Browsing by Subject "sukupuolierot"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-26 of 26
  • Jäppinen, Sauli (Helsingin yliopisto, 2017)
    Työkyvyttömyys on yksi merkittävimmistä syistä työurien lyhenemiselle, ja se on usein yleisintä keski-ikäisessä väestössä. Yksi työkyvyttömyyden ilmenemismuoto on sairauspoissaolot, joiden on todettu olevan naisilla miehiä yleisempiä. Ajantasaista ja eri mittareilla sairauspoissaolojen sukupuolieroja mittaavaa tutkimusta kuitenkin tarvitaan. Tässä tutkielmassa tarkastellaan pitkien sairauspoissaolojen sukupuolieroja keski-ikäisessä työllisessä väestössä vuosina 2005–2013. Tutkielman tavoitteena on kuvata sairauspoissaolojen muutosta miehillä ja naisilla tutkimusajanjaksolla sekä sukupuolieroja ja niiden muutosta vuosien 2005 ja 2013 välillä. Lisäksi tarkastellaan iän ja ammattiaseman vaikutusta sukupuolieroihin. Aineistona käytettiin 70 prosentin satunnaisotosta Suomen väestöön vuosina 2004–2012 kuuluneista 45–64-vuotiaista, joista muodostettiin edelleen kunkin vuoden lopun 45–64-vuotiasta Suomessa asuvaa väestöä edustavat otokset. Otoksiin kuuluneille yhdistettiin Tilastokeskuksesta saatu tieto ammattiasemasta, jonka perusteella aineisto rajattiin kunkin vuoden lopussa työlliseen väestöön (ylemmät toimihenkilöt, alemmat toimihenkilöt, työntekijät ja yrittäjät). Tieto otosväestön yli 11 kalenteripäivän sairauspoissaoloista vuosina 2005–2013 saatiin Kelan sairauspäivärahan etuustiedoista. Sairauspoissaoloja tarkasteltiin yhteensä kaikissa sairauksissa ja kahdeksassa yleisimmässä ICD-10-tautiluokituksen mukaisessa sairauspääryhmässä. Mittareina käytettiin sairauspoissaolon esiintyvyyttä ja sairauspoissaolopäivien lukumäärää niillä, joilla esiintyi sairauspoissaolo. Sukupuolieroja sekä iän ja ammattiaseman vaikutusta sukupuolieroihin vuosina 2005 (n = 675 786) ja 2013 (n = 721 292) mallinnettiin käyttäen logistisen regression ja nollatypistetyn negatiivisen binomiregression osista koostuvaa hurdle-regressiomallia. Sairauspoissaolon esiintyvyys vähenee tutkimusajanjaksolla miehillä ja naisilla suurimmassa osassa tutkituista sairausryhmistä. Kokonaisesiintyvyyden vähenemisestä suurin osa selittyy tuki- ja liikuntaelinsairauksista johtuvien sairauspoissaolojen vähenemisellä. Sairauspoissaolopäivien määrä niillä, joilla on sairauspoissaolo, pysyy tasaisena molemmilla sukupuolilla. Sekä vuonna 2005 että 2013 sairauspoissaolon esiintyvyys on naisilla miehiä yleisempää kaikissa sairauksissa ja suurimmassa osassa tutkituista sairausryhmistä. Miehillä yleisempiä ovat verenkierto- ja ruoansulatuselinten sairauksista johtuvat sairauspoissaolot. Kaikissa sairausryhmissä molempina vuosina sairauspoissaolopäivien määrä on miehillä naisia suurempi, mutta sukupuolierot ovat pääosin pieniä. Sairauspoissaolojen sukupuolierot ovat samankaltaisia vuosina 2005 ja 2013. Iän ja ammattiaseman vakioinnin vaikutus sukupuolieroihin on vähäinen ja selittyy pääosin ammattiaseman vaikutuksella. Tutkielman tulokset vahvistavat aiemman tutkimuksen havaintoja siitä, että sairauspoissaolot ovat naisilla miehiä yleisempiä. Tulokset osoittavat myös, että sairauspoissaolojen sukupuolierot ovat riippuvaisia käytetystä mittarista ja siitä, mistä sairausryhmistä johtuvia sairauspoissaoloja tutkitaan. Keski-ikäisten työllisten pitkien sairauspoissaolojen vähentämiseksi ja sukupuolierojen kaventamiseksi tulisi naisilla panostaa erityisesti sairauspoissaolojen ennaltaehkäisyyn ja miehillä työhönpaluuta tukeviin toimiin.
  • Kiviruusu, Olli (2006)
    This study examined whether chronic illness associates with depression and psychosocial resources, including coping styles, locus of control and social support, among young adults. Additionally, the role of psychosocial resources in the association of chronic illness and depression was explored. The cross-sectional data used in this study were drawn from the latest follow-up phase of a Finnish cohort study. At the time of this follow-up in 1999 subjects were aged 32 years. For the analyses two groups were constructed: (1) a chronic illness group (n=257) consisting of participants reporting at least one chronic somatic illness (e.g. diabetes, asthma, migraine) and (2) a healthy control group (n=664) consisting of participants without any long-term somatic illness. Depressive symptoms were measured using a Finnish modification of the short 13-item Beck Depression Inventory. The checklist of coping dispositions were factor-analysed and the four factors were interpreted as: 1) cognitive-focused coping, and 2) emotion-focused coping, 3) seeking social support, and 4) active problem-solving. Measures of social support covered social integration (married/cohabiting, the size of social networks) and perceived social support (availability of and satisfaction with support). The results showed that the chronically ill males were more depressed than healthy males. They also used more emotion-focused coping, had more external locus of control and were less often married or cohabiting than healthy males. The association between chronic illness and depression among males attenuated when the effects of emotion-focused coping disposition and locus of control were taken into account, indicating a possible mediational role of these resources. Among females no differences were found in depression or psychosocial resources between the chronically ill and healthy controls. Only a few buffering effects of psychosocial resources emerged: an active problem-solving coping disposition among the chronically ill males and perceived social support among the chronically ill females seemed to act as buffers against depression. The results indicated a significant gender disparity in the association between chronic illness and depression among young adults: males, but not females, report more symptoms of depression when affected by chronic illness. Psychosocial resources may play an important role in explaining the chronic illness - depression association, and especially in understanding any gender differentials in this relationship. With regard to prevention, chronically ill young adult males should be recognized as a risk group for depression that would probably benefit from guidance in learning more active coping skills and maintaining a sense of personal control in facing chronic physical illness.
  • Jaari, Aini (2004)
    This study aimed to clarify underlying variables of global self-esteem in work-aged Finnish men and women as assessed on a measure developed by M. Rosenberg (1965). The study examined the relationship between self-esteem and (1) sense of coherence (Antonovsky, 1979) and sense of competence, (2) Machiavellism (Mach IV) and (3) personal values assessed through the Portraits measure (Schwartz, 2001) and completed in relation to work and spiritual values. Based on Eagly's (1987) theory of gender role differences, the self-esteem of young adults in further education or at work was compared. The study consisted of two data sets collected through questionnaires: the first in 1995 (n=368), the second in 2001 (n=1283). The central variables were gender, age, education and professional/occupational categories. The sets of data were also examined in relation to salary and type of occupational enterprise including farming. Results showed that neither gender nor age was related to level of self-esteem. However, the more educated the individuals the higher their self-esteem. Low self-esteem was best explained by a low sense of coherence and Machiavellian cynicism. Both can be considered related to weak social integration within society. Cynicism was highest among those men and women aged under 31 years with low levels of education and also those engaged in farming. Young people in further education had more problems with their sense of coherence than those in employment. Well-educated entrepreneurs achieved the highest scores on the self-esteem measure while those engaged in farming had the lowest scores. It seems that a proportion of the farming population perceive themselves deceived and marginalized within the Finnish society which, in turn, contributes to their low self-esteem, cynical attitude and conflicting values. Although this study showed that women were more social and emphatic than men, gender role differences at the workplace had narrowed. For both sexes, roles at the workplace were shaped by society's norms, expectations and demands. A sense of competence and success at the workplace was a very important correlate of self-esteem for both men and women. It can be concluded that work is an important route to social integration in society and work has a positive effect on the individual's sense of self-worth. According to the study, men and especially women at work appear to base their self-esteem on personal competence in the areas of knowledge, skills and social relations and on individual self-enhancement and values. The results of the study are in accordance with the views of Morris Rosenberg. Weak and problematic interpersonal relationships (integration between individuals) and weak institutional and norm-dependent behaviour are typical of persons with low self-esteem.
  • Vuoksimaa, Eero (Helsingfors universitet, 2004)
    Studies concerning cognitive sex differences have indicated that, on average, females outperform males in some verbal abilities, whereas males outperform females in some visual-spatial abilities. Prenatal hormones play important role in sexual differentiation. Presence of androgens is believed to cause male brain differentiation. According to animal studies prenatal exposure to testosterone in females can result in masculinized behaviour or physiological traits. Human studies of possible masculinization of females from opposite-sex twin pairs are controversial. Some studies have indicated that female members of opposite-sex twins may be masculinized in some traits, while other studies show no evidence of masculinization. Hence the aim of the present study is to investigate sex differences and possible masculinization of cognitive functions in young adult twins. Subjects (N=336) were recruited from the ongoing longitudinal FinnTwin16 study of Finnish twins born in 1974-1979. Results indicate female superiority in verbal and executive functions and male superiority in visual and working memory functions. Further, in female members of opposite-sex twin pairs the visual abilities were enhanced to the male level. However, they still outperformed males in verbal and executive functions. In male members of opposite-sex twin pairs there were no signs of better performance in functions that favored females. Nor there were evidence of reduced performance in functions that favored males. This study suggests that there occurs masculinization of cognitive functions in females who have a male co-twin. In contrast, males with female co-twins are not feminized in their cognitive functions. These results indicate some benefits of twinship in female members of opposite-sex twin pairs in cognitive abilities. Whether the masculinization is a result of organizational effects of prenatal testosterone or postnatal environmental influences could not be resolved. Future research, with control over environmental influences, is needed to determine the origin of masculinization of cognitive abilities.
  • Sinokki, M (Kela, 2011)
    Sosiaali- ja terveysturvan tutkimuksia 115
    Masennus, ahdistuneisuus, alkoholiriippuvuus ja alkoholin väärinkäyttö sekä unihäiriöt ovat yleisiä ongelmia työssä käyvän väestön keskuudessa. Nämä sairaudet ja oireet aiheuttavat huomattavia kuluja myös yhteiskunnalle. Sosiaalisen tuen ja työilmapiirin yhteyttä työssä käyvien (n = 3 347–3 430) terveyteen tutkittiin Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys 2000 -aineistossa. Sosiaalista tukea työssä mitattiin JCQ-kyselyllä (Job Content Questionnaire) ja yksityiselämän sosiaalista tukea SSQ-kyselyllä (Social Support Questionnaire). Työilmapiiriä mitattiin kyselyllä, joka on osa Terve työyhteisö -kyselyä. Mielenterveyshäiriöiden diagnoosit perustuivat CIDI-haastatteluun (Composite International Diagnostic Interview). Tiedot lääkärin määräämistä masennus- ja unilääkkeistä poimittiin Kelan lääkerekisteristä ja tiedot työkyvyttömyyseläkkeistä Eläketurvakeskuksen ja Kelan rekistereistä. Ilmapiirin kokemisessa ei ollut merkitsevää eroa sukupuolten välillä. Sen sijaan naiset kokivat saavansa sosiaalista tukea enemmän sekä työssä että yksityiselämässä. Vähäinen sosiaalinen tuki sekä työssä että yksityiselämässä oli yhteydessä masennukseen, ahdistuneisuushäiriöihin ja moniin uniongelmiin. Huono työilmapiiri oli yhteydessä sekä masennukseen että ahdistuneisuushäiriöihin. Vähäinen tuki sekä esimiehiltä että työtovereilta oli yhteydessä myöhempään masennuslääkkeiden käyttöön. Huono työilmapiiri ennusti myös masennuslääkkeiden käyttöä. Vähäinen sosiaalinen tuki esimieheltä näytti lisäävän työkyvyttömyyseläkkeen todennäköisyyttä. Työhyvinvointiin täytyy kiinnittää huomiota, koska vähäinen sosiaalinen tuki ja huono työilmapiiri ovat yhteydessä mielenterveysongelmiin ja lisäävät työkyvyn menettämisen riskiä. – Englanninkielinen julkaisu. Suomenkielinen yhteenveto s. 89–90.
  • Merikallio, Hanna-Maria (2008)
    Pro gradu tutkielmassa selvitetään keski-ikäisten työttömien kokemuksia työttömyydestä narratiivisen tutkimuksen menetelmin. Tarkastelun keskiössä ovat työttömien kirjoituksista esille nousevat erilaiset tarinat työttömyydestä ja työttömien tarinoissaan esille nostamat työttömyyden kannalta merkitykselliset tekijät. Lisäksi tutkielmassa selvitetään, onko naisille ja miehille tarjolla erilaisia tarinoita työttömyydestä. Tutkimusaineisto muodostuu 20 työttömän kirjoittamasta tarinasta, jotka osallistuivat Kansan runousarkiston järjestämään kirjoituskilpailuun lamavuonna 1990. Lama-aika on otollinen ajankohta selvittää työttömien kokemuksia työttömyyslukujen ollessa korkealla. Tutkielmassa keskityn työikäisten työttömyyskokemuksiin olettaen, että työikään kuuluvalle työttömäksi joutuminen on erityisen rankka kokemus. Viitekehyksenä tutkielmassani on tarinatutkimus sekä J.P. Roosin sukupolven mukainen jaottelu. Työttömien kirjoituksista nousee esille viisi erilaista tarinaa: selviytyjän, itsensä löytäneen, kaikkensa tehneen, kyseenalaistajan ja odottajan tarina. Tarinat tarjoavat työttömälle erilaisia tapoja kertoa työttömyydestään. Tarinoissa nousee työttömyyden kannalta merkittäviksi tekijöiksi työn merkitys kertojalle, ihmissuhteet, ajankäyttö sekä työttömän taloudellinen niukkuus. Työn merkitys ja kertojan sitoutuminen työhön vaikuttaa tarinaan, jota työttömyydestä kerrotaan. Ihmissuhteet nousevat työttömyydestä selviämisen kannalta tärkeiksi. Talouden tiukentuminen sekä yhteiskunnan negatiivinen asenne työttömiä kohtaan koetaan sen sijaan ongelmalliseksi. J.P. Roosin sukupolviluokituksen mukaan tutkielmani sukupolvi on lähiöiden ja koulutuksen sukupolvi. Alkoholinkäyttö näyttelee suurta roolia tämän sukupolven vapaa-ajassa. Tämä ei kuitenkaan näkynyt tutkielmani aineistossa. Eroavaisuutta miesten ja naisten tarinoissa näkyy osittain siinä, mitä he nostavat esille työttömyytensä kannalta merkityksellisinä tekijöinä. Naisten tarinoissa koti ja lapset painottuvat hieman enemmän ja eri tavalla kuin miehillä. Tutkielmassa ei noussut esille sukupuolen mukaisia erilaisia tarinavaihtoehtoja, vaan kaikista tarinatyypeistä löytyi sekä miesten että naisten kirjoittamia tarinoita.