Browsing by Subject "1980-2000-luku"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-2 of 2
  • Louhimies, Marianna (2008)
    Suomella on pitkä yhteinen raja Venäjän kanssa. Raja on samalla EU:n ulkoraja rajoituksineen ja mahdollisuuksineen. Raja erottaa taloudellisesti ja kulttuuriltaan sekä elintasoltaan kaksi hyvin erilaista maata. Olosuhteet itärajalla ovat muuttuneet perusteellisesti runsaassa vuosikymmenessä. Neuvostoliitto hajosi ja muuttui Venäjäksi sekä Suomi tuli osaksi Euroopan unionia. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää, mitä rajan läheisyys ja rajan luonteen muuttuminen suljetusta avoimeksi on merkinnyt Keski-Karjalan kunnille ja mitkä tekijät ovat edesauttaneet kanssakäymisen aloittamista suhteessa Venäjään, niin ennen EU-jäsenyyttä kuin sen aikana. Tutkimusken kohteena olivat Kesälahden, Rääkkylän, Tohmajärven ja Värtsilän kunnat ja Kiteen kaupunki. Tutkimusajanjaksona oli vuodet 1989-2002. Rajan yli tapahtuneen toiminnan edellytyksiä ja esteitä arvioitiin seuraavien ajanjaksojen näkökulmasta: Neuvostoliiton loppuvuodet (1989-1991), uuden Venäjän aika (1992-1995) ja EU ohjelmatyö. Tutkimus perustuu Keski-Karjalan kuntien rajan avautumisen hyödyntämiseen liittyviin suunnitelmiin ja muiden toimijoiden kuten Keski-Karjala kehittämis- ja tietokeskuksen (Ketin), Pohjois-Karjalan maakuntaliiton ja valtion aluehallintoviranomaisten panokseen niissä. Suunnitelmien toteutumista ja tuloksellisuutta arvioitiin tätä tutkimusta varten vuonna 2002 tehdyllä kuntapäättäjien haastattelulla. Tutkimus osoitti, että ystävyyskuntatoiminta aloitti aktiivisuuden Venäjän suuntaan. EU-aika toi mukanaan ohjelmaperusteisen toiminnan, joka puolestaan edellytti kuntien yhteistyön lisäämistä ja tiivistämistä. Alueellisessa yhteistyössä seutukunnista muodostui tärkeitä kokonaisuuksia, ja seutuyhteistyö nousi entistä tärkeämpään asemaan. Lähialueyhteistyöhankkeet perustuivat EU:n rahoitukseen, ja suurin osa rahoituksesta kanavoitui TE-keskusten kautta. Ensimmäisen ohjelmakauden aikana kunnat eivät vielä saaneet paljon taloudellisesti merkittävää aikaiseksi. Työ oli kuitenkin pohjan luomista tuleville vuosille. Tärkein kuntien yhteinen hanke ensimmäisellä EU-ohjelmakaudella oli Värtsilä-Niirala raja-alueyhteistyökeskus. Toisen ohjelmakauden tärkein hanke oli Karelia Gateway -rajapalvelukeskus. Kansainvälinen rajanylityspaikka Niirala-Värtsilä on ollut merkittävin kuntien yhteinen kehtittämishanke.
  • Lintunen, Jussi (2006)
    Tutkittaessa tuloeroja sekä taloudellista eriarvoisuutta joudutaan tekemään käytettävän mitan valinta. Mittoja on kehitetty eri lähtökohdista lukuisia, mutta niiden välillä ei ole ilmeisiä teoreettisia eroja, joihin valinnan voisi perustaa. Tämä johtuu siitä, että kaikki mitat toteuttavat vaaditut perusominaisuudet ja ovat siten pääpiirteissään samanlaisia. Tässä työssä selvitetään sitä, miten mitat eroavat toisistaan ja pyritään siten antamaan tutkijalle välineitä mitan valintaan. Tarkastelun kohteena ovat laajennetun Gini-kertoimen, Atkinsonin indeksin sekä yleistetyn entropian mittaperheet. Mittojen eroavana piirteenä tutkitaan niiden tapaa painottaa pieniä ja suuria tuloja eriarvoisuuden aiheuttajana. Lisäksi mittojen välillä on eroja siinä, kuinka herkkiä ne ovat poikkeaville havainnoille. Empiirisessä osiossa käytetään Tilastokeskuksen tuottamia mikrotason kulutustutkimuksia. Eriarvoisuustarkastelujen mahdollistamiseksi kotitalouksien erilaiset tarpeet on pyrittävä normittamaan ja tämä tehdään käyttäen ekvivalenssiskaaloja. Skaalojen käyttö sisältää kysymyksiä, joten niiden soveltamisen perusteita tarkastellaan teoreettisesti Ebertin (1997) tutkimusten pohjalta. Kulutustutkimuksia käyttäen tutkitaan vuosituhannen vaihteessa Gini-kertoimen arvoissa havaittua tuloerojen kasvua. Tarkastelut tehdään laajennetulla Gini-kertoimella hyödyntäen mitan erilaisia painotusmahdollisuuksia. Painotettaessa korkeatuloisia havaitaan tuotannontekijätuloissa voimakasta tuloerojen kasvua 1990-luvun alkupuoliskolla, joka on sittemmin tasaantunut. Käytettävissä olevissa tuloissa tämä näkyy tasaisena, mutta hidastuvana, tuloerojen kasvuna. Painotettaessa matalatuloisia, havaitaan tuotannontekijätuloissa hyvin voimakasta tuloerojen kasvua 1990-luvun alkupuoliskolla, jonka jälkeen tuloerot ovat olleet laskussa. Käytettävissä olevissa tuloissa tuloerojen kasvu näkyy kuitenkin vasta 1990-luvun loppupuoliskolla.