Browsing by Subject "1950-1980"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-1 of 1
  • Niemelä, Satu (2004)
    Vuoden 1945 jälkeen on Suomesta muuttanut Ruotsiin runsaat puoli miljoonaa ihmistä. Vilkkaimmillaan muuttoliike oli 1960-luvun puolivälistä 1970-luvun puoliväliin. Muuttoliikkeen ehdottomat huippuvuodet olivat 1969 ja 1970, jolloin muuttajia oli vuosittain noin 40 000. Tutkielmassa käsitellään Suomesta Ruotsiin toisen maailmansodan jälkeen suuntautunutta muuttoliikettä lähtijöiden omasta näkökulmasta. Aineistona on käytetty yhteensä 37 muistelmaa, jotka on lähetetty kolmeen eri muistitiedonkeruukilpailuun. Kaksi kilpailuista on Ruotsinsuomalaisten arkiston järjestämiä. Kolmas on Siirtolaisuusinstituutin Pohjanmaan aluekeskuksen organisoima. Ruotsinsuomalaisten arkiston kilpailuista toisessa on kerätty metallityöläisten ja toisessa sairaalatyöntekijöiden muistelmia ja perinnettä. Kolmannessa kilpailussa kerättiin Pohjanmaalla asuvien henkilöiden siirtolaisuuteen liittyviä muistoja. Tutkielman tarkoituksena on tutkia, miten muuttajat muistelevat omaa siirtolaisuuttaan. Tarkastelun kohteena on se, mitä he siitä muistavat ja miten he sitä muistavat. Lisäksi pohditaan, mitä merkityksiä muistoille annetaan sekä etsitään muistelijoiden kollektiivista siirtolaisuusmuistoa. Tutkimusmenetelmä on aineistolähtöinen sisällönanalyysi. Aineistolähtöisyydellä tässä tarkoitetaan, että lopulliset tutkimuskysymykset nousevat aineistosta, jolloin käytetyllä aineistolla on keskeinen rooli sen määräytymisessä, minkälaiseksi lopullinen tutkimus muotoutuu. Sisällönanalyysi puolestaan on kvantitatiivinen yleismenetelmä, jonka avulla voidaan luokitella ja analysoida dokumentteja, tässä tutkielmassa muistelmia, systemaattisesti ja objektiivisesti. Muistelmista oli löydettävissä yhdistäviä piirteitä niin sisällöllisesti kuin rakenteellisestikin. Useimmissa muistelmissa käsiteltiin aluksi lähtöä ja sen syitä. Muistelmien lopussa puolestaan tehtiin yhteenveto siirtolaisuusajasta, jossa huomattavan usein korostettiin siirtolaisuutta positiivisena elämänkokemuksena. Muistelmien sisällössä korostui työhön liittyvät muistot ja suomalaisuus. Muistelun tapaan liittyviä ominaispiirteitä olivat etäännyttäminen ja huumori. Muistelmien perusteella lähtijöiden kokemuksellinen sukupolvi muodostuu samaan aikaan lähteneistä, ei samaan aikaan syntyneistä. Kollektiivisen siirtolaisuusmuiston keskeisiä osa-tekijöitä muistelmien perusteella ovat suomalaisten keskuudessa valinnut keskinäinen solidaarisuus ja auttamisen ilmapiiri, ahkera työnteko sekä vaikeuksien voittaminen eli pärjääminen. Muistelijoiden kollektiivisessa muistossa Ruotsiin lähtijä on aktiivinen toimija, joka on voittanut vaikeudet ja sopeutunut Ruotsalaiseen yhteiskuntaan, mutta jolle suomalaisuus ja suomalaiset juuret ovat edelleen keskeinen osa identiteettiä.