja luoda inhimillisyyttä.
  • Luoto, Lotta (Helsingfors universitet, 2015)
    Blogien kaupallinen hyödyntäminen on ruvennut kiinnostamaan yrityksiä viime vuosien aikana, mutta tutkimusten mukaan blogimarkkinoinnin osaamisessa on kuitenkin puutteita. Tässä tutkimuksessa pyrittiin ymmärtämään paremmin kaupallista yhteistyötä tekevän bloggaajan ja yrityksen välistä suhdetta bloggaajan näkökulmasta. Tutkimuksessa haluttiin selvittää, minkälaista yhteistyötä yritykset ja bloggaajat tekevät, minkä varaan yhteistyö rakentuu ja miten yhteistyötä voitaisiin kehittää. Aihetta lähestyttiin suhdemarkkinoinnin näkökulmasta. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys rakentui Morganin ja Huntin (1994) esittelemän sitoutumis-luottamus -teorian sekä Halisen (1994) sitoutumista, luottamusta ja houkuttelevuutta käsittelevän tutkimuksen pohjalle. Tutkimus toteutettiin laadullisena eli kvalitatiivisena tutkimuksena. Tutkimukseen osallistui 10 suomalaista bloggaajaa ja aineistonkeruumenetelmänä toimi puolistrukturoitu haastattelu. Tutkimustulosten perusteella voidaan todeta, että bloggaajan ja yrityksen välinen yhteistyö eroaa perinteisistä yritysten välisistä liittoutumista. Yhteistyön muodot vaihtelevat paljon, mutta yhä tiiviimmät ja pitkäkestoisemmat yhteistyösuhteet ovat selvästi kasvussa oleva trendi. Teoreettisen viitekehyksen keskiössä olevien vetovoiman ja luottamuksen vaikutukset yhteistyön sujuvuuteen osottautuivat merkittäviksi, mutta mielipiteet sitoutumisen tärkeydestä vaihtelivat haastateltavien keskuudessa. Yhteistyökumppanin valinnassa bloggaajalle tärkeimpiä valintaan vaikuttavia tekijöitä ovat yhteistyöstä saadut hyödyt suhteessa kustannuksiin sekä omat henkilökohtaiset syyt ja arvot. Luottamuksen olemassaoloa pidettiin välttämättömänä, mutta sen merkitys on kuitenkin tärkeämpää yritykselle kuin bloggaajalle. Bloggaajat olivat pääosin tyytyväisiä yhteistyösuhteisiinsa yritysten ja viestintätoimistojen kanssa, mutta myös kehityskohteita oli helppo löytää. Yritysten on panostettava yhteistyökumppanin valintaan sekä blogissa toteutettavan markkinoinnin suunnitteluun, jotta bloggaaja kokee yhteistyön toimivaksi ja tehokkaaksi. Blogimarkkinointi on yrityksille halpa ja helppo markkinointitapa, mutta se ei ole ilmaista eikä se hoidu itsestään
  • Tähtinen, Minni (Helsingfors universitet, 2015)
    This thesis analyses how young, blogging girls see and experience commercialism in blogosphere. My aim is to find out what kind of consumers these girls are and which qualities are typical among them. Do these girls feel that blogs have the possibility to have an influence on other peoples consuming and does commercialism have some kind of role in their blogs. There are some previous studies about adults and older adolescents and their roles in Finnish blogosphere and that is why this study concentrates on 13–15 year old girls. The theoretical background of this thesis is based on consuming, social media and commercialism on internet and blogs. The data of this study was collected from 13–15 year old girls who write blogs quite regularly. They (N=17) answered to five different open questions and were able to see all the other girls' answers and comment on them. Beside this data I also used some blogs and blogposts that these same girls have written. This is a qualitative study that was analysed with the following methods: qualitative content analysis, themes and types. In the analysis I introduce some common thoughts and thoughts that vary from other answers. I have created three different types of a young, blogging girl. These types can be used when constructing curriculas and lessonplans especially in home economics classes These girls' thoughts about consuming do vary quite a bit according to my data. Their wish to be a critical consumer came up in many answers and some of them were able to show some qualities of critical consuming in their answers. These girls were also able to find some factors that have an influence on their consuming in social media. They had different opinions regarding the commercialism of the blogosphere. It is a common thought that their own blogs have some forms of commercialism in them even though they don't have any official co-operation with any companies. Their thoughts of commercialism in social media were very mature.
  • Nevanlinna, Saija (Helsingfors universitet, 2014)
    Sosiaalisen median hyödyntäminen brandiviestinnässä nähdään kasvavana suuntauksena. Sosiaalisen median käytön yleistyminen on johtanut muutoksiin yritysten liiketoimintaympäristössä. Brandiviestinnän suunnittelun pääpainopiste on siirtynyt perinteisistä markkinointimenetelmistä Internetiin ja sosiaaliseen mediaan. Markkinointiviestiväylän tai -väylien valinnasta on samalla tullut yksi merkittävimmistä yritysten brandiviestintästrategiaa koskevista päätöksistä. Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Tutkimuksessa tarkastellaan ruokablogien toiminnallisuuden ja käyttökulttuurin sopivuutta brandiviestinnän välineeksi. Brandiviestinnän toimivuuden mittarina käytetään kuluttajien suhtautumista brandiviesteihin. Tutkimuksen lähestymistavaksi valittiin kvalitatiivinen tutkimusmenetelmä. Tutkimusaineiston keräämisessä käytettiin aineistotriangulaatiota. Aineisto kerättiin havainnoimalla ja teemahaastatteluilla. Havainnoinnilla kerätty aineisto koostuu ruokablogien keskustelualustojen kommenteista. Havainnoinnin lisäksi haastateltiin 11 ruokablogin seuraajaa. Aineistosta selvisi, että kuluttajien motiivit seurata ruokablogeja ovat yksilöllisiä. Nämä motiivit vaikuttavat siihen, miten kuluttajat suhtautuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Ruokablogien selailu ei ole kuluttajille pelkästään ajanvietettä, vaan niistä etsitään myös tietoa, mielipiteitä, kokemuksia ja tukea ostopäätöksille. Kuluttajat osallistuvat brandiviestintään ruokablogeissa. Blogien brandiviestin arvo perustuu pitkälti kuluttajien omaan toimintaan. Haastateltavat kokivat brandiviestinnän vaikuttavan heidän mielikuviin ja käsityksiin brandista, mikäli heillä ei ollut aiempaa omakohtaista kokemusta brandista. Brandiviestin ja sen lähettäjän tunnistaminen koettiin vaikeaksi. Brandiviestinnän nähtiin olevan olennainen osa ruokablogien sisältöä ja toimintaa. Parhaassa tapauksessa ruokablogit ovat tehokas brandiviestintäväylä. Kuluttajista on tullut yhä pysyvämpi osa yritysten brandiviestintää. Brandiviestintä ja brandimaininnat blogeissa ovat kuluttajien silmissä usein sama asia. Kaikki brandimaininnat nähdään brandin ilmentymänä, mikä tarkoittaa sitä, että ne voivat vaikuttaa kuluttajien mielikuviin brandista. Blogien kautta tapahtuvan brandiviestinnän haasteena on tuottaa mielenkiintoisia brandiviestejä, jotka jäisivät kuluttajien mieliin.
  • Kaltola, Titta (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tutkielmassa tarkastellaan chat-fiktiota digitaalisen kerronnan muotona. Chat-fiktio on yhteisö- ja pikaviestipalveluiden välityksellä tapahtuvaa keskustelua imitoiva fiktiivinen dialogi, jota on tarkoitus seurata älypuhelimen ruudulta. Tutkielman aineistona on kolme suomalaista chat-fiktiota Pientä säätöä (2018), Kateuden liekki (2019) sekä En voi puhua juuri nyt (2019–2020). Lisäksi tutkielmassa käydään käsittelyn taustoittamiseksi läpi chat-fiktion piirteitä ja kehitystä angloamerikkalaisessa maailmassa, josta kerronnan muoto on lähtöisin. Tutkielman tavoitteena on analysoida chat-fiktiota digitaalisen kirjallisuuden ja uusmedian muotona sekä miten kirjallisuutta määritellään uudelleen internetin aikakaudella. Lisäksi tutkielmassa pohditaan, millainen on chat-fiktion ja sosiaalisen median välinen kytkös. Tutkielmassa hyödynnetään analyysimenetelminä multimodaalista analyysia, kertomuksen tutkimusta ja lähilukua. Teoriataustana tutkielmassa käytetään multimodaalisuuden teorian ja kertomuksen tutkimuksen ohella digitaalisen kirjallisuuden ja uusmedian tutkimusta, joiden parissa on tutkittu digitalisaation vaikutusta kirjallisuuden kenttään sekä uusien mediamuotojen muovautumista. Tutkielmassa esitellään, kuinka chat-fiktiossa digitaalinen kerronta rakentuu suhteessa kirjallisuuden perinteeseen ja ympäröivään mediamaisemaan sekä millä tavoin digitaalinen kehitys ja medialisoituminen muuttavat lukutapoja. Lisäksi tutkielmassa osoitetaan, että chat-fiktio multimodaalisena digitaalisen kerronnan muotona laajentaa kirjallisuuden määritelmää, ja sosiaalista mediaa jäljittelemällä voidaan luoda yhteisö- ja pikaviestipalveluita käyttäville samaistuttavia kertomuksia. Chat-fiktiossa keskustelumuotoinen kerronta ammentaa aineksia aiemmasta kirjallisuusperinteestä, erityisesti vuoropuheluista eli dialogeista sekä kirjeromaanin lajityypistä. Sosiaaliseen mediaan sovitettuna chat-fiktiota voidaan pitää mobiilisukupolven mieltymyksiä mukailevana kirjemuodon ilmentymänä, joka heijastelee kirjallisuudelle tyypillisesti ympäröivän yhteiskunnan tapoja ja tottumuksia. Chat-fiktio on multimodaalista, sillä siinä yhdistyvät muun muassa verbaaliset, visuaaliset ja auditiiviset merkkijärjestelmät. Semiotiikkaan eli merkkioppiin pohjaavalla multimodaalisuuden käsitteellä havainnollistetaan, kuinka viestimistilanteet rakentuvat erilaisista moodeista eli merkityksen luomisen resursseista, kuten kirjoitus, kuva ja ääni. Multimodaalisuuden ja sosiaalisen median käyttöliittymien toiminnallisuuden kokonaisvaltainen hyödyntäminen teoksissa tekee niistä eritoten nuorisokohderyhmälle helposti omaksuttavaa tarinankerrontaa. Samaistuminen syntyy dialogin ja kirjemuodon mukauttamisesta tämän päivän mediamaiseman kontekstiin sekä multimodaalisen toimintaympäristön mukauttamisesta tarinan maailmaan. Lisäksi tutkielmassa todetaan, että nuorten lukuinnostukseen voidaan pyrkiä vaikuttamaan innovatiivisella tarinankerronnalla ja hyödyntämällä kohderyhmälle tuttuja digitaalisia alustoja, kuten älypuhelimia sekä yhteisö- ja pikaviestipalveluita, osana tarinan tematisointia ja jakelua. Chat-fiktion kaltaisten uusien kirjallisten kokeilujen myötä nuorten käsitys kaunokirjallisuuden lukemisesta voi muuttua, ja he voivat tätä kautta päätyä myös perinteisempien lukukokemusten pariin.
  • Laulumaa-Leino, Niina (Helsingin yliopisto, 2019)
    Naisten asema islamissa on ollut jo pitkään kiistelty aihe sekä islamilaisessa teologiassa, että länsimaisessa tutkimuksessa. Aiheesta on tehty viime vuosikymmeninä paljon feminististä tutkimusta sekä feministisiä teologisia projekteja. Termi ’islamilainen feminismi’ onkin vakiintunut tarkoittamaan akateemista islamilaista feminismiä, jonka keskiössä ovat mm. Koraanin uudelleentulkinta ja historiallinen tutkimus, ja joka pyrkii parantamaan naisten asemaa yhteiskunnissa. Pro gradu –tutkielmani keskittyy tutkimaan muslimifeminismiä ei niinkään akateemisena tutkimuksena, vaan osana muslimi-identiteettiä. Tutkimuksessani muslimifeministien identiteettien muodostumista pohditaan sosiaalisen median viitekehyksessä. Aineistona työssä toimii Twitteristä kerätty n.1500 kommentin korpus aihetunnisteella #lifeofamuslimfeminist, jonka ’twiiteissä’ kuvataan muslimifeministiksi identifioituvien erilaisia kokemuksia tasa-arvoon ja elämään liittyen. Tarkastelun kohteena on miten kirjoittajat rakentavat muslimifeministin identiteettiä käyttämällä erilaisia tulkintarepertuaareja sekä niiden mahdollistamia identiteettipositioita. Teoreettisen ja metodologisen pohjan tälle työlle muodostavat diskurssianalyysi, diskursiivinen psykologia ja sosiolingvistiikka. Työ rakentuu vahvasti sosiaalisen konstruktionismin ajatukselle, jossa sosiaalinen maailma sekä identiteetit rakentuvat ihmisten kielenkäytössä luomien merkitysten kautta. Työssä käytetty diskursiivisen psykologian näkökulma nojaa Jonathan Potterin ja Margaret Wetherellin työhön, jonka tavoitteena on ollut tutkia miten diskursseja, tulkintarepertuaareja ja identiteettejä muodostetaan puhutussa tai kirjoitetussa kielenkäytössä. Sekä minkälaisia identiteettikategorioita tai –positioita niiden avulla luodaan ja minkälaisia niiden keskinäiset valtasuhteet ovat. Sosiolingvistiikkaa olen soveltanut Mary Bucholtzin sekä Kira Hallin viisi kohtaisen teorian osalta, jossa ihmisten identiteettien ajatellaan koostuvat monista päällekkäisistä ja muuttuvista identiteeteistä, jotka rakentuvat sosiaalisessa kanssakäymisessä. Heidän teoriansa on tarjonnut työkaluja tunnistaa ja tulkita kielelliset keinot erilaisten kategorioiden ja positioiden luomiseen. Valitsemieni teorioiden valossa ja niiden tarjoamien työkalujen avulla olen paikantanut aineistosta yhdeksän laajempaa diskurssia, sekä viisitoista niitä rakentavaa tulkintarepertuaaria. Löytämieni diskurssien ja repertuaarien kautta aineistosta oli mahdollista paikantaa useita erilaisia identiteettipositioita, jotka jaoin kolmen suurimman identiteettikategorian alle: sukupuoli-identiteettiin liittyvät, muslimi-identiteettiin liittyvät sekä feministi-identiteettiin liittyvät repertuaarit. Repertuaareilla luotiin erilaisia identiteettipositioita liittyen kirjoittajien seksuaalisuuteen ja rooliin yhteiskunnassa, heidän uskonnolliseen identiteettiinsä ja huivin käyttöön sekä heidän toimijuuteensa ja sijaintiinsa rodullistetun feminismin suhteen. Usein kirjoittajien identiteetit rakentuivat päällekkäisesti monen eri kategorian kanssa, ja he omaksuivat aktiivisesti erilaisia repertuaareihin liittyviä väliaikaisia identiteettipositioita. Kokonaisuutena aineiston kommentit rakensivat muslimifeministien identiteettejä monella tasolla, kuitenkin ensisijaisesti naisina, muslimeina ja feministeinä, mutta myös vahvoina, koulutettuina ja suorapuheisina.
  • Niemi, Essi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Suomen lukion opetussuunnitelma (LOPS 2015) kannustaa digitaalisten oppimisympäristöjen käyttöön opetuksessa yleisesti sekä vieraiden kielten opetuksessa. Erilaiset sosiaaliset mediat tarjoavat yksinkertaisia ja ilmaisia palveluita, jotka mahdollistavat autenttisten sisältöjen tarkastelemisen, jakamisen sekä kommunikoinnin äidinkielenään saksaa puhuvien kanssa. Aiemmat kansainväliset tutkimukset osoittavat, että sosiaaliset mediat voivat olla hyödyllisiä kielten oppimisessa ja vaikuttaa positiivisesti mm. oppijan motivaatioon. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen lukioiden saksanopiskelijoiden ja -opettajien kokemuksia ja asenteita liittyen sosiaalisten medioiden käyttöön saksan opetuksessa. Tutkimuksessa pyrittiin selvittämään myös käytännön aspekteja, kuten esim. miten ja mitä sosiaalisia medioita on hyödynnetty saksan opetuksessa kielen ja kulttuurin opiskeluun ja millaisia hyötyjä tai haittoja lukiolaiset ja opettajat näkevät sosiaalisen median opetuskäytössä. Tutkimus toteutettiin keväällä 2019 kahtena anonyyminä online-kyselytutkimuksena, joista toiseen osallistui 49 saksaa opiskelevaa lukiolaista kuudesta eri lukiosta ja toiseen 21 saksanopettajaa. Kysely koostui sekä monivalintakysymyksistä että avokysymyksistä. Tutkimusmenetelmänä oli fenomenologinen analyysi. Kvalitatiivista analyysia täydennettiin kvantitatiivisella datalla. Kaikki kyselyyn vastanneet olivat käyttäneet sosiaalisen median alustoja oppimis- tai opetusvälineenä lukion saksan kursseillaan. Käytetyimpiä alustoja olivat esim. Google Drive, Wikipedia ja YouTube, mutta alustan valinta riippui käyttötarkoituksesta. Suurin osa opiskelijoista ja opettajista ilmaisi kiinnostusta kokeilla erilaisia sosiaalisia medioita saksan oppimisvälineenä. Sosiaalisen median hyötyinä nähtiin mm. ajankohtaiset ja autenttiset sisällöt, vaihteleva kieli (esim. puhekieli), kommunikointimahdollisuus saksaa äidinkielenään puhuvien kanssa sekä vaihtelu ”tavalliseen” opetukseen. Haittoina nähtiin mm. opiskelijoiden keskittymisen herpaantuminen, liiallinen ruutuaika, opettajien puutteelliset taidot käyttää alustoja, virheelliset tai muuten opetukseen sopimattomat sisällöt, sisältöjen rajaamisen vaikeus, sekä liian vähäinen tuntiaika oppikirjojen ulkopuolisille, ylimääräisille sisällöille. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että monia suomalaisia saksan lukio-opiskelijoita ja heidän opettajiaan kiinnostaa sosiaalisten medioiden käyttö oppimisvälineenä ja he näkevät siinä erilaisia hyötyjä, mutta siihen liittyy mahdollisesti useitakin käytännön ongelmia, minkä vuoksi sosiaalisen median hyödyntäminen opetuksessa uhkaa jäädä vähäiseksi. Kieltenopettajat sekä opettajiksi opiskelevat tarvitsevat lisää koulutusta aiheesta, jotta he pystyisivät hyödyntämään sosiaalisia medioita opetuksessaan tehokkaammin.
  • Mäkikoski, Laura (Helsingfors universitet, 2017)
    Tutkimuksen kohteena on digitaalisten työkalujen sekä sosiaalisen median hyödyntäminen yritysmarkkinoinnissa. Tutkimuksessa käytetään hyödyksi tapausyrityksen ydinosaamista eli verkkokouluttamista. Tavoitteena on vastata seuraaviin kysymyksiin: Vaikuttaako maantieteellinen sijainti verkkokoulutuksesta koettuun hyötyyn ja toimiiko jokin tutkimuksessa esitetyistä arvoväittämistä paremmin kuin toinen. Tutkimuksessa selvitetään, miten digitaalisia työkaluja on mahdollista yritysmarkkinoinnissa hyödyntää sekä miten digitaalista markkinointia mitataan. Tutkimuksessa haetaan vastausta kysymykseen, miksi yritysmarkkinoinnissa on lähdetty kuluttajamarkkinointia hitaammin digitaaliseen ja varsinkin sosiaaliseen mediaan mukaan. Tutkimuksessa katsastetaan myös yritysasiakkaiden ostoprosessiin sekä pyritään tarjoamaan digitaalisia ratkaisuja yritysostopäätösten helpottamiseksi. Lähtökohdat digitaaliselle markkinoinnille esitetään viitekehyksessä. Viitekehys yhdistää digitaaliseen yritysmarkkinoinnin strategiaan myös sosiaalisen median ja esittää sosiaalisen median integroimisen kuuluvan osaksi yritysten muuta markkinointia. Tutkimus osoittaa, minkälainen digitaalisen markkinoinnin strategia on sopiva yritysmarkkinoilla toimiville yrityksille. Tutkimus on toteutettu kvantitatiivisena tutkimuksena käyttäen vertailevaa tutkimusmetodia eri arvoväittämien kesken. Tutkimuksessa ei kuitenkaan vertailla eri työkalujen suhdetta toisiinsa. Verkkokoulutuksesta koetut arvoväittämät toimivat eri tavoin riippuen siitä, millä digitaalisen markkinoinnin työkalulla niitä tarkastellaan. Näin ollen tutkimuksessa ei kerrota jonkin arvoväittämän toimineen paremmin kuin muut, vaan todetaan niiden kaikkien herättäneen kohderyhmässä kiinnostusta.
  • Virta, Vilma-Lotta (Helsingin yliopisto, 2018)
    Objectives: Delayed circadian rhythm and other sleep difficulties, common in adolescence, are related to wellbeing in various ways. The delay of sleep can be attributed, among other factors, to the nighttime use of electronic media, such as tablets and smartphones. However, there have been various contradictory findings about the effect of electronic media on sleep quality. Previous studies’ sample sizes have been small and the majority consisted of males. Therefore, this study examines the effect of electronic media on sleep architecture in adolescence with a larger sample size and includes both males and females. It was hypothesized that the use of electronic media will be related to the decrease of either REM- or slow-wave sleep. The differences between sexes and different types of electronic media were also investigated. It was hypothesized that the effect will vary based on the type of media. Methods: 166 adolescents took part in this study (age 16–17, 97 females). Their sleep was monitored with an all-night polysomnography. The duration of the use of electronic media on the same day was used in order to predict the sleep stages by regression analysis. Multivariate covariance analysis was used to compare the effects of different types of electronic media. Results and conclusions: The use of electronic media was not associated with the decrease of neither REM- nor slow-wave sleep. Secondly, the groups characterized by different uses of electronic media did not differ significantly with regards to proportions of sleep stages. This study, therefore, does not provide support for the previous findings implicating adverse effects of electronic media on the quality of sleep.
  • Polvi, Hanna-Mari (Helsingfors universitet, 2016)
    Tämän tutkielman tavoitteena oli vertailla suomalaisten luonnonmarjojen markkinointia niiden viljeltyihin vastineisiin. Teoreettisena taustailmiönä käytettiin kirjallisuudessa esille tuotua elintarvikealan laatukäännettä. Täten huomio kiinnitettiin erilaistamisstrategiaan ja sen esille tuloon markkinointiviestinnässä. Yleiseen strategiamalliin kuuluvaan erilaistamisstrategiaan jäsentelyyn käytettiin konventioteoriasta ja laatuominaisuuksien teoriasta johdettuja osia, joiden avulla voitiin jäsentää laadun roolia erilaistamisen välineenä, esittämällä erilaisia jaettuja arvopohjia, joihin laatuominaisuuksien oikeuttaminen perustuu. Konventioteoriaa on käytetty laajasti elintarvikealaa koskevissa tapaustutkimuksissa, mutta markkinointiviestinnän analyysiin sitä ei ole vielä kattavasti hyödynnetty. Tutkielman empiirisessä osassa analysoin suomalaisten puolukkaa ja mustikkaa tuotteissaan käyttävien, sekä pohjoisamerikkalaisten viljeltyä mustikkaa ja karpaloa käyttävien yritysten tuottamaa sosiaalisen median sisältöä teorialähtöisen laadullisen sisällönanalyysin, sekä aineistolähtöisen sisällönerittelyn keinoin. Sosiaalinen media valikoitui aineiston lähteeksi erityisesti sen ajankohtaisuuden vuoksi, mutta myös siksi, että se tarjosi hyvän yhtenäisen maaperän alueiden väliselle vertailulle. Sosiaalisella medialla on rooli myös marjojen vientimarkkinoilla, jossa kuluttaja on fyysisesti etäällä tuotannon alkuperästä. Konventioteorian avulla voitiin jäsentää monipuolisesti tuotantotapaan ja alkuperään sidoksissa olevaa laatua. Laatukonventioiden teorian taustaoletusten mukaisesti hintaa ei juurikaan tuotu esille, vaan laatukuvan rakentamisessa vedottiin muihin jaettuihin arvopohjiin. Konventioteorian avulla voitiin osoittaa eroja esimerkiksi tradition, yleisen mielipiteen ja teollisten standardien käytöstä esille tuotujen laatuominaisuuksien perustana. Työssä kuvatulla erilaistamisen rakenteella voidaan nähdä mahdollisuuksia kuvata laadun välittymistä internet-pohjaisissa arvoketjuissa, joissa ilmaisun ja tuotteisiin liittyvän laadun välittämisen lähtökohdat ovat perustavanlaatuisesti erilaiset verrattuna arvoketjuihin niiden perinteisessä kontekstissa internetin ulkopuolella. Kuluttaja ei enää pääse kosketuksiin tuotteen kanssa edes kaupan hyllyjen välissä, saatikka sitten sen kasvupaikalla. Olennainen paikkaan ja tuotantotapaan liittyvä laatu täytyy välittää kuluttajan ruudun taakse muiden keinojen avulla. Laatukuvan yhtenäisyys ja erottautuminen kilpailevista tuotteista on tärkeää myös alueelliseen yhdistävään tekijään pohjautuvassa markkinointiyhteistyössä, jota jo osin suomalaisten luonnonmarjojen markkinoinnissa hyödynnetään.
  • Kananen, Anniina (Helsingin yliopisto, 2021)
    Sosiaalisen median palvelut, kuten Facebook, ovat kiinnittäneet viime aikoina maailmanlaajuisesti kilpailuviranomaisten huomion määräävän markkina-aseman väärinkäytön näkökulmasta. Sosiaalisen median palvelut ovat yksi kaksipuolisten ja monensuuntaisten markkinoiden ilmentymä. Euroopan unionin tuomioistuin ei ole toukokuuhun 2021 mennessä suoranaisesti tulkinnut, miten kaksipuolinen tai monensuuntainen markkinarakenne tulee ottaa huomioon SEUT 102 artiklan alaisessa määräävän markkina-aseman väärinkäytön arvioinnissa merkityksellisiä markkinoita määriteltäessä tai markkinavoimaa arvioitaessa. Tutkielmassani vastaan tähän kysymykseen lainopillisen tutkimuksen kautta. Lainopin ohella hyödynnän tutkielmassa (oikeus)taloustieteellisiä näkökulmia kaksipuolisista ja monensuuntaisista markkinoista täyttämään oikeuslähteistä jääviä aukkoja. Tutkielman pääasiallisia lähteitä ovat unionin tuomioistuimen ja unionin yleisen tuomioistuimen oikeuskäytäntö sekä akateemiset julkaisut kaksipuolisista ja monensuuntaisista markkinoista. Tältä osin tutkielman lopputulemana on, että sosiaalisen median palveluiden eri puolille tulee määritellä omat markkinat, mutta markkinoita määritellessä ja markkinavoimaa arvioitaessa on syytä ottaa kaikki puolet huomioon riippumatta siitä tarjotaanko palveluja rahallista vai muuta vastiketta vastaan. Tutkielman toinen tutkimuskohde on erilaiset muutosehdotukset. Ehdotuksista analysoidaan erityisesti merkityksellisten markkinoiden määrittelemistä koskevan tiedoksiannon päivittämistä, jäsenvaltioiden ehdottamaa mahdollista digitaalisia markkinoita koskevaa komission tiedoksiantoa, ja primäärioikeuden muuttamista. Analyysissä otetaan pääsääntöisesti huomioon muutosehdotusten mahdolliset vaikutukset EU-kilpailuoikeuteen. Ehdotuksia analysoitaessa kiinnitetään muun muassa huomiota siihen, miten ne vaikuttavat oikeusvarmuuteen sekä siihen, millaisia oikeudellisia haasteita ehdotuksien toteutuessa voisi nousta. Lopuksi tutkielmassa arvioidaan ehdotetun Digital Markets Act -asetuksen vaikutuksia kilpailuoikeuden soveltamiseen sosiaalisen median palveluiden markkinoilla.
  • Säävälä, Roosa (Helsingin yliopisto, 2020)
    Euroopan unionia syytetään usein demokratiavajeesta eli demokraattisen vastuun puutteesta kansalaisia kohtaan. Demokratiavaje merkitsee kansalaisista etääntymistä, yhteisen ja koherentin politiikan puuttumista ja usein myös julkisuusvajetta eli päätöksenteon ja kansalaiskeskustelun läpinäkymättömyyttä. Ylikansallisen eurooppalaisen julkisuuden esteinä voidaan nähdä eurooppalaisten suuri diversiteetti, kuten erilaiset identiteetit ja lukuisat eri kielet. Tutkielma pyrkii vastaamaan siihen, miten Euroopan komission viestintästrategiassa esiintyvät eurooppalaisen julkisuuden ideaalit toteutuvat Instagramissa. Komission viestintästrategia ihannoi habermasilaisia keskustelun ideaaleja korostaen demokraattisen kansalaiskeskustelun tärkeyttä. Se esittelee kunnianhimoisia tavoitteita siitä, kuinka nousevassa eurooppalaisessa julkisuudessa kansalaisten ääni pääsee kuuluviin ja komissaarit voivat olla suorassa vuorovaikutuksessa kansalaisten kanssa. Instagram on valikoitunut tutkimuksen kohteeksi siksi, että se on yksi maailman suosituimmista sosiaalisista medioista ja erityisesti nuorten käyttäjien suosiossa. Instagramia on tutkittu vain vähän organisaatioviestinnän ja poliittisen viestinnän alustana, ja valtaosa tutkimuksesta on painottunut yksittäisiin käyttäjiin. Tutkielmassa havaitaan, että Instagramissa ei juuri synny aitoa kansalaiskeskustelua: suurin osa kommenteista ei tuo keskusteluun lisäarvoa eikä komissio itse ole aktiivisesti keskustelussa mukana. Aineisto osoittaa, että komission strategiassa esiintyviä habermasilaisia ideaaleja on vaikea toteuttaa käytännössä, eivätkä ne välttämättä sovi sosiaalisten medioiden toimintaympäristöön. Kansalaisten tavoittaminen sekä rationaalisen keskustelun puute ovat edelleen Euroopan julkisuusongelman ytimessä. Tutkielma ehdottaa, että julkisuutta tulisi kenties ymmärtää uusilla tavoilla Habermasin kritiikin kautta esimerkiksi Mckeen postmodernin julkisuusteorian tai Mouffen kiistelevä moniarvoisuuden kautta.
  • Repo, Ville (Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016)
    Vallitsevan huonon taloustilanteen takia julkinen rahoitus on niukentunut kulttuurialalla, ja uusia luovia ratkaisuja on kaivattu kulttuurialan rahoitusongelmien ratkaisemiseksi. Joukkorahoitus tai yhteisörahoitus on suhteellisen uusi verkkopohjainen varainhankintamenetelmä, joka on yleistynyt etenkin pienten kulttuuriprojektien keskuudessa. Tämä Pro Gradu -tutkielma esittelee joukkorahoituksen mahdollisuuksia musiikkialalla omakustannepohjalta toimiville artisteille. Tutkimus tarkastelee kolmea musiikkialbumin rahoittamiseksi toteutettua suomalaista joukkorahoitusprojektia. Tämän tutkimuksen tarkoitus oli kartoittaa joukkorahoitusprosessin vaiheita kampanjantekijän näkökulmasta. Aineisto koottiin kolmella teemahaastattelulla, joiden tarkoituksena oli kattaa koko joukkorahoitusprosessi ja sen pidemmän aikavälin vaikutukset. Teoriapohja koostuu varainhankinta- ja joukkorahoitusalan kirjallisuudesta ja tutkimuksista. Tutkimusaineisto analysoitiin peilaamalla haastatteluaineistoa edellämainittuun teoriapohjaan. Tulokset kuvaavat kampanjantekijöiden joukkorahoituskokemuksia, jotka ovat paljolti linjassa aiempien tutkimusten kanssa. Suurin osa rahoituksesta tuli olemassaolevilta sosiaalisilta verkostoilta, ja kampanjan tuottoisimmat vaiheet olivat sen alku ja loppu. Rahoituksen lisäksi haastateltavat kertoivat saaneensa markkinointihyötyjä, uusia kontakteja sekä oppineensa uusia taitoja. Suomalaiselle joukkorahoituskulttuurille erityisiä havaintoja olivat yleisön suuret ennakkoluulot joukkorahoitusta kohtaan sekä kampanjantekijöiden henkilökohtaiset haasteet oman työnsä markkinoimista kohtaan.
  • Liimatta, Aatu (Helsingfors universitet, 2016)
    Internetin kielen tutkimus on lisääntynyt voimakkaasti viime vuosina, mutta internetgenret ovat silti edelleen laajalti tutkimattomia. Vaikka sosiaalisen median alustat kuten Twitter ja Facebook ovat saaneet jonkin verran huomiota, monet sivustot ja näkökulmat ovat vielä käymättä läpi. Tutkin pro gradussani Redditin sisäistä rekisterivaihtelua käyttämällä Douglas Biberin kehittämää multidimensionaalista menetelmää. Tavoitteenani on arvioida Biberin menetelmän soveltuvuutta Redditin rekisteritutkimuksen välineenä ja selvittää, millaisia rekisterivaihtelun ulottuvuuksia Redditissä on. Rekisterillä tarkoitetaan Biberin määritelmän mukaisesti tilanteen vaatimusten perusteella valittua kielen varieteettia. Tilanteen vaatimuksiin sisältyvät mm. tekstin tarkoitus, vuorovaikutteisuus, olosuhteet tai osanottajien välinen suhde. Douglas Biberin multidimensionaalinen menetelmä on määrällis-laadullinen tapa tutkia tekstikorpuksen sisällä tekstien välillä esiintyvää rekisterivaihtelua. Kustakin tekstistä lasketaan esiintymistaajuudet suurelle määrälle kielenpiirteitä. Tämän jälkeen tilastollisia menetelmiä (tarkemmin sanottuna faktorianalyysiä) käyttämällä löydetään piirteitä, joiden taajuudet kasvavat ja pienenevät yhdessä. Tällaisilla yhteen kuuluvilla piirteillä tulkitaan olevan yhteinen kommunikatiivinen funktio eli kommunikatiivinen syy, jonka vuoksi niillä on tapana esiintyä yhdessä, ja niiden määrässä havaittavien muutosten katsotaan ilmentävän tekstien erilaista sijoittumista piirreryhmien taustalla olevilla rekisteriulottuvuuksilla. Näin löydetyt rekisteriulottuvuudet nimetään lopuksi niiden kommunikatiivisten funktioiden mukaan. Reddit on pääasiassa englanninkielinen sosiaalisen median sivusto, joka koostuu tuhansista niin kutsutuista subredditeistä. Kuka tahansa voi perustaa uuden subredditin, joten Redditin subredditit käsittelevät kaikkia kuviteltavissa olevia aiheita ja teemoja eri näkökulmista. Käsittelen tutkimuksessani 37 subredditiä, joista keräsin itse kirjoittamallani tietokoneohjelmalla automaattisesti viestejä ja niiden kommentit yhden kuukauden aikana kesäkuussa 2015. Keräämäni aineisto sisältää 34 402 viestiä kommentteineen. Pääasiassa keskityin kuitenkin viesteihin, joiden kokonaissanamäärä oli 400 tai suurempi. Tällaisia viestejä aineistossani on 10 594 kappaletta, ja niiden yhteissanamäärä on lähes 17,5 miljoonaa sanaa. Tutkimukseni perusteella tutkimissani subredditeissä on kolme yleistä rekisteriulottuvuutta, joilla viestit liikkuvat: “henkilöfokus tai faktuaalinen fokus”, “informatiivinen tai osallistuva tyyli” ja “nykyhetken abstrakti tai menneen ajan narratiivinen fokus”. Näistä ainakin toinen ja kolmas ulottuvuus vastaavat hyvin Douglas Biberin myöhemmin esittämiä universaaleja rekisteriulottuvuuksia. Multidimensionaalinen menetelmä soveltuu Redditin (ja siten mahdollisesti muunkin sosiaalisen median) rekisteritutkimuksen välineeksi, mutta hienojakoisempi rekisterivaihtelun tarkastelu vaatinee menetelmän edelleen kehittelyä, sillä esimerkiksi yksittäisiä kommentteja tarkastellessa tekstin lyhyys tekee normalisoiduista taajuuksista nopeasti merkityksettömiä.
  • Katajamäki, Hanne (Helsingin yliopisto, 2020)
    Social media and its online communities and various platforms are actively used by hobby craft makers. Previous research has shown, that social media offers its users a place to meet people with similar intrests, an opportunity to share and receive information, and to showcase and receive feedback on their own crafts. Social media is also a place to find new inspiration ja ideas for future craft projects and serves as a virtual diary. The aim of this study was to find out how sewing-focused Facebook groups are used as part of the different stages of the sewing craft process; creating ideas, planning, makeing and evaluation, what kind of information, help or feedback is received from Facebook groups, and how this information is used in the sewing hobby. I was also interested in what kind of things is find to be meaningful in Facebook sewing groups. My research questions are 1) How are sewing-themed Facebook groups used at different stages of the sewing process, and 2) What issues group members find to be important in Facebook sewing groups. The data was collect througe semi-structural online survey, that included a call for volunteers to write about their experiences of how they use facebook groups during their sewing craft process. A link to the survey was shared in five Finnish Facebook sewing groups. There were 73 respondents. The writings were analyzed qualitatively, by means of content analysis. According to the research results, the groups are utilized in different ways in different stages of the sewing process, but the aims behind these different ways are very similar between the different stages: The groups are utilized to support progress in craft process, increase knowledge and as a helpt to clarify vision. In addition, a deliberate retrieval of feedback is identifiable in the evaluation phase. In the sewing groups, it was find to be importat to find new ideas and inspiration, learn new skills and develop oneself, seek information, meet people with similar intrests, and share information and help others.
  • Martevo, Essi (Helsingin yliopisto, 2019)
    Journalismi on muuttunut viime vuosien aikana muun muassa digitalisaation, resurssitilanteen muutoksen ja sosiaalisen median takia. Faktantarkistus on iso osa journalismia ja siksi on mahdollista olettaa, että myös faktantarkistus on muuttunut samalla. Tässä pro gradu -tutkielmassa selvitetään, miten ja mitkä journalistisen alan muutokset ovat vaikuttaneet faktantarkistukseen ja mitä faktantarkistus merkitsee journalismissa. Aihe on tärkeä kartoittaa, koska toimittajien tekemä faktantarkistus on kaikkien nähtävillä ja voi vaikuttaa siihen miten journalististen sisältöjen kuluttajat näkevät maailman. Tutkielman teoreettinen tausta muodostuu journalistisen muutoksen teemojen kartoituksesta aikaisemman tutkimuksen avulla. Teoriaosuudessa käydään läpi tärkeimmät muutoksen tekijät eli resurssien muutos, digitalisoitumisen kautta mahdollistunut sosiaalisen median nousu ja portinvartijuuden muutos, valeuutisten ja disinformaation tulo sekä journalismin etiikan merkitys. Lisäksi kappaleessa avataan faktantarkistuksen määritelmä sekä käsitellään aikaisempaa faktantarkistuksen tutkimusta. Tutkimuksen metodi on puolistrukturoitu haastattelututkimus. Tutkimusaineistona on kahdeksan suomalaisen toimittajan yksilöhaastattelut. Haastatelluista toimittajista seitsemän edustaa Suomen suurimpia mediataloja (YLE, Sanoma, Alma) ja yksi on freelance-toimittaja. Seitsemän haastatelluista on aikaisemmin osallistunut erityiseen faktantarkistusprojektiin ja yksi on erikoistunut faktantarkistukseen työnsä kautta. Erityinen tuntemus faktantarkistuksesta nähtiin tärkeäksi ominaisuudeksi haastatelluille toimittajille, jotta he pystyivät keskustelemaan faktantarkistuksesta mahdollisimman laajasti. Tutkielmassa kuitenkin käsitellään enimmäkseen toimittajien jokapäiväiseen työhön liittyvää faktantarkistusta. Haastatteluissa kävi ilmi, että faktantarkistuksesta on alettu puhumaan enemmän toimituksissa ja toimittajien mielestä faktantarkistus on noussut niin sanotusti ilmiöksi. Tähän ilmiöksi nousemiseen ja faktantarkistukseen ovat vaikuttaneet resurssit, sosiaalinen media ja portinvartijuuden muutos sekä disinformaatio eli samat teemat kuin journalismiin muutenkin. Resurssien tekemä muutos ei ole toimittajien mielestä kovin suuri vaan vaikka toimituksissa onkin kiire, faktantarkistus pitää aina tehdä hyvin. Sosiaalisen median ja digitalisoitumisen takia lukijoilla on enemmän mahdollisuuksia antaa toimittajille palautetta ja kommentoida sekä kritisoida heidän tekemiään valintoja. Disinformaation nousun myötä taas toimittajilla on yhä enemmän tarvetta pitää kiinni faktojen laadukkaasta tarkistamisesta. Toimittajat eivät kuitenkaan nähneet kilpailevansa vaihtoehtoisten medioiden kanssa vaan näkivät faktapitoisen journalismin tarjoamisen kilpailuetuna. Faktantarkistus on aina ollut suuri rooli journalismissa ja vaikka journalismi on muuttunut, faktantarkistuksen merkitys ei ole muuttunut. Faktantarkistus on toimittajille työn punainen lanka, jota noudatetaan kysymättä, vaikka siihen ei olekaan koskaan tehty tarkkoja sääntöjä. Faktantarkistus on osa toimittajien ammattietiikkaa, joka on edelleen toimittajille tärkeimpiä työn arvoja. Korkeasta etiikasta kertoo myös se, että haastatellut toimittajat suhtautuivat reilusti journalismin alan muutoksiin ja siihen, että heitä haastetaan nykyään enemmän ja vaaditaan paljon, koska kaikki mikä tekee journalismista parempaa, on hyvä asia. Toimittajilla oli myös mietteitä faktantarkistuksen kehityksen suhteen ja heidän etiikasta kertoo se, että he olivat myös valmiita kehittämään prosessejaan. Toimittajat toivoivat faktantarkistuksen yhteisistä säännöistä ainakin keskustelua sekä faktantarkistusorganisaatiot osaksi jokapäiväistä toimitusta. Haastateltavat toivoivat myös, että faktantarkistus kehittyisi analyyttisempään suuntaan, jossa avattaisiin esimerkiksi enemmän väitteiden taustalla olevia agendoja niiden pelkän kumoamisen sijaan. Tähän he kuitenkin näkivät tarvitsevansa panosta myös esimiehiltä. Faktantarkistukseen panostaminen on kannattavaa, koska se on erinomainen tapa erottautua suoraselkäisyydellä muista toimijoista. Lisäksi faktantarkistuksen kehittäminen palvelee myös kuluttajia, koska keskustelevampi tapa käsitellä asioita voi auttaa tulkitsemaan väitteitä paremmin eikä mustavalkoinen väitteiden tarkistaminen ole enää välttämättä tehokasta kenenkään kannalta. Faktoista on nykyään tullut mielipideasioita, jolloin ei pelkkien virheiden huomioiminen riitä.
  • Mankinen, Eerika (Helsingin yliopisto, 2020)
    Tämän tutkimuksen tarkoituksena on tapaustutkimuksen keinoin selvittää, millaista institutionaalista organisaatioviestintää suomalainen pörssiyhtiö Aktia Pankki Oyj tuottaa digitaalisessa ympäristössä 2010-luvulla. Tutkimusaineistona on vahvasti kaksikielisen Aktia Pankki Oyj:n Instagram-julkaisut vuodelta 2017. Tutkimuksen kohteena ovat ruotsinkieltä sisältävät julkaisut, niiden kuvamateriaali, tekstit sekä aihetunnisteet eli hashtagit. Tavoitteena on multimodaalisen tekstianalyysin keinoin tutkia, millaisia tekstejä julkaistaan ja mikä niiden keskeinen funktio on sekä millä keinoin pankki ilmentää itseään kielellisesti. Koska viestintäalusta pohjaa pitkälti kuvien tuottamaan arvoon, selvitetään myös minkälaisia kuvia julkaisuissa käytetään ja mikä merkitys visuaalisuudella on kokonaisviestinnän kannalta. Pyrkimyksenä on saada selville, kuka on julkaisujen ideaali ja tavoiteltu mallilukija. Tutkimus osoittaa, että Aktian Instagram-tilillään tuottamalla viestinnällä on kolme funktiota: välittää tietoa ja markkinoida yhtiön tuotteita ja palveluita, sitouttaa asiakkaita yhtiön ideologiaan sekä tuottaa sosiaalista vuorovaikutusta osapuolten välille. Tekstit ovat kanavalle ominaiseen tapaan lyhyitä ja helppolukuisia, ja niiden pääpaino on tavallista lukijaa palvelevissa yleissanoissa taloustermistön sijaan. Kirjoitettua tekstiä tuetaan visuaalisin keinoin muun muassa emojein ja kuvin, joissa toistuvat pohjoismaista elämäntyyliä, vaurautta ja unelmia kuvastavat värit ja symbolit. Myös luonto ja perhe arvoina nousevat esille monissa julkaisuissa. Vuorovaikutteisuutta tuotetaan erilaisilla interjektioilla sekä lukijan suoralla puhuttelulla. Aktian viestintä ilmentää samaan aikaan vakuuttavaa asiantuntijadiskurssia ja modernia arkipäiväkeskustelua, ja se pyrkii tavoittamaan nuorta potentiaalista asiakaskuntaa viestintäalustan ja käsiteltävien aiheiden valinnalla, symmetrisellä roolinjaolla sekä tulevaisuuden teknologiseen muutokseen reagoimalla.
  • Lundahl, Outi (Helsingin yliopisto, 2020)
    Moral panics are instances of public anxiety in response to a problem regarded as threatening the moral standards of society. Extant literature on moral panics has then tended to focus on individual deviants. In contrast, this study focuses on a moral panic where the morally objectionable actor is an entire industry which is portrayed as having intentionally manufactured the societal problem for their own personal gain. Thus, this study investigates how does the media create a moral panic around an industry? The context of this study is social media addiction. In order to answer this research question, a longitudinal, mixed methods media analysis of British newspapers in 2015–2019 is conducted. The constructivist media frame analysis then shows that while previously social media addiction was seen as an individual disorder, media then framed social media addiction as a manufactured epidemic. Thus, the study shows that a moral panic around social media addiction was created and that there were increased calls for regulation of the industry. However, it also that as these calls were seen as being responded to by the government, the moral panic dissipated. In addition, an automated text mining analysis also shows that, contrary to extant literature, the media framing does not rely on increasingly emotional rhetoric. The study then firstly contributes to extant literature on moral panics by showing how an industry, instead of groups of individuals, can become seen as the “folk devil”. This happens through powerful metaphors which are formed around social media companies. This can have considerable implications for the industry as even if this particular moral panic around social media addiction may remain short-lived, it may prove to be only one wave in the so-called spiral of signification, in other words, the increasing anxiety towards the social media industry. Secondly, the study also contributes to the understanding of emotions in a moral panic by showing that moral panics do not necessitate increased emotional rhetoric in the media framing. The study concludes with a discussion of the implications of the recent public policy measures in the UK.
  • Salminen, Marja (Helsingfors universitet, 2017)
    Tässä pro gradu -tutkielmassa tarkastellaan fitnesskilpailijoiden ylläpitämiä blogeja. Tutkimustehtävänä on selvittää, millaisia aineiston fitnessblogit ovat, millaisia merkityksiä fitnesskilpailijat liittävät kehoon blogipäivityksissään sekä miten fitnessbloggaajat rakentavat identiteettejään blogeissa. Fitnessblogeja ei ole Suomessa toistaiseksi viestinnän näkökulmasta tutkittu. Fitness on kuitenkin muotoutunut osaksi populaarikulttuuria ja se saa eri medioissa paljon huomiota. Tutkimus osallistuu yhteiskunnalliseen keskusteluun fitnessistä laihuuden ihannoinnin, lihavuuden negatiivisen jäsennyksen sekä liikunnan terveysvaikutusten näkökulmista. Tutkimus on verkkoviestinnän tutkimusta. Fitnessblogeja tutkitaan fitnessin, terveysviestinnän ja kuluttajakulttuurin konteksteissa diskurssianalyysin keinoin. Viitekehyksenä toimii sosiaalinen konstruktionismi, jonka mukaan todellisuus rakentuu sosiaalisesti. Tutkimusaineisto perustuu harkinnanvaraiseen näytteeseen ja se koostuu viiden eri fitnessbloggaajan 27:stä blogipäivityksestä. Tutkimusaineistoon valitut blogikirjoitukset on julkaistu 12.11.2013–23.12.2016 välisenä aikana. Analyysin perusteella aineiston fitnessblogeista löytyy muotiblogeille tyypillisiä piirteitä. Keskeisiä ovat myös fitnessiin elämäntyylinä läheisesti liittyvät esitykset ruokavaliosta, kehosta ja identiteetin rakentamisesta. Aineiston fitnessblogit jäsennetään elämäntyyli-blogeiksi. Kyse ei vaikuta olevan pelkästään fitnessistä, vaan laajemmin elämäntyyliin liittyvistä esityksistä. Aineiston fitnessblogit vaikuttavat toimivan projektin parempi minä -areenana. Analyysin perusteella kysymykseen, miten fitnessbloggaajat rakentavat blogeissa identiteettejään, nimetään diskursseiksi uuden normin rakentajat ja nöyrät itsensä ylittäjät. Identiteettejä rakennetaan vahvasti uuden normin hyväksymisen -diskurssissa, jossa voimakkaasti ja toistuvasti muuttuva keho halutaan hyväksyttävän ”normaaliksi” myös muiden silmissä. Syömättömyys jäsennetään osaksi terveellistä elämäntapaa. Identiteettejä rakennetaan myös nöyrän itsensä ylittämisen -diskurssissa, jossa fitnesskilpailijat taistelevat aikaa, kiirettä ja nälkää vastaan. Tutkimuskysymykseen, millaisia merkityksiä fitnessbloggaajat liittävät kehoon, diskursseiksi muodostuvat voimaantuneet, rikkinäisen koneen vangit ja riittämätön keho. Fitnessbloggaajat ovat analyysin perusteella tulkittuna voimaantuneita. He pitävät elämäntapaansa terveyttä edistävänä. Rikkinäisen koneen vangit -diskurssissa fitnesskilpailijat käyvät ankaraa taistoa itsensä kanssa tilanteissa, joissa keho ei toimi halutunlaisesti. Fitnessbloggaajien esityksistä tulee vaikutelma riittämättömistä kehoista, jotka ovat jatkuvan arvostelun kohteena. Ideaalikeho näyttää tarkoittavan kilpailuissa esiteltävää kehoa, josta luopuminen on kilpailupäivän jälkeen hankalaa. Johtopäätöksenä todetaan, että mediassa on tärkeää tuoda esille myös vaihtoehtoisia tapoja jäsentää kehoja. Etenkin laihuuden ihannointiin ja jäsentämiseen tavoittelun arvoisena ideaalina tarjotaan tilalle riittävän hyvän -paradigman omaksumista.