Browsing by Subject "211 Arkkitehtuuri"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-9 of 9
  • Simelius, Samuli (2020)
    Demokratiasta ja tasavallasta keskusteltaessa tila jää helposti syrjään pohdinnoissa, vaikka sen rooli on ensiarvoinen kansanvallan toteutumiselle. Kansanvallalle ei ole omaa selkeää tilaansa, mutta jotkut kokonaisuudet saattavat nousta tähän symboliseen asemaan. Tunnetuimpana esimerkkinä National Mall -puistokokonaisuus Yhdysvaltain pääkaupungissa Washington D.C:ssä. Tämä läntisen demokratian keskus on täpötäynnä viitteitä klassiseen maailmaan.
  • Simelius, Samuli (2020)
    Antiikin Rooma ja Kreikka ovat toimineet esimerkkeinä myös tilalle ja arkkitehtuurille Yhdysvalloissa. Konkreettiset esimerkit näyttävät kuitenkin olevan vahvasti Rooman keisarikaudelta eivätkä tasavallan ajalta. Silti ne nykyisin symboloivat meille demokratiaa, kuten National Mall osoittaa.
  • Heikonen, Juhana (DOCOMOMO Suomi-Finland, 2021)
    Helsingin hallinto- ja organisaatiouudistuksen tarkoituksena oli lisätä demokratiaa ja tehostaa julkisten asioiden hoitoa. Julkinen asia, eli res publica, on ollut yhteiseen päätöksentekoon perustuva ajatus tasavallasta jo antiikin Roomassa. Tämä artikkeli käsittelee kaupungin asiakirjojen kautta yhteistä kaupunkiympäristöä julkisena asiana, joka on Helsingin valtaa keskittävän hallinto- ja organisaatiouudistuksen myötä hämärtynyt, joskus jopa yksityiseksi res privataksi, tuntemattomien kiinteistösijoittajien hyväksi ja julkisen tappioksi.
  • Hilander, Markus; Tanttari, Aino (2015)
  • Vituhnovskaja-Kauppala, Marina (CIAV/Suomen ICOMOS, 2019)
  • Häyrynen, Maunu; Leskinen, Linda (2021)
    Artikkeli tarkastelee insinöörisuunnittelua sekä puutarha- ja maisemasuunnittelua suomalaisen taidehistorian marginaaleissa. Näin selvitetään, mitä niiden asemointi tutkimuksen kenttään kertoo alan institutionaalisista rajoista. Taidehistorian tutkimusalue määritellään nykyisin laajasti sekä taiteellisia että muita ilmiöitä käsittäväksi. Artikkelissa kuitenkin pohdimme, onko hierarkkinen jako taiteeseen ja ei-taiteeseen silti edelleen voimassa. Taide tutkimuskohteena määrittelee yhä tieteenalan identiteettiä ja jäsentyy edelleen kaanoneina. Vaikka niin puutarha- ja maisemasuunnittelu kuin insinöörisuunnittelu on kelpuutettu kotimaisen taidehistorian tutkimuskohteiksi, sen piirissä ylläpidetään silti näiden alojen ja arkkitehtuurin välistä erottelua. Tarkastelu osoittaa alan kaksijakoisen suhteen muihin kuin taiteellisiin tutkimuskohteisiin. Ne voidaan hyväksyä, mutta niiden näkyvyys taiteen kaanoniin yhä perustuvissa alan yleisteoksissa tai opetussisällöissä on satunnaista.
  • Niitamo, Annaliina Matilda; Sjöblom, Jonas (2018)
    Tarkastelemme tässä artikkelissa, miten kaupunkisuunnittelijat kokevat sosiaalisen median verkkokeskustelut osana työtään. Tapaustutkimuksemme kohteena ovat Helsingin kaupunkiympäristön toimialan kaupunkisuunnittelijat ja tutkimme heidän suhtautumistaan Facebookissa toimivaa Lisää kaupunkia Helsinkiin -ryhmää (LKH) kohtaan. Kysymme, miten kaupunkisuunnittelijat suhtautuvat LKH-ryhmään osana asukasvuorovaikutusta ja millaisia yhteistoiminnan mahdollisuuksia he näkevät ryhmän kanssa osana kommunikatiivisen suunnittelun viitekehystä. Artikkelimme lisää tietoa kaupunkisuunnittelijoiden toimintaympäristöstä viestintäteknologisen murroksen aikana, kun eri toimijat pyrkivät vaikuttamaan kaupunkisuunnitteluun sosiaalisen median kautta.