Browsing by Subject "11832 Mikrobiologia ja virologia"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Assendelft, Alexader van; Rosendahl, Henrik; Groop, Per-Henrik; Kovanen, Petri (2020)
    Koronatartunnan tiedetään levinneen ihmisten kokoontumisissa, vaikkei kenelläkään ole ollut oireita, kuten yskää. Aerosolivälitteinen tartuntavaara syntyy lähekkäin puhuessakin – tai kirkkokuoron harjoituksissa.
  • Pätäri-Sampo, Anu; Rantakokko-Jalava, Kaisu; Seiskari, Tapio; Sarkkinen, Hannu; Friberg, Nathalie; Kauranen, Jari; Hyyryläinen, Hanne-Leena; Ilmavirta, Heikki; Mähönen, Päivi; Nissinen, Antti; Hakanen, Antti (2021)
    Bakteerien mikrobilääkeherkkyysmäärityksissä herkän (S) ja resistentin (R) tuloksen määritelmät pysyvät ennallaan, mutta välimuotoisesti herkän (I) tuloksen tulkinta on muuttumassa. Jatkossa I-tulos tarkoittaa sitä, että bakteerin aiheuttama infektio on hoidettavissa kyseisellä lääkkeellä, mutta annostuksen on oltava riittävän suuri. Suomessa uusi määritelmä otetaan käyttöön asteittain vuoden 2021 aikana.
  • Torkki, Paulus; Lahdensuo, Kaisla (2020)
    Oireettomien koronatartuntojen määrä pitkäaikaishoidon asukkaista ja henkilökunnasta tehdyissä testauksissa on ollut huomattava sellaisissa hoivakodeissa, joissa oli jo entuudestaan vahvistettu tartunta henkilökunnalla tai asukkaalla. Tämä havaittiin myös suomalaisessa hoivakodissa.
  • Joutsi-Korhonen, Lotta; Helin, Tuukka; Lassila, Riitta (2020)
    Hyytymishäiriöissä verenkiertoon vapautuu fibriinin D-dimeeriä, kun sekä hyytymisaktivaatio että fibrinolyysi kiihtyvät. COVID-19-taudissa hoitojakson aikana nousujohteinen FiDD-pitoisuus on yhteydessä inflammaation vaikeusasteeseen, tukostapahtumiin ja kuoleman riskiin. Jopa neljäsosalla tehohoitoon joutuvista potilaista on todettu alaraajojen laskimotukos, joka voi johtaa keuhkoemboliaan.
  • Brummer-Korvenkontio, Markus; Puolakkainen, Mirja (2021)
  • Färkkilä, Martti; Lappalainen, Maija (2020)
    Tämänvuotinen lääketieteen ja fysiologian Nobelin palkinto myönnettiin C-hepatiittiviruksen (HCV) löytäjille, yhdysvaltalaisille Harvey J. Alterille (s. 1935, National Institutes of Health, Bethesda), Charles M. Ricelle (s. 1952, Rockefeller University, New York) ja kanadalaiselle Michael Houghtonille (s. 1949, University of Alberta, Edmonton).
  • Mustonen, Jukka; Strandin, Tomas; Mäkelä, Satu; Vaheri, Antti (2020)
    Myyräkuume on Puumala-viruksen (PUUV) aiheuttama zoonoosi. Tärkeitä tekijöitä ihmisen immuuni-vasteessa virukselle ovat ainakin neutrofiiliset granulosyytit ja sytotoksiset tappaja-T-solut, joiden suhteettoman voimakas aktivaatio saattaa johtaa endoteelivaurioon. Lisääntynyt kapillaarivuoto, fibrinolyysi ja komplementin aktivaatio kuuluvat taudin patogeneesiin. Akuutin munuaisvaurion vaikeutta ennustaa hyvin taudin alkuvaiheessa otetun virtsan seulontatestin tulos. Trombosytopenian synnyssä keskeistä ovat trombosyyttien ja endoteelisolujen interaktio. Ohimenevät EKG-muutokset sekä bradykardia ovat tavallisia löydöksiä. Kroonisten hormonivajausten kehittyminen on mahdollista. Spesifistä hoitoa ei ole olemassa, mutta bradykiniinireseptorin estäjä ikatibantti saattaa olla tehokas lääke hyvin vaikeasti sairaiden potilaiden hoitona.
  • Vapalahti, Olli; Julkunen, Ilkka (2020)
  • Strandberg, Timo (2020)
  • Rantakokko-Jalava, Kaisu; Puolakkainen, Mirja (2020)
    • Alkuvuodesta 2019 TYKS:n mikrobiologian laboratoriossa havaittiin ristiriitaisia klamydiatestituloksia. Niiden selvittelyn tuloksena löydettiin suomalainen Chlamydia trachomatis -variantti, joka ei näkynyt laajasti käytössä olleessa klamydian ja tippurin seulontatestissä. • Variantin 23S rRNA -geenin alueella todettiin yhden emäksen mutaatio. Sen vaikutusta bakteerin ¬ominaisuuksiin tai kliinistä merkitystä ei vielä pystytä arvioimaan. • Arviolta 6–10 % klamydiatapauksista on mutaation vuoksi jäänyt löytymättä Etelä- ja Länsi-Suomessa viime vuosina. Tosin näytteenoton puutteiden takia tapauksia saattaa jäädä toteamatta sitäkin enemmän.
  • Loginov, Raisa; Lappalainen, Maija (2021)
    • Nukleiinihapon osoitusmenetelmät ovat yleistyneet nopeasti virusdiagnostiikassa herkkyytensä vuoksi. Käytännössä ne ovat korvanneet diagnostiset virusviljelytutkimukset. • Vieritestauksessa käytetään yleisesti myös helppokäyttöisiä antigeeninosoitustestejä, mutta niiden suorituskyky vaihtelee. • Ns. pika-PCR-testit mahdollistavat nopeaa hoitoa varten tarvittavan pikadiagnostiikan esimerkiksi päivystysten tarpeisiin. • Menetelmät kehittyvät ja vaatimukset diagnostisille testeille kasvavat jatkuvasti, kuten käynnissä oleva koronapandemiakin on osoittanut. Uusien teknologioiden kehitystä tulee jatkuvasti seurata ja analysoida.