Browsing by Subject "118 Biotieteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Hulkkonen, Tuula; Rikkinen, Jouko (2009)
  • Lehikoinen, Annukka (2006)
    Työssä tutkittiin Suomenlahdella uuden tulokaslajin, valekirjosimpukan (Mytilopsis leucophaeata Condrad) soveltuvuutta indikaattorilajiksi radioekologisiin tutkimuksiin ja ydinvoimalaitoksen ympäristötarkkailuun. Samassa yhteydessä tehtiin kartoitusta lajin levinneisyydestä ja kannan tilasta Loviisan ydinvoimalaitoksen jäähdytysvesien vaikutusalueella ja sen ulkopuolella. Työhön sisältyi myös vaihtoehtoisten aineistonkeruumenetelmien testausta lajin populaatiokartoitusten ja indikaattorilajitutkimusten tarpeisiin. Valekirjosimpukkanäytteitä kerättiin sukeltamalla ja keinotekoisilla alustoilla. Näytteistä tehtiin gammaspektrometriset- ja strontiumanalyysit radionuklidikoostumuksen ja aktiivisuuspitoisuuksien selvittämiseksi. Havaituille radionuklideille laskettiin rikastumiskertoimet. Tuloksia verrattiin Säteilyturvakeskuksen (STUK) ydinvoimaloiden ympäristötarkkailuohjelman tuloksiin eri trofiatasojen indikaattorilajeista. Olkiluodosta Tarkastelussa oli mukana kaksi muuta simpukkalajia, sinisimpukka (Mytilus edulis L.) ja itämerensimpukka (Macoma baltica L.). Valekirjosimpukka ei radionuklidien rikastajana vaikuttaisi poikkeavan merkittävästi muista tutkituista simpukkalajeista. Juveniilien ja aikuisten välillä ei havaittu suuria eroja näytteistä löytyneiden radionuklidien tai niiden rikastumisen suhteen. Simpukat eivät rikastaneet 137Cs:ia erityisen tehokkaasti. Valekirjosimpukka osoittautui kuitenkin kohtalaisen hyväksi 90Sr:n kerääjäksi. Näytteistä löydettiin myös pieniä määriä täysin voimalaitosperäisiä 60Co:ia ja 110Ag:aa. Radionuklidien rikastumiseen valekirjosimpukoissa vaikuttivat vuodenaika ja etäisyys voimalaitoksen jäädytysvesien purkupaikasta. Elinvoimainen valekirjosimpukkapopulaatio on tällä hetkellä keskittynyt ydinvoimalan jäähdytysvesien läheisyyteen. Planktiset toukkavaiheet leviävät virtauksien mukana jopa 20 km:n päähän voimalasta ja asettuneita poikasia havaitaan loppukesällä ainakin Pernajanlahdella asti. Poikaset selviävät ilmeisesti varsin heikosti talvesta normaaleissa itäisen Suomenlahden veden lämpötiloissa.