Browsing by Subject "tietotekniikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 21-38 of 38
  • Leskinen, Johanna; Aalto, Kristiina; Kytö, Hannu; Tuorila, Helena; Varjonen, Johanna; Väliniemi, Jenni (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Julkaisuja 7/2007
    "Palveluja kotiin verkosta" -tutkimuskokonaisuuden loppuraportti sisältää tiiviin yhteenvedon Kuluttajatutkimuskeskuksessa vuosina 2005-2007 toteutetusta Tekesin Serve-ohjelmaan kuuluvan tutkimushankkeen tuloksista ja palvelumarkkinoiden ja sähköisen tunnistamisen kehittämisehdotuksista. Hankkeen tavoitteena on ollut edistää kotien arkea tukevien palvelujen kehittämistä, tietotekniikan hyödyntämistä palveluprosesseissa sekä kuluttajien luottamuksen lisäämistä verkkopalveluihin ja verkossa asiointiin. Hankkeen taustalla on näkemys markkinoiden kehittymisestä kuluttajalähtöisiksi julkisen sektorin, yritysten ja kuluttajien kiinteässä vuorovaikutuksessa. Julkisen sektorin rooli korostuu Suomen kaltaisessa hyvinvointiyhteiskunnassa, missä on totuttu kansalaisten arvostamaan julkiseen palvelutuotantoon. Kuluttajat ovat kotitalouspalvelujen ja verkossa asioinnin suurin potentiaalinen käyttäjäryhmä erilaisuudestaan ja yksilöllistymisestään huolimatta. Kuluttajat ovat näkemyksineen ja kokemuksineen avainasemassa kotitalouspalvelujen ja verkossa asioinnin kehittämisessä. Kotitalouspalvelut ovat erityislaatuisia. Ne tulevat kodin yksityisyyteen ja korvaavat kotikentällä tehtäviä töitä. Niiden tutkimisessa on otettava siten huomioon kodin arki herkkyystekijöineen. Ammattitaito, täsmällisyys, luotettavuus ja vuorovaikutustaidot ovat kuluttajien edellyttämiä palvelujen laatutekijöitä. Palvelujen markkinoinnissa on otettava huomioon kohderyhmä ja sen käyttämät markkinointikanavat. Ikääntyneet suosivat painettua sanaa ja henkilökohtaisia kontakteja, nuoret Internetiä. Internetin merkitys kasvaa ja Internetin kautta tapahtuvaan markkinointiin kannattaa panostaa. Palvelujen laadun ja hinnan vertailtavuutta tulee parantaa. Kotitalousvähennyksen laajentamista tietoteknisiin tukipalveluihin tulee harkita. Koulutuksessa on huomioitava ammatillisten valmiuksien ohella palvelujen käyttäjissä tapahtuvat muutokset. Tieto- ja viestintäteknisiin laitteisiin liittyvien tukipalvelujen tarve kasvaa. Kuluttajilla on verraten vähän kokemuksia maksullisista tukipalveluista, mutta niitä pidetään kalliina ja tasoltaan vaihtelevina. Sähköistä tunnistamista tarvitsevissa palveluissa suositaan pankkitunnuksia. Sekä yksityisillä että julkisilla verkkopalveluilla on runsaasti potentiaalista kysyntää. Luottamus verkossa asioinnin turvallisuuteen, jatkuva tiedottaminen ja kansantajuiset puhetavat ovat kynnyskysymyksiä verkossa asioinnin edistämisessä. Kotitalouspalveluja ostavat tällä hetkellä eniten lapsiperheet ja ikääntyneet kuluttajat. Jatkossa palvelujen käyttäjien väestöpohja laajenee ja monimuotoistuu. Kuluttajat eriytyvät myös saman segmentin sisällä ja toimivat aiempaa enemmän tilanne- ja elämäntyylipohjaisesti. Kotitalouspalvelumarkkinoilla asioivat ovat vuosi vuodelta vaativampia asiakkaita. Potentiaalisia, uusia käyttäjiä on kaikissa elinvaiheryhmissä. Nuoret lapsettomat aikuistaloudet ovat siirtymässä enenevästi kotitalouspalvelujen käyttäjiksi. Nykyisiä, 2000-luvun alun markkinoilla asioivia kuluttajia voidaan pitää innovaattoreina. Jatkuvaa seurantaa palvelujen kysynnän ja käyttäjäkunnan muutoksista tarvitaan toimivien markkinoiden aikaansaamiseksi tulevaisuudessa. Tavoitteeksi tulisi asettaa "kotitalouspalvelubarometri" ja sen myötä pohjoismaiset ja EU-maiden väliset vertailut. Väestöllisen tiedon ja ajantasaisen tilastotiedon rinnalla tarvitaan suppeampiin kuluttajaryhmiin kohdistuvia erillistutkimuksia. Toimivat palvelumarkkinat ja turvallinen verkkoympäristö ovat yhteiskunnan kaikkien toimijoiden yhteinen etu.
  • Gu, Feng (Helsingin yliopisto, 2007)
    Verkkari 2007 (7)
  • Partanen, Liisa (1999)
    Tutkimuksen tavoitteena on saada tietoja vammaisista etätyöntekijöinä ja heidän kokemuksistaan työnteosta. Etätyöllä tarkoitan tässä tutkimuksessa modernia etätyötä, jossa työn tekemiseen käytetään atk-tekniikkaa. Tutkimuksen kohteena ovat eri puolella Suomea asuvat vammaiset etätyöntekijät (N=32). Haastattelin heidät vuosina 1995 - 1997. Tutkimusote on pääosin kvalitatiivinen ja menetelmänä käytin teemahaastattelua. Tutkimustehtävän teemat perustuvat vammattomien etätyöntekijöiden kokemuksiin työnteosta ja vammaisten kokemuksiin muusta työstä. Tutkimuksessa tarkastelen vammaisia etätyöntekijöitä ja heidän työntekoaan kuuden teeman alaisena: 1) taustatiedot, 2) työskentelyolosuhteet ja laitteet, 3) julkisen vallan osuus etätyöllistymisessä, 4) töiden valikoima ja kokemukset työnteosta, 5) tulot ja 6) perheenjäsenten ja ystävien suhtautuminen sekä yhteydet työnantajiin. Tutkimuksen teoreettisessa osassa kuvaan ensiksi työkäsitteen ja -muotojen muuttumista perinteisistä uudenlaisiin, joista moderni etätyö on keskeinen tämän tutkimuksen kannalta. Toiseksi tarkastelen vammaisuutta ja tekniikkaa ja kolmanneksi vammaisuutta ja työntekoa. Tutkimuksen tulosten mukaan vammaisista etätyöntekijöistä (N = 32) runsas 1/4 oli naisia ja vajaa 3/4 miehiä. Tuloksia tarkastellessani erotin haastatellut lapsena ja aikuisena vammautuneisiin naisiin ja miehiin. Keski-ikä oli 41 vuotta. Useimmat olivat avio- tai avoliitossa. Sairauksia ja vammaisuuksia oli paljon ja suurin osa heistä oli vaikeavammaisia. Peruskoulutus vaihteli kansakoulusta ylioppilastutkintoon ja ammatillinen koulutus koristepuusepästä filosofian lisensiaatin tutkintoon. Omakoti- tai kerrostalo oli yleisin asuntotyyppi. Työskentelylaitteet vaihtelivat pelkästä päätteestä ja kirjoittimesta suuritehoiseen koneeseen internet-yhteyksineen. Laitteiden rahoittajina olivat olleet Kela, haastatellut itse, vakuutusyhtiöt ja työnantajat. Lähes jokainen oli ollut asiakkaana työvoimatoimistoissa ja Kelalla. Töiden hankinnassa oli 'puskaradio' ollut paras keino. Kirjanpitotyöt olivat yleisimpiä, mutta oli myös mm. ohjelmointeja, tutkimusten tekoa, käännöstöitä, kasettien kirjoittamista ja konsultointeja. Haastatellut olivat motivoituneita työhönsä, eivätkä he tunteneet itseään yksinäisiksi. Vammaisuus ei ollut haitannut työnteossa. Paikkatulot olivat eläkkeiden ja tukien lisänä tarpeen, mutta itse työnteko oli tärkeämpää. Perheenjäsenet suhtautuivat myönteisesti kotona työskentelyyn ja kaveritkin olivat olleet kannustavia. Yhteydet työnantajiin hoidettiin puhelimitse ja tapaamisen. Palaute työnantajilta oli vähäistä. Haastatellut pitivät etätyötä hyvänä keinona työllistää vammaisia. Tutkimus antoi aihetta muutamiin sosiaalipoliittisiin ehdotuksiin. Tärkeimmät lähteet: Kinsman 1987; Huws, Korte, Robinson 1990; Suokas 1992; Loijas 1994; TWN 1995; Moorgroft, Bennett 1995; Julkunen, Nätti 1995.
  • Tamminen, Sakari (2003)
    Tutkimuksen kohteena oli tietotekniikka-asenteiden ja sukupuolen sosiaalinen rakentuminen puhetilanteissa. Tutkimuskysymyksinä esitettiin a) onko tutkittu tietokoneohjelma Tiimivalmentaja Plus yksiselitteinen asennoitumisen kohde ja b) ovatko tietokoneohjelmaa kohtaan esitetyt asenteet sukupuolittuneita. Empiirisenä aineistona toimi 18 Tiimivalmentaja Plus -ohjelman käyttäjän haastattelua, jotka toteutettiin laadullisen asenneväittämämenetelmän avulla puolistrukturoiduilla väittämärungolla. Käytetyt 8 asenneväittämää oli poimittu yleisesti käytetystä tietoteknisiä asenteita mittaavasta asennemittarista ja lisäksi väittämiä oli muotoiltu tutkimukseen sopivaksi mittarilla saaduista tutkimustuloksista sekä teknologian ja sukupuolen välistä suhdetta tarkastelevasta kirjallisuudesta. Analyysin kohteena toi haastateltavien tuottama argumentatiivinen puhe. Puheesta tarkasteltiin erilaisia kommentointien sisältämiä kannanottoja esitettyihin väittämiin sekä niissä määrittyviä kannanoton kohteita. Argumentatiiviset kannanotot tulkittiin retorisesta diskurssianalyysistä johdetun laadullisen asennetutkimuksen mukaisesti asenteiden ilmaisuiksi puheessa määrittyneitä asenneobjekteja kohtaan. Lisäksi tarkasteltiin tutkimusmenetelmän periaatteiden mukaisesti niitä asiayhteyksiä, joihin esitetyt väittämät kannanotoissa sijoitettiin ja joissa niitä samalla arvotettiin. Erityisenä mielenkiinnon kohteena oli minkälaisia tulkintoja tutkimuksen kohteena ollut tietokoneohjelma sai haastateltavien kannanotoissa. Lisäksi tarkasteltiin, minkälaiseksi sukupuoli tuotettiin suhteessa ohjelmaan sekä yleisesti tietotekniikkaa kohtaan. Tarkastelussa olivat ne erilaiset puhetavat, joiden kautta tiettyjä tulkintoja sukupuolen, ohjelman ja tietotekniikan suhteesta esitettiin. Aineistosta oli eroteltavissa kolme asennekohdetta, joita haastateltavat arvottivat puheessaan. Ohjelmaa tulkittiin sen sisältämien ideoiden, teknisen toteutuksen sekä työorganisaation muutoksen välineenä. Kaikki kolme asennoitumisen kohdetta saivat erilaisia arvotuksia riippuen siitä, missä kontekstissa asenneobjektia arvioitiin. Tärkeä huomio näiden tulkintojen kohdalla oli se, että ohjelmaa ei tulkittu pelkäksi yksipuolikseksi tekniseksi artefaktaksi. Tällöin sitä kohtaan ilmaistut asenteet eivät myöskään olleet yksipuolisen maskuliinisesti sukupuolittuneita. Lisäksi aineistosta oli eroteltavissa erilaisia haastattelussa ilmenneitä puhekehyksiä, jotka vaikuttivat puhetapojen ja niiden sisältämien asennoitumisten tuottamiseen. Puhekehyksistä oli eroteltavissa ainakin "julkisen puheen" ja "eletyn elämän" puhekehykset, joissa sukupuoli sai systemaattisesti erilaisia tulkintoja. Näin myös sukupuolen ja ohjelman tulkinnan väliseet suhteet vaihtelivat eri puhekehyksissä. Tärkeä retorisen tutkimusnäkökulman lähde oli Billig, M. (1987) " Arguing and thinking: a Rhetorical approach to social psychology", laadullisen asennetutkimuksen pohjana toimi VEsala, K.M. ja Rantanen, T. (1999) "Pelkkä puhe ei riitä", feministisen tietotekniikan tutkimuksen alkulähteenä Vehviläinen, M. (1997) " Gender, expertise and information technology" sekä teknologian sosiaalisen rakentumisen lähteenä Bijker, W.E., Hughes, T.P. & Pinch, T.J. (1989) "The social construction of technological systems".
  • Hirvonen, Mika (Helsingin yliopisto, 2008)
    Verkkari 2008 (1)
  • Pouhula, Sami (2006)
    Tutkimuksen kohteena oli kone- ja laitteenrakennussektorilla toimivan Kalmar Industries Oy:n eri tietojärjestelmien integroimiseen tähtäävä järjestelmäintegraatioprojekti. Tutkimuksen empiirisen analyysin aineistona käytettiin järjestelmäintegraatioprojektiin liittyvää henkilötyötunti- ja kustannuskirjausaineistoa, joka oli kerätty eCraft Oy:n työn- ja kustannustenkirjausjärjestelmästä. Tutkimuksen tavoitteena oli tutkia tietoteknologian kehittämiseen ja muuttamiseen tähtäävän järjestelmäintegraatioprojektin sisältöön tai laajuuteen kohdistuvien muutospyyntöjen vaikutusta projektin kustannuksiin. Keskeisenä tutkimuskysymyksenä oli selvittää, mitä taloudellisia vaikutuksia voi olla asiakkaan esittämistä projektin sisältöä ja laajuutta koskevista muutospyynnöistä. Tähän tutkimuskysymykseen pyrittiin vastaamaan neljän alakysymyksen avulla. Muutospyyntöihin liittyviä taloudellisia vaikutuksia tarkasteltiin projektihallinnon näkökulmasta iteratiivisessa projektimallissa, projektin koko elinkaaren ajan. Empiirinen analyysi pohjautui tutkimuksen teoreettisessa viitekehyksessä esitettyihin määritelmiin projektin kustannustenhallinnan, muutostenhallinnan sekä ansaittu-arvo projektihallintamallin sisällöstä ja prosessista. Tutkimuksessa käytetty kvantitatiivinen tutkimusmateriaali koostui laajasta yhteen projektiin liittyvästä henkilötyötuntikirjaus aikasarja-aineistosta. Empiiristä tutkimusaineistoa analysoitiin matemaattisilla sijainti- ja hajontaluvuilla sekä ansaittu arvo-projektihallintamallin laskentamallien sekä näitä tukevien graafisten esitysten avulla. Sijaintiluvuista käytettiin aritmeettista keskiarvoa ja mediaania. Hajontaluvuista käytettiin keski-poikkeamaa, keskihajontaa sekä varianssia. Empiirisessä tutkimuksessa kävi ilmi, että muutospyyntöjen ja kustannusten kasvun välillä oli selvä yhteys sekä muutokset kasvattivat projektin kokonaiskustannuksia. Projektia oli budjetoitu lineaarisen projektimallin kustannuskäyrän mukaisesti eikä iteratiivisen projektimallin. Havaittiin, että iteratiivisessa projektimallissa henkilötyökustannukset puolittuivat muutoskertojen välillä, mikä vaikutti kokonaiskustannusten kertymiseen. Lisäksi integraatioihin tehtyjen muutoskertojen lukumäärä kasvoi ja niiden kokonaiskustannukset nousivat kun määrittelyyn ja suunnitteluun käytettävä henkilötyömäärä jäi alle integraatioiden mediaanikustannusten. Empiirisen analyysin perusteella voitiin todeta myös erilaisten kustannusmallien täydentävän toisiaan projektin kustannusten seurannassa ja luovan pohjan myös projektin muutosten- ja kustannustenhallinnalle sekä koko projektia koskevalle päätöksenteolle. Tutkimuksen lähdeaineistona on käytetty kirjallisuutta, artikkeleita ja internet-lähdemateriaalia, jotka käsittelevät tietoteknologiaprojektien projektihallintaa. Tutkimuksessa on pyritty keskittymään kirjallisiin lähteisiin, jotka käsittelevät tietoteknologiaprojektin kustannusten ja muutostenhallintaa sekä ansaittu-arvo projektihallintamallia iteratiivisessa projektimallissa. Empiirinen tutkimusaineisto oli kerätty eCraft Oy:n työn- ja kustannustenkirjausjärjestelmästä.
  • Ahonen, Jorma (2005)
    Tutkimuksessa tarkastellaan koulujärjestelmämme tietoyhteiskuntakehityksen edistämiseksi suunnitellun ja vuosina 2001-04 toteutettuun ja Opetushallituksen, Kuntaliiton ja Opetusalan koulutuskeskuksen organisoimaan Ope.fi I - koulutushankkeeseen osallistuneiden ohjaajien ilmoittamia ohjaajakoulutukseen hakeutumisen perusteita ja motiiveja. Motiivien tutkimisen taustalla on tietoyhteiskuntaohjelmankauden ja -strategian uudistusvaiheessa vuonna 1999 havaittu ja OPEPRO-täydennyskoulutuksen ennakointihankkeessa esitetty tilanne, jossa opettajien tieto- ja viestintätekniikkaosaamisen taso havaittiin kaikilla koulujärjestelmän tasoilla odotettua heikommaksi. Tilanteen korjaamiseksi käynnistettiin laaja valtakunnallinen koulutusohjelma, jonka osallistujille asetettiin tehtäväksi parantaa tilanne ohjaamalla ja kouluttamalla kollegoitaan paikallistasolla tieto- ja viestintätekniikan perustaitoisuuteen (Ope.fi I-taitotaso) ja poistaa siten koulujärjestelmän jatkokehittämistä estävä osaamiseen ja uudenlaisen teknologisen kulttuurin omaksumiseen liittyvät hidasteilmiöt. Teknologista diffuusiota koskevassa tutkimuksessa tällaisina kehityksen hidasteina tunnetaan Geoffrey A. Mooren mukaan nimetty ns. Mooren-kuilu-ilmiö, jossa innovaatioiden leviäminen ja kehitys pysähtyy muutosta eteenpäin vievien innovaattoreiden ja visionäärien ja muutokseen epäilevästi suhtautuvan enemmistön väliseen kommunikatiiviseen kuiluun. Tutkimuksen viitekehyksessä on myös Everett M. Rogersin luoma teoria diffuusioprosessissa vaikuttavien eri suuntiin kehityksessä vaikuttavien aktoriryhmien toiminnasta teknologisten innovaatioiden adaptaation ja toimintakulttuurien uudistumisen joko edistäjinä tai hidastajina. Tutkimuksessa arvioidaan hankkeeseen osallistuneiden ohjaajien mahdollisuutta toimia koulujärjestelmässämme sekä aktiivisena ja kulttuuria muokkaavana aktoriryhmänä ja siten Mooren-kuiluilmiön ylittämisen fasilitoijina. Tutkimuksen otsikossa ja tekstissä luonnehditaan ohjaajia kuilujen ja kulttuurirajojen ylittämiseen viittaavien metaforien kautta, kuten lipunkantajat, sillanrakentajat ja pioneerit. Kehityksen hidasteilmiön poistamisen mahdollisuutta ja onnistumista tutkitaan myös alueellisen yhdenvertaisuuden näkökulmasta kuvaamalla ohjaajakoulutusten ulottuvuutta ja jakautumista eri puolille maata. Tutkimuksen aineisto koostuu ohjaajakoulutusten päättöjaksoilla suoritetusta arviointikyselystä, jossa vastaajia pyydettiin ottamaan kantaa kaikkiaan 16:een eri koulutukseen hakeutumisen perusteena mahdollisesti oleviin motiiviväitteisiin. Aineisto koostuu kaikkiaan 878 Ope.fi I -ohjaajan vastauksista, 48:ssa eri ohjelmassa. Aineistoa on käsitelty ja analysoitu kvantitatiivisen tutkimusmetodiikan mukaan. Saatuja tuloksia on tarkasteltu teoriataustaa vasten sekä päätelty löydetyistä motiivifaktoreista ohjaajajoukon kykyä, mahdollisuuksia ja tahtotilaa toimia tietoyhteiskuntakehityksen edistämisen kontekstissa aktiivisen voimana myös kehityksen seuraavissa vaiheissa. Tutkimuksen mukaan ohjaajajoukon ilmoittamat motiiviperusteet osallistua ohjaustyöhön ja koulutukseen latautuvat kaikkiaan neljään orientaatiofaktoriin, jotka jakautuvat osallistumisen perusteina: tavoite- ja kehityssuuntautuneisuuteen, oppimisen ja oppimisen kautta saavutettavan hyödyn tavoitteluun, sosiaaliseen suuntautuneisuuteen sekä tukiorientaatioon. Tukiorientaation faktoriin latautui merkittävinä motiiviperusteina ja yleensä osallistumisen mahdollistajina ohjelman maksuttomuus, työnantajan tuki ja kollegoiden kannustus. Tutkimuksessa löydettiin myös tilastollisesti erittäin merkitseviä eroja vertailtaessa ja testattaessa vastaajaryhmien taustamuuttujia suhteessa löydettyihin faktoreihin ja orientaatiosuuntiin. Tulosten mukaan ohjelmaan osallistuneet naiset ovat oppimisorientoituneempia kuin miehet, jotka puolestaan ovat motiivisuuntana sosiaalisesti orientoituneempia kuin naiset. Pienistä kouluista tulevat ohjaajat ovat puolestaan merkitsevästi oppimisorientoituneempia kuin suurten koulujen ohjaajat. Kaikkiaan ohjaajien ilmoittamat toimintamotiivit ovat vahvoja ja hyvin yhdenmukaisia ja -suuntaisia. Tutkimustulosten valossa näyttäisi siltä, että tässä hankkeessa ja tietoyhteiskuntakehityksen vaiheessa vaikuttaneet aktorit omaisivat riittävän tahtotilan ja motivaation johdattaa kollegansa tieto- ja viestintätekniikan perustaitoisuuteen ja sen aktiiviseen käyttämiseen tarvittavaan asennemuutokseen. Hankkeen seurauksena koulujärjestelmässä olisi siis toiminnallinen valmius seuraavaan strategiseen kehittämisvaiheeseen, jossa tieto- ja viestintäteknologia voidaan ottaa käyttöön koulun arjessa oppimisen tueksi, menetelmällisesti sujuvasti ja opettajien tietoisena didaktisena ja pedagogisena ratkaisuna.
  • Manninen, Marika (2001)
    Tutkielmassa kuvataan ei-valtiollisten toimijoiden luomia kyberuhkia tietoyhteiskuntien informaatiotekniikkan perustuvien tietojärjestelmien häiriöttömälle toiminnalle, hahmotetaan uhkien todentuntuisuutta, kuvataan miten niihin voi varautua ja mitä ongelmia niiden ennalta ehkäisemiseen liittyy. Tutkielma jakautuu kahteen osaan. Ensimmäisessa osassa luodaan käsitteellinen kehys kyberuhkien kuvaamiselle, ja toisessa osassa siirrytään erittelemään kyberuhkia. Lähdeaineistona käytetään pääasiallisesti artikkeleita, jotka on kerätty viime vuosien aikana ilmestyneistä sekä tieteellisiä että yhteiskunnallisia asioita käsittelevistä julkaisuista. Lähdeaineiston analysoinnissa käytetään tutkimustekniikkana tekstianalyysin keinoja, eli lähdeaineistossa esiintyviä tietoja luokitellaan, tyypitellään ja yhdistellään eri tavoilla. Kyberuhkien kuvailua havainnollistetaan lähdeaineistossa esiintyvien empiiristen esimerkkien avulla. Käsitteellisen kehyksen luomiselle toimii pohjana globalisaation ja informaatiovallankumouksen tarkastelu, sillä ne ovat siivittäneet yhteiskuntien kehitystä viime vuosikymmenien aikana. Ne ovat luoneet edellytyksiä teknisten innovaatioiden nopeaan syntymiseen ja leviämiseen ympäri maailmaa, ja lisänneet etenkin ei-valtiollisten toimijoiden mahdollisuuksia valtioiden rajat ylittävään monimuotoiseen viestintään ja vaikuttamiseen. Käytettävän käsitteellisen kehyksen luomiseen sovelletaan lisäksi konkliktien aaltoteoriaa, laajaa turvallisuuden käsitettä ja tietoyhteiskuntien uhkamalleja. Kyberuhat liitetään osaksi informaatiosodankäyntiä, ja ne jaetaan toimijoiden motiivien perusteella kahteen osa-alueeseen, joiden tavoitteena on yhteiskunnallinen vaikuttaminen, ja taloudellisen tai muun hyödyn tai edun tavoitteleminen. Kuvatuista kyberuhista kyberterrorismi ja haktivismi sisällytetään ensimmäiseen, ja hakkerointi sekä kyberrikollisuus jälkimmäiseen kategoriaan. Kyberuhkien todentuntuisuus vaihtelee kyberuhkien osa-alueiden mukaan. Haktivismi, hakkerointi ja kyberrikollisuus ovat todellisia ilmiöitä, kun taas kyberterrorismi ei vielä toistaiseksi ole aktualisoitunut. Kuvatut kyberuhkien lajit osoittavat kyberuhkien olevan monimuotoinen ilmiö, joissa toimijoiden motiivit vaihtelevat, ja päämäärät voivat ulottua vähäisestä harmin tuottamisesta suureen katastroofiin. Ongelma kyberuhkia koskevien jäsentely- ja luokitteluyritysten tekemisessä on se, että rajojen vetäminen eri luokkien välille on vaikeaa. Jäsentelyn osa-alueet ja niistä muodostettavat luokat ovat dynaamisia, ja saavat erilaisia merkityksiä eri konteksteissa. Lisäksi toimijoilla voi olla lukuisia erilaisia rooleja eri konteksteissa. Tärkeäksi keinoksi kyberuhkien hallinnassa ja ennalta ehkäisemisessä on havaittu kansainvälinen toiminta eri toimijoiden välillä sekä yksityisten ja julkisten tahojen yhteistyö. Vaikeutena kansainvälisten sopimusten solmimisessa on käsitteiden määritteleminen, sopimusten toimeenpano ja valvonta. Kyberuhkien torjunta ja ennaltaehkäisy vaatii uudenlaisia ajattelun ja innovatiivisen toiminnan malleja, sillä uudet uhat ovat aikaisempiin verrattuina abstrakteja ja vaikeasti hahmotettavia.
  • Keskitalo, Esa-Pekka (Helsingin yliopisto, 2001)
    Verkkari 2001 (9)
  • Turunen, Terttu (Helsingin yliopisto, 2004)
    Verkkari 2004 (2)
  • Vanamo, Erkki (2000)
    Julkishallinnon rutiinipäätöksentekoa suorittavien tietoteknisten sovellusten lukumäärä on lisääntynyt nopeasti 1990-luvulla. Tietokoneohjelmat tekevät tosiasiallisesti päätökset rutiiniasioissa sen sijaan, että vain toimisivat päätöksenteon tukena. Tutkimuksen tutkimusongelmana on, vaikuttaako tietotekniikan käyttöönotto päätöksenteossa julkishallinnon operatiivisella tasolla päätöksentekoprosessiin ja sen seurauksena, vaikuttavatko muutokset itse päätöksiin, prosessin johtamiseen ja suhteisiin asiakkaisiin. Tutkimuksessa sovelletaan poikkileikkausaineistoon perustuvaa tapaustutkimusmenetelmää tuloverotuksessa verotoimiston tasolla. Verohallinto on valittu tutkimuskohteeksi, koska tietotekniikan soveltaminen päätöksentekoon on verotuksessa pitkälle kehittynyttä ja se on tyypillinen esimerkki nykyaikaisesta massahallinnosta. Rationaalisen päätöksenteon teoriaa käytetään tietokoneistetun päätöksenteon mallintamiseen. Tutkimustulokset vahvistavat aikaisemman tutkimuksen tulokset, joiden mukaan tietokoneen suorittama päätöksenteko siirtää päätöksentekoa eteenpäin ajassa ja ylöspäin organisaatiossa. Päätöksenteon valvonta operatiivisella tasolla lakkaa. Hallintopäätöksen käsite käy kasvavassa määrin anakronistiseksi prosessin tietokoneistumisen myötä. Asiakkaiden osallistuminen päätöksentekoprosessiin vähenee. Päätöksenteon tehokkuus paranee suuresti, mutta prosessin oikeudellisen valvonnan kustannuksella. Tutkimus väittää, että asiakaspalvelu ja tietokonevirheiden hallinta muodostuvat julkisen hallinnon operatiivisella tasolla vastauksena tietokoneistetun päätöksenteon synnyttämille ongelmille.
  • Mikkonen, Toni (Helsingin yliopisto, 2021)
    Tutkielman tarkoituksena on arvioida tietotekniikan käytön kognitiivisia vaikutuksia lukion fysiikan ja matematiikan opetuksessa. Tutkielma on pääasiallisesti kirjallisuuskatsaus, mutta siihen sisältyy myös haastatteluaineiston analyysi. Kirjallisuusosiossa selvitämme, millaisia toimenpiteitä Suomessa on lukiokoulutuksen digitalisaation suhteen tehty, ja pyrimme muodostamaan kokonaiskuvan digitalisaation nykytilasta. Lisäksi perehdymme tietotekniikan opetuskäyttöä käsittelevään kognitiivisen psykologian tutkimukseen. Määrittelemme oppimisen kognitiivisena prosessina ja käsittelemme tunnetilojen, motivaatiotekijöiden ja psykologisten perustarpeiden merkitystä sen kannalta. Seuraavaksi käymme läpi tutkimustietoa hakukoneiden, sähköisten tekstilajien, sähköisten oppimisympäristöjen ja symbolisen laskennan vaikutuksista muistin, luetunymmärtämisen, ongelmanratkaisun ja keskittymiskyvyn kaltaisiin kognitiivisiin toimintoihin. Myös tietotekniikan käytön sekä fysiikan ja matematiikan oppimistulosten välinen suhde on tutkielman kannalta keskeinen näkökulma. Kokeellisessa osiossa analysoimme tietotekniikan opetuskäyttöä koskevaa haastatteluaineistoa kirjallisuusosiossa käsiteltyjen havaintojen perusteella. Haastatteluaineisto koostuu viiden suomalaisen lukiossa työskentelevän fysiikan ja matematiikan opettajan haastattelujen yleiskielisistä litteroinneista. Analyysin tavoitteena on avata tutkimuskirjallisuudesta näkökantoja reaalimaailman luokkahuoneisiin. Lisäksi kuulemme opettajien subjektiivisia näkemyksiä digiloikan toteuttamisesta, onnistumisesta ja tulevaisuuden visioista. Tiivistämme tutkimuskirjallisuuden ja haastatteluaineiston pohjalta tekemämme havainnot viideksi nyrkkisäännöksi, joiden tavoitteena on tuoda tietotekniikasta opetustilanteisiin mahdollisimman paljon lisäarvoa hilliten samalla sen haittavaikutuksia. Säännöissä korostuu erityisesti sähköisten oppimateriaalien ja oppimisympäristöjen oikeaoppinen suunnittelu sekä niiden luokkahuonekäyttö. Nämä viisi sääntöä määrittelemme seuraavasti: 1. tuetaan opiskelijan itsesäätelyä, 2. luodaan valinnanvapauden illuusio, 3. rakennetaan osaamista jo perusasteella, 4. rajataan tietotekniikalle apuvälineen rooli, ja 5. vältetään digitalisaation pitämistä itseisarvona.
  • Tuori, Katri (Helsingin yliopisto, 2000)
    Verkkari 2000 (6)
  • Heiskanen, Eva; Hyvönen, Kaarina; Saastamoinen, Mika; Forsell, Minna; Grenman, Katri; Ylisiurua, Marjoriikka; Malanin, Mikael (Kuluttajatutkimuskeskus, 2007)
    Kuluttajatutkimuskeskus. Työselosteita ja esitelmiä 105
  • Sainio, Markus (Helsingin yliopisto, 2021)
    Yksityisyys ja tietosuoja ovat nykyisin keskeisiä perusoikeuksia, joita pidetään välttämättöminä nykyaikaisessa demokraattisessa yhteiskunnassa. Samalla yksityisyys on tutkijoille hankala käsite sen moniulotteisuuden sekä kulttuurin ja aikaan sitoutumisensa vuoksi, eikä yleismaailmallista määritelmää yksityisyydelle ole. Tutkielman rakenne ja taustalla oleva teoreettinen viitekehys pohjautuu oikeustieteilijä James Q. Whitmanin teorialle kahdesta yksityisyydestä, jolla hän kuvaa eurooppalaisten ja yhdysvaltalaisten perustavanlaatuisesti eroavaa suhdetta yksityisyyteen. Tutkimuskysymyksenä on selvittää lähdeaineiston avulla niitä tekijöitä, jotka ovat olleet vaikutta-massa yksityisyyden syntyyn ja kehittymiseen Yhdysvalloissa ja Euroopassa. Toisena tutkimuskysymyksenä on selvittää muutostekijöitä Whitmanin kuvaaman eron syntymisen taustalla. Varsinai-sesti yksityisyyden synty oikeutena voidaan ajoittaa yksittäiseen Yhdysvalloissa vuonna 1890 julkaistuun oikeustieteelliseen artikkeliin. Yksityisyyttä merkittävästi uudempi oikeus, tietosuoja, syntyi vasta 1960-luvulla tietotekniikan kehittymisen myötä ensin Yhdysvalloissa ja myöhemmin Euroo-passa. Tutkielmassa tarkastellaan niitä teknologisia ja yhteyskunnallisia muutoksia, joiden seurauksena yksityisyys lopulta tunnistettiin itsenäiseksi oikeudeksi ja lopulta perusoikeudeksi toisen maailman-sodan jälkeen ja miten tämä tapahtui. Tarkastelu tapahtuu kontekstuaalisen oikeushistorian keinoin ja tutkielmassa kuvataan ylätasolla yksityisyyden ja tietosuojan kehityskaari 1800-luvulta 1980-luvulle Yhdysvalloissa ja Euroopassa ja kiinnitetään se luontevilta vaikuttaviin käännepisteisiin. Näitä käännepisteitä tutkielmassa hahmotellaan sen selvittämiseksi, miten yksityisyys oikeudellise-na käsitteenä syntyi uuden ajan alussa common law’n puitteissa Englannissa ja siirtyi siirtolaisten mukana Yhdysvaltoihin ja miten tietosuoja syntyi Atlantin molemmin puolin.
  • Omaheimo, Jussi (Helsingin yliopisto, 2011)
    Verkkari 2011 (3)