Browsing by Subject "111 Matematiikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Näveri, Liisa; Ahtee, Maija; Laine, Anu; Pehkonen, Erkki; Hannula, Markku S. (Suomen ainedidaktinen tutkimusseura ry, 2012)
    Suomen ainedidaktisen tutkimusseuran julkaisuja / Ainedidaktisia tutkimuksia
    Tutkimuksen tavoitteena on selvittää, minkälainen yhteys on opettajan toiminnan ja kolmasluokkalaisille uuden ja epätavanomaisen ongelman ratkaisujen välillä. Ongelmana on aritmagon-tehtävän ratkaiseminen, jolloin pitää löytää kolmion kärkiin sopivat luvut, kun niiden summat on annettu sivujen keskellä. Oppilaiden tehtävänä oli lisäksi keksiä mene-telmä, millä aritmagon-tehtävän tietynlaisen erikoistapauksen voi aina ratkaista. Oppitunnit (8 luokkaa) videoitiin ja litteroitiin, oppilaiden (N=102) ratkaisut kerättiin ja tarkastettiin. Opettajan tehtävänannon luokittelussa käytetään lähtökohtana Polyan (1945) mallista kehitettyä opetusmallia.
  • Laine, Anu; Huhtala, Sissi; Kaasila, Raimo (Niilo Mäki Instituutti, 2018)
  • Kangas, Jonna; Reunamo, Jyrki (LUMA-keskus, 2020)
    Kirjassa käsitellään matematiikan sisältöjä tarinoiden kautta kerrottuna. Sisältöalueina ovat esimerkiksi suhdekäsitteet, mittaaminen, aika, lukukäsite, geometria, tilastointi ja ohjelmointi.
  • Kaasila, Raimo; Laine, Anu (Niilo Mäki Instituutti, 2018)
  • Sumu, Virpi; Tuominen, Jenna; Räsänen, Jenni; Kaukoniemi, Henna; Terrihauta, Pia (Helsingin kaupunginkirjasto, 2016)
  • Hannula, Markku S.; Laine, Anu; Pehkonen, Erkki; Kaasila, Raimo (Helsingin yliopisto, opettajankoulutuslaitos, 2011)
    Tutkimuksia / Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteellinen tiedekunta, opettajankoulutuslaitos
  • Karonen, Ilmari (2009)
    Tässä tutkielmassa tarkastelen soluautomaatteja ja niiden yleisesti käytettyj ä keskivertokenttä- ("mean field") ja pariapproksimaatioita. Määrittelen soluautomaatin käsitteen yleisellä tasolla ja kuvailen kolme eri tyypillisesti käytettyä soluautomaattityyppiä, joista kahdesta esimerkkeinä mainitsen John Conwayn tunnetun "Game of Life" -soluautomaatin sekä epidemiologian alalla yleisesti käytetyn hilakontaktiprosessin. Tutkielman toisessa osassa esittelen eri tapoja, joilla soluautomaattien käyttäytymistä voidaan analyyttisesti approksimoida ja karakterisoida, mukaanlukien niin kutsuttu soluautomaatin aktiviteetti (λ) sekä yllämainitut keskivertokenttä- ja pariapproksimaatiot. Kahta jälkimmäistä sovellan hilakontaktiprosessiin, ja vertailen näin saatuja tuloksia.
  • Koponen, Mika; Sydänmaanlakka, Anni Sofia; Löfström, Erika (2021)
    Tutkimus perustuu Opetushallituksen ja Kansallisen koulutuksen arviointikeskuksen keräämään pitkittäisaineistoon. Samaan ikäluokkaan kuuluvat oppilaat ovat osallistuneet kansallisiin matematiikan kokeisiin ja matematiikka- asenteita kartoittaviin kyselyihin vuosien 2005–2015 aikana neljällä eri mittauskerralla perusopetuksen kolmannelta vuosiluokalta toisen asteen loppuun. Tutkimusaineiston kokonaisotos käsittää yhteensä 3896 oppilasta. Tutkimuksessa keskitytään tarkastelemaan matematiikassa parhaiten menestyneitä opiskelijoita. Matematiikan parhaiksi osaajiksi määritetään kansalliseen matematiikan kokeeseen osallistuneet lukiolaiset, jotka saivat pitkän matematiikan ylioppilaskokeesta arvosanan laudatur tai eximia cum laude approbatur (n = 146). Ensin tutkimuksessa selvitetään, miten parhaiden osaajien matematiikka-asenteet muuttuivat perusopetuksesta lukion loppuun ja toiseksi, miten opetuksen pedagogiset ratkaisut yläkoulussa ja lukiossa selittävät osaamiseltaan parhaiden tyttöjen ja poikien asenteissa tapahtuneita muutoksia. Selittävien tekijöiden analyysissa käytetään päätöspuuanalyysia (DTA) ja lineaarista regressioanalyysia. Matematiikan parhaiden osaajien matematiikasta pitäminen kasvoi lukio-opintojen aikana, mutta minäkäsitys ja kokemus matematiikan hyödyllisyydestä laskivat. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen asenteissa tapahtuneet muutokset poikkesivat asenteiden yleisestä muutossuunnasta. Parhaiden tyttöjen minäkäsitys kasvoi yläkoulun ja lukion aikana lähes parhaiten menestyneiden poikien tasolle ja tytöt pitivät matematiikasta lukion lopussa poikia enemmän. Matematiikassa parhaiten menestyneiden tyttöjen ja poikien asenteiden kehittymistä selittivät erilaiset opetuksen pedagogiset ratkaisut. Molemmilla myönteisiä asenteita vahvistivat yleisesti oppilaskeskeisyyteen, yhteistoiminnallisuuteen ja oppijoiden tarpeiden huomioimiseen liittyvät pedagogiset ratkaisut.
  • Saksala, Teemu (2013)