Browsing by Subject "11831 Kasvibiologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-4 of 4
  • Repo, Tapani; Roitto, Marja; Domisch, Timo; Kilpelainen, Jouni; Wang, Ai-fang; Piirainen, Sirpa; Heiskanen, Juha; Makita, Naoki; Lehto, Tarja; Sutinen, Sirkka (2021)
    Winter precipitation and soil freeze–thaw events have been predicted to increase in boreal regions with climate change. This may expose tree roots to waterlogging (WL) and soil freezing (Fr) more than in the current climate and therefore affect tree growth and survival. Using a whole-tree approach, we studied the responses of silver birch (Betula pendula Roth.) saplings, growing in mineral soil, to 6-week Fr and WL in factorial combinations during dormancy, with accompanying changes in soil gas concentrations. Physiological activation (dark-acclimated chlorophyll fluorescence and chlorophyll content index) and growth of leaves and shoot elongation and stem diameter growth started earlier in Fr than NoFr (soil not frozen). The starch content of leaves was temporarily higher in Fr than NoFr in the latter part of the growing season. Short and long root production and longevity decreased, and mortality increased by soil Fr, while there were no significant effects of WL. Increased fine root damage was followed by increased compensatory root growth. At the beginning of the growing season, stem sap flow increased fastest in Fr + WL, with some delay in both NoWL (without WL) treatments. At the end of the follow-up growing season, the hydraulic conductance and impedance loss factor of roots were higher in Fr than in NoFr, but there were no differences in above- and belowground biomasses. The concentration of soil carbon dioxide increased and methane decreased by soil Fr at the end of dormancy. At the beginning of the growing season, the concentration of nitrous oxide was higher in WL than in NoWL and higher in Fr than in NoFr. In general, soil Fr had more consistent effects on soil greenhouse gas concentrations than WL. To conclude, winter-time WL alone is not as harmful for roots as WL during the growing season
  • Huhtinen, Seppo; Ahti, Teuvo Tapio; Salo, Pertti Veikko Tapio; Söderholm, Unto; von Bonsdorff, Tea; Ohenoja, Esteri; Kekki, Tapio; Purhonen, Jenna; Kosonen, Timo; Halme, Panu; Kosonen, Lasse (2019)
    Kotelosienet (Ascomycota) on lajimäärällisesti sienten suurin ryhmä ja monet kotelosieniryhmät tunnetaan vielä hyvin huonosti. Tiedon taso verrattuna muihin sieniryhmiin on hyvin heikko. Maassamme on vielä suuri määrä tuntemattomia kotelosienilajeja.
  • Hyvärinen, Marko-Tapio; Lindholm, Mikael; Fitzgerald, Heli; Miranto, Mari; Anttila, Aino; Pakkanen, Outi; Pulkkinen, Merja; Pehkonen, Pertti; Väre, Henry; Sihvonen, Pasi; Kuusijärvi, Anniina; Myllys, Leena; Kröger, Björn; Heikkinen, Mikko; Juslén, Aino; Oinonen, Markku; Schulman, Leif (2020)
    The collections policy of the Finnish Museum of Natural History Luomus is hierarchically structured. The general collections policy defines the overall principles and guidelines. The sub-collections policies, such as the Living collections policy, comply with and apply the general collections policy and specify its guidelines and instructions, taking the special nature of the sub-collections into account. The living plant collections policy guides the care of the collections in the botanic gardens and the seed bank, excluding DNA and tissue samples which are covered by a separate genomic resources policy. The purpose of the collections policy is to help guide the care of the garden collections and the processing of information relating to the collections, thereby providing the basis for developing the botanic gardens.
  • Fitzgerald, Heli; Eisto, Kaija; Kiviharju, Elina (Luonnonvarakeskus (Luke), 2020)
    Luonnonvara- ja biotalouden tutkimus
    Viljelykasvien luonnonvaraisten sukulaislajien (CWR) suojelun merkitystä korostetaan keskeisissä maailman kasvigeenivarojen suojelua koskevissa strategioissa. Tässä Luonnonvarakeskuksen, Luomuksen ja Metsähallituksen Luontopalvelujen toimijoiden yhteishankkeen tuloksena syntyneessä raporttijulkaisussa on etsitty tarkennettu CWR-lajien lista Suomelle, sekä keinoja ja vaihtoehtoja CWR-lajien suojelun järjestämiseksi Suomessa. Näihin kuuluvat in situ -suojelun menetelmät eli suojelu kasvien alkuperäisillä kasvupaikoilla, sekä siementen tallettaminen geenipankkeihin (etäsuojelu, ex situ -suojelu). In situ ja ex situ -suojelu ovat toisiaan täydentäviä keinoja ja kattava CWR-lajien suojelu vaatii molempien menetelmien kehittämistä. Lisäksi raportissa on arvioitu CWR-suojelun aiheuttamia kustannuksia. Toteuttaminen vaatii yhteistyötä, päätöksiä ja rahoitusta. CWR-lajien suojelun ympärillä toimii yhteistyöverkostoja pohjoismaisella ja eurooppalaisella tasolla.