Browsing by Subject "moiteperuste"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Aaltomaa, Sonja (Helsingin yliopisto, 2021)
    Välimiesmenettely luetaan yleensä niin sanottuun vaihtoehtoisen riidanratkaisun kategoriaan. Vaikka kotimaisia välimiesmenettelyjä käynnistyy vain reilu satakunta vuodessa, käydään iso osa taloudellisesti merkittävistä ja monimutkaisista kaupallisista riidoista juurikin välimiesmenettelyssä. Välimiehellä on suuri harkintavalta prosessin järjestämisestä silloin, kun asianosaiset eivät ole sopineet siitä keskenään prosessisopimuksin. Välimiehen materiaalinen prosessinjohto, eli oikeudenkäyntiaineiston järjestäminen sekä asian selvittäminen oikeudenkäyntiaineiston perusteella, on tärkeää välimiesmenettelyn toimivuuden ja välitystuomioiden pysyvyyden kannalta. Sekä tuomarin että välimiehen materiaalinen prosessinjohto on paljon keskustelua herättänyt aihe. Muutoksenhaun puuttuminen välimiesmenettelyssä korostaa välimiehen materiaalisen prosessinjohdon merkitystä. Välimiesmenettelylakiin sisältyvän kumoamisperusteen nojalla nostettu kanne ei ole muutoksenhakua perinteisessä merkityksessä, sillä välimiesmenettelyssä ei voida hakea muutosta aineellisten virheiden takia. Tutkielmassa tarkastellaan, miltä osin välimiehen materiaalisen prosessinjohdon laiminlyönti voi johtaa moitekanteen menestymiseen tuomioistuimessa. Välimiehen aktiivinen prosessinjohto ei per se voi johtaa välitystuomion kumoamiseen, mutta vain toista asianosaista suosiva prosessinjohto voi aiheuttaa puolueettomuusepäilyjä välimiestä kohtaan. Tasapuolisesti molempia asianosaisia kohtaan kohdistuva aktiivinen materiaalinen prosessinjohto on jopa suotavaa. Keskeinen kysymys tutkielmassa on myös se, muodostaako yllättävä lainsoveltaminen välitystuomion kumoamisperusteen. Väittämistaakan voidaan sanoa olevan riita-asian oikeudenkäyntiä laajempi, sillä väittämistaakka kohdistuu välimiesmenettelyssä myös lainsoveltamiskysymyksiin. Liian passiivista prosessinjohtoa harjoittava välimies laiminlyö lain mukaisen velvollisuutensa riidan asianmukaiseen selvittämiseen, ellei hän informatiivista prosessinjohtoa harjoittaen anna asianosaisille tilaisuutta lausua välitystuomion perustaksi asetettavasta oikeussäännöksestä. Tutkielmassa päädytään esittämään, että välimiehen prosessinjohtoa olisi tarpeen selventää laissa.