Browsing by Subject "varovaisuusperiaate"
Now showing items 1-2 of 2
-
(Helsingin yliopisto, 2022)Tutkielman tarkoituksena on selventää laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttaman jatkuvan vedenalaisen melun kansainvälistä sääntelyä koskevaa oikeustilaa erityisesti siitä näkökulmasta, mitä Suomen valtiota koskevia oikeuksia ja velvollisuuksia kansainvälisestä oikeudesta voidaan johtaa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan jatkuvaan vedenalaiseen meluun ja sen vaikutuksiin liittyen. Tutkimuksessa tarkastellaan ensinnäkin varovaisuusperiaatteen oikeudellista asemaa ja merkityssisältöä suhteessa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Tutkielmassa esitetään, että varovaisuusperiaate on tunnustettu kansainvälisen oikeuden periaatteeksi. Tutkielmassa esitetään myös tarkempi varovaisuusperiaatteen määritelmä suhteessa laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Toisekseen tutkielmassa tarkastellaan Yhdistyneiden kansakuntien merioikeusyleisopimusta, biologista monimuotoisuutta koskevaa yleissopimusta, yleissopimusta Euroopan luonnonvaraisen kasviston ja eläimistön sekä niiden elinympäristön suojelusta, yleissopimusta muuttavien luonnonvaraisten eläinten suojelemisesta, sopimusta Itämeren, Koillis-Atlantin, Irlanninmeren ja Pohjanmeren pikkuvalaiden suojelusta sekä Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelusopimusta. Tutkielmassa arvioidaan, mitä Suomen valtiota koskevia oikeuksia ja velvollisuuksia kyseisistä yleissopimuksista voidaan johtaa laivaliikenteen aiheuttamaan vedenalaiseen meluun liittyen. Myös yleissopimuksista johdettavien velvollisuuksien velvoittavuutta tarkastellaan. Tässä tarkoituksessa yleissopimusten säännökset jaotellaan vahvoihin ja heikkoihin velvoitteisiin, oikeuksia luoviin säännöksiin sekä ohjaaviin velvoitteisiin. Systematisoinnin perusteella esitetään, että noin puolet tutkimuksessa tarkasteltavista säännöksistä luo Suomen valtiolle velvollisuuksia suhteessa laivaliikenteen aiheuttamaan vedenalaiseen meluun. Säännösten epätarkkuudesta johtuen niistä johdettavat valtiota koskevat toimimisvelvollisuudet voivat kuitenkin tosiasiassa olla hyvin vähäpätöisiä. Kolmanneksi tutkielmassa tarkastellaan eräitä laivaliikenteen Suomen aluevesillä aiheuttamaan vedenalaiseen meluun soveltuvia kansainvälisiä soft law -instrumentteja. Tutkielmassa esitetään, että soft law -instrumenteilla on ollut ja on edelleen suuri merkitys vedenalaista melua koskevan tiedon lisäämisessä ja siten myös sitä koskevan sääntelyn kehittymisessä. Käsiteltyjen instrumenttien perusteella on myös odotettavissa useita laivaliikenteen aiheuttamaa vedenalaista melua koskevia toimenpiteitä Itämerellä seuraavien vuosien aikana.
-
(2007)Varovaisuusperiaate on ympäristöpolitiikassa käytetty periaate, jonka mukaan tilanteessa, jossa ympäristöä uhkaa vakava tai peruuttamaton vahinko, sitä ehkäiseviin kustannustehokkaisiin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, vaikka vahingosta ei olisi täyttä tieteellistä varmuutta. Varovaisuusperiaate on luotu liberalistisessa viitekehyksessä, ja tässä työssä tutkin, miten se voidaan sovittaa yhteen liberalismin perusperiaatteiden, yksilön autonomian ja valtion neutraliteetin periaatteiden kanssa. Varovaisuusperiaate näyttäisi olevan ristiriidassa näiden periaatteiden kanssa edellyttäessään valtion rajoittavan yksilöiden autonomiaa heidän toimiensa mahdollisesti uhatessa ympäristön hyvinvointia. Tällöin valtion voidaan katsoa toimivan neutraliteetin periaatetta vastaan suosimalla ympäristöyställisiä hyvän elämän käsityksiä. Valtiolla on velvollisuus suojella hyvän elämän tavoittelulle välttämättömiä julkishyödykkeitä, jotta ihmisten autonomia voisi toteutua. Ympäristön hyvinvointi voidaan laskea sellaiseksi julkishyödykkeeksi, joka on välttämätön ihmisten hyvinvoinnille, ja jota ilman he eivät voi toteuttaa autonomiaansa ja tavoitella valitsemaansa hyvän elämän muotoa. Työssäni esitän, että varovaisuusperiaate voidaankin tulkita vahinkoperiaatteen sovellukseksi, erityisesti julkishyödykkeisiin kohdistuvan vahingon riskin torjumisessa. Tällöin sen vaatimat rajoitukset yksilön autonomiaan voidaan oikeuttaa vahinkoperiaatteen nojalla, eikä se loukkaa valtion neutraliteetin periaatetta. Varovaisuusperiaatteella voidaan suojella myös tulevien sukupolvien intressejä. Varovaisuusperiaatteen käyttöön liittyy myös monia ongelmia, esimerkiksi määriteltäessä niitä kriittisiä luonnonpääomia, jotka lasketaan julkishyödykkeiksi ja joita sillä on tarkoitus suojella. Sen käyttö aiheuttaa myös helposti intressiristiriitoja, erityisesti nykyisin elävän sukupolven ja tulevien sukupolvien välillä. Varovaisuusperiaatteen käsittelyssä tärkeimpiä lähdeteoksiani ovat Interpreting the Precautionary Principle (eds. Tim O´Riordan & James Cameron), ja Perspectives on the Precautionary Principle (eds. Ronnie Harding & Elisabeth Fisher). Vahinkoperiaatetta käsittelen ennen kaikkea Joel Feinbergin teoksen Harm to Others. The Moral Limits of the Criminal Law pohjalta. Liberalismin käsittelyssä työssäni tärkeä lähdeteos on The Good Life as a Public Good (ed. Govert den Hartogh).
