Browsing by Subject "1978"
Now showing items 1-2 of 2
-
(2005)Tutkimuksen kohteena on Argentiinan vuoden 1978 jalkapallon maailmanmestaruuskilpailuiden aikainen yhteiskunta. Tutkimuksella on kaksi tavoitetta. Ensimmäinen tavoite on tarkastella kysymystä miksi Argentiinaa 1976–1982 hallinnut sotilasvalta järjesti maailmanmestaruuskilpailut. Vastaus annetaan sijoittamalla sotilasvallan toiminnasta tehtyä tutkimusta nationalismitutkimuksen ja Argentiinan yhteiskunnan viitekehykseen. Tutkimuksessa sovelletaan Michael Billigin kehittämää termiä banaali nationalismi. Banaalia nationalismia ovat arkipäiväiset yhteiskuntaa ylläpitävät toiminnot, kuten huippu-urheilu. Urheilujournalismi tarjoaa kansalaisille mahdollisuuden harjoittaa nationalistisia tunteitaan huippu-urheiluun. Sotilasvallan motiiveiksi nimetään sisäpoliittisesti rakenteellinen taistelu hegemoniasta ja ulkopoliittisesti maan ulkoisen kuvan parantaminen. Toinen tavoite on tarkastella kilpailujen ajan Argentiinan yhteiskunnallisesta tilanteesta välittynyttä lehdistökuvaa. Analyysin taustaksi tarkastellaan Argentiinan sotilasvallan ja median suhdetta. Tutkimusmenetelmänä käytetään kriittistä diskurssianalyysiä. Aineistosta nostetaan esiin teemoja, jotka johdetaan laajempiin diskursseihin. Johtopäätöksiä tarkastellaan nationalismitutkimuksen viitekehyksessä. Lehdistölähteinä käytetään argentiinalaista Clarín Edicion Internacional -julkaisua ajalta 16.5–3.7.1978 sekä Helsingin Sanomia ja brittiläistä The Times sanomalehteä ajalta 15.5–30.6.1978. Clarin Edicion Internacionalin uutisoinnista erotetaan ylpeysteema. Ylpeys viittaa muutoksen diskurssiin. Muutosta edeltää negatiivinen, ristiriitainen yhteiskunta. Maailmanmestaruuskilpailuiden aika on muutostilaa. Muutos tapahtuu argentiinalaisten oman toiminnan ansiosta. Tuloksena on positiviinen, yhtenäinen kansakunta. The Timesin uutisoinnista erotetaan kaksi kilpailevaa teemaa: Turvallisuusteema ja kisateema. Turvallisuusteema viittaa negatiiviseen diskurssiin: Argentiinan sisäisiin ristiriitoihin. Kisateema viittaa positiiviseen diskurssiin: Argentiinalaisten yhtenäisyyteen. Ajanjaksolla diskurssien suhteissa tapahtuu muutos. Alussa heikompi yhtenäisyys alistaa ristiriidat. Helsingin Sanomien uutisoinnista erotetaan kriittinen teema ja kannustusteema. Kriittinen teema viittaa negatiiviseen diskurssiin: Maata hallitsevaan sotilasvaltaan. Kannustusteema viittaa positiviiseen diskurssiin: Argentiinalaisten yhtenäisyyteen. Ajanjakson edetessä kannustusteema liittyy sotilasvaltadiskurssiin. Analyysissä tehtyjä johtopäätöksiä verrataan sotilasvallan maailmanmestaruuskilpailuille antamiin tavoitteisiin. Clarín Edicion Internacionalin ja The Timesin uutisoinnin perusteella sotilasvallan tavoitteet täyttyivät. Helsingin Sanomien uutisoinnin perusteella sotilasvalta ei onnistunut tavoitteissaan. Mediavälineiden uutisoinnin motiiveja ja eroja pohditaan niiden yhteiskunnallista taustaa vasten.
-
(Helsingin yliopisto, 2018)Tutkin tässä pro gradu -tutkielmassani paavi Johannes Paavali I:n eli Albino Lucianin (1912–1978) äkillistä kuolemaa syyskuussa 1978, siitä aiheutuneita ihmisten reaktioita ympäri maailmaa sekä niitä teorioita, joita kuoleman olosuhteista yleisesti esitettiin. Johannes Paavali I:n kuoleman tutkiminen on kirkkohistoriallisesti erittäin ajankohtaista, sillä siitä tulee kuluneeksi 40 vuotta syyskuun lopulla 2018. Johannes Paavali I on ollut katolisessa kirkossa muutenkin esillä, sillä syksyllä 2017 paavi Franciscus edisti hänen pyhimykseksi julistamistaan kohottamalla hänet Kunnianarvoisaksi. Tutkimuksen tarkoitus on tuoda esiin vuosien 1978 ja 1990 välisen ajan kehityslinjat, jotka paavin kuolema aiheutti Vatikaanissa, ulkomaisessa lehdistössä sekä muussa keskustelussa, kuten salaliittoteorioita käsittelevässä kirjallisuudessa. Paavin kuoleman aiheuttamia välittömiä reaktioita ruodin sanoma- ja aikakauslehdissä kirjoitettujen uutisten ja artikkeleiden pohjalta. Paavin kuoleman uutisointi näkyi lehdissä eri tavoin. Sanomalehdissä keskityttiin kuvaamaan tunteita, joita paavin kuolema oli ihmisissä herättänyt. Paavin kirjoitettiin olleen rakastettu ja hänen poismenonsa järkytti siksi monia. Katolisissa aikakauslehdissä näkyi puolestaan kriittisempi ote Johannes Paavaliin ja ne tulkitsivat eritellymmin hänen vaikutustaan paaviuden instituution jatkumossa. Kuolema herätti alusta pitäen epäluuloisuutta ihmisten keskuudessa. Paavin ei uskottu voineen menehtyä luonnollisesti vain 33 päivän virkakautensa jälkeen. Näiden epäluulojen seurauksena syntynyttä keskustelua ja salaliittoja esitteleviä kirjoja käsittelen tutkimukseni pääluvuissa neljä ja viisi. Tällöin erittelen David Yallopin kirjan In God’s Name (1984) ja John Cornwellin kirjan A Thief in the Night (1989) esittelemiä ajatuksia, näkemyksiä sekä selvittelyä koskien paavin kuolemaa. Käsittelen tutkimuksessani Yallopin ja Cornwellin kirjoja, koska ne ovat saaneet vertaisistaan eniten huomiota niin katolisessa kirkossa kuin populaarikirjallisuudessa paavin kuolemaa käsittelevinä kirjoina. Yallopin ja Cornwellin kirjat esittivät yksityiskohtaisia tapahtumalinjoja paavin kuolemasta, mutta jättivät ihmiset edelleen epävarmuuteen kuoleman todellisista syistä.
