Browsing by Subject "212 Rakennus- ja yhdyskuntatekniikka"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-8 of 8
  • Kerosuo, Hannele; Paavola, Sami; Miettinen, Reijo; Mäki, Tarja (Helsingin yliopisto, käyttäytymistieteiden tiedekunta, 2017)
    Tietomallien laajeneva käyttö vaatii johtamisen, organisoinnin ja koordinoinnin kehittämistä rakennushankkeissa. Tutkimushankkeessa selvitettiin millä eri tavoilla ja kenen toimesta tietomallintamista johdetaan ja koordinoidaan rakennushankkeissa, millä eri tavoin tietomallintamista käytetään ja hyödynnetään kiinteistöjen suunnittelussa, rakentamisessa ja ylläpidossa, miten tietomallien tuottamisesta ja käytöstä sovitaan hankkeen eri vaiheissa ja millä eri tavoin tietomallintamisen johtamista, organisointia ja koordinointia voidaan tukea erilaisten yhteistyömallien avulla? Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja menetelmä perustuvat toiminnan teoriaan ja kehittävään työntutkimukseen. Tutkimusta varten haastateltiin alan asiantuntijoita (44 haastattelua) ja havainnoitiin rakennushankkeiden kokoustyöskentelyä (11 kokousta). Hankkeen tuloksena on syntynyt uutta tietoa tietomallintamisen johtamisen, organisoinnin ja koordinoinnin uusista tehtävistä, käytännöistä ja yhteistyömuodoista. Tutkimuksessa tunnistettiin tilaajan tietomallikoordinaattorin, suunnitteluryhmän tietomallikoordinaattorin ja erityisalaa edustavan tietomallivastaavan tehtävät. Tilaajan tietomallikoordinaattori tukee tilaajan tehtävää valvomalla tilaajan etua ja hoitamalla tilaajan vastuuseen liittyvä tehtäviä rakennushankkeessa Suunnitteluryhmän tietomallikoordinaattori ohjaa, tukee ja valvoo tietomallinnusta suunnitteluryhmän tasolla. Suunnittelualan tietomallivastaava vastaa yrityksen sisäisestä tietomallintamisen ohjauksesta ja valvonnasta suunnittelualan suhteen. Johtamisen, ohjauksen ja koordinoinnin tehtävien teko voidaan organisoida eri tavoin hankkeissa. Tietomallintamisen johtamisen, organisoinnin ja koordinoinnin jännitteet liittyvät päätösvaltaan, pääsuunnittelijan toimimiseen tietomallikoordinaattorina ja suunnittelualan osaamisen ja tietomalliosaamisen väliseen jännitteeseen. Kaikille toimijoille yhteisen, yhden tietomallin käyttö rakennuksen elinkaaren aikana on epärealistista. Tällä hetkellä tietojärjestelmien integraatio tapahtuu nykyisten tietoinfrastruktuurien puitteissa. Osittainen, askeleittain etenevä tietomallien ja tietoinfrastruktuurin linkitys ja integrointi voisi olla mahdollinen tapa edetä. Tämä edellyttää, että eri käyttäjäryhmät, mukaan lukien loppukäyttäjät saadaan mukaan tietotarpeiden määrittelyyn ja tietomallintamisesta löytyy etuja käyttäjille. Tarvitaan myös uudenlaisia ohjelmistoja ja palveluja tietomalleihin liittyen.
  • Harmo, Panu; Puusa, Janne; Lehtinen, Simo; Selkäinaho, Jorma; Aattela, Elisa; Visala, Arto; Salkinoja-Salonen, Mirja Sinikka; Työryhmä: Sisäilmapoliisi (Siy sisäilmatieto oy, 2017)
    SIY Raportti
    Rikkivety tiedetään terveydelle haitalliseksi kroonisessa tai usein toistuvassa altistuksessa jo alle 0,01 mg/m3 pitoisuuksissa, mutta sen monitorointiin markkinoiden kenttäkelpoisten mittarien herkkyys (≥0,05 mg/m3) ei riitä. Kehitimme online-luettavan hopeaanturin sulfidikaasujen havainnointiin sisätiloissa, joissa on tarvetta matalien pitoisuuksien pitkäaikaisseurantaan. Mittausanturi on pienikokoinen, äänetön, kustannustehokas eikä häiritse tilojen muuta toimintaa. Useita antureita samanaikaisesti 24/7 käyttäen on mahdollista jäljittää sulfidikaasujen päästölähteet ja purkautumisajankohdat koko kiinteistössä. Anturin herkkyydeksi osoittautui 0,002 mg kertapurkaus sulfidirikkiä, mutta pienemmätkin yksittäispäästöt tulivat näkyviin, jos purkauksia oli useita. Antureiden sijoittamista vaihtelemalla on mahdollista paikantaa sulfidikaasujen päästölähteet.
  • Andersson, Maria; Salo, Johanna; Lipponen, Olli; Salonen, Pauliina; Viljanen, Martti; Ojamo, Heikki; Mikkola, Raimo; Sistonen, Esko; Gasik, Michael; Teplova, Vera V; Salin, Mikko; Salkinoja-Salonen, Mirja Sinikka (Sisäilmayhdistys, 2014)
    Raportti / Sisäilmayhdistys
    Antimikrobisia biosideja ja muita bioreaktiivisia kemikaaleja sisältyy rakennus tuotteisiin ja käytetään rakennusten ylläpidossa, huollossa, siivouksessa ja (home)saneerauksessa. Käytetyt aineet ovat pääosin pitkävaikutteisia biosideja, jotka sisätiloissa käytettyinä kertyvät muodostaen tilojen käyttäjille pysyvän kemiallisen rasitteen, koska mekanismit (luonnonvalo, sade, tuuli, biohajottavat mikrobit, jotka niitä hävittäisivät, puuttuvat. Selvitimme kokeellisesti ja kirjallisuudesta näiden kemikaalien: 1) antimikrobista tehoa terveyshaitallisiksi tunnettuihin, toksiineja tuottaviin mikrobilajeihin; 2) herkistävyyttä ja muita vaikutuksia ihmisen ja muiden lämminveristen soluihin; 3) tekijöitä, jotka vaikuttavat mikrobien haitta-aine päästöihin ja läpäisevyyteen rakennuksessa.
  • Castagnoli, Emmanuelle; Mikkola, Raimo; Salo, Johanna; Andersson, Maria A; Sistonen, Esko; Vornanen-Winqvist, Camilla; Viljanen, Martti; Salkinoja-Salonen, Mirja Sinikka (Siy sisäilmatieto oy, 2015)
    SIY Raportti
    Suuren toimistokiinteistön työtiloista (11 kpl) mitattiin sisäilman mikrobilaskeumien lajistoa ja resistenssejä homeeenesto kemikaaleille, toksiineja tuottavia mikrobeja pölyissä ja rakenneavausnäytteissä; sisäpölyn toksisuutta ja sisäilmasta tiivistetyn veden toksisuutta, sekä monitoroitiin sisäilman 24/7 hengitettäviä hiukkasia (PM2.5, PM10), ilman painetta, lämpötilaa, suhteellista kosteutta sekä formaldehydiä, hiilidioksidia ja VOC aineita. Tavoitteena oli saada mittaustietoa niistä tekijöistä jotka ovat yhteydessä hyvinvointihaittaan. Tulokset osoittivat, että jokainen tutkittu, ongelmainen huone oli yksilöllinen mikrobiston, toksisuuksien, kemiallisten ja fysikaalisten parametrien suhteen, ja että useat 24/7 mitatut parametrit osoittivat viikkorytmiin, vuorokauden aikaan, tunti- tai jopa minuuttirytmiin kytkettyä syklisyyttä.
  • Harmo, Panu; Selkäinaho, Jorma; Salkinoja-Salonen, Mirja Sinikka; Luukkaa, Janne; Visala, Arto (2018)
    Uusien sisäilman tutkimus- ja mittausmenetelmien avulla voidaan havainnoida sisäilmassa aineita ennenkuin ne ehtivät aiheuttaa ongelmia tilojen käyttäjille. Vesihöyry kuljettaa ongelma-aineita rakenteista ilmaan varsinkin jos tila on alipaineinen ulkoilmaan tai viereisiin tiloihin verrattuna.
  • Mäki, Tarja; Paavola, Sami; Kerosuo, Hannele; Miettinen, Reijo (2012)
  • Mäki, Tarja; Kerosuo, Hannele; Koskenvesa, Anssi (Mittaviiva Oy, 2018)
    Tässä tutkimushankkeessa tarkasteltiin viiden eri yrityksen kehitys- ja muutoshankkeita sekä sitä, millaisia haasteita tai onnistumisia näiden läpiviemiseen liittyi. Tutkimusta varten havainnoitiin hankkeisiin liittyviä koulutuksia, haastateltiin hankkeisiin osallistuneita henkilöitä ja havainnoitiin toimintaa, jossa uusia toimintatapoja otettiin käyttöön. Lisäksi hankkeisiin osallistuneille yrityksille järjestettiin useita työpajoja, joissa pohdittiin mm. muutoksen haasteita ja miten niitä voitaisiin helpottaa tulevaisuudessa. Tutkimukseen osallistuneet muutoshankkeet esitellään tapahtumien kulkuna. Tapahtumat alkavat siitä, kun nykytoiminnan ongelmia pohditaan ja idea uudesta menetelmästä syntyy tai käyttöönotettava menetelmä valitaan. Ne jatkuvat siihen saakka, kun menetelmää vakiinnutetaan yrityksen toimintatavaksi tai vakiinnuttamista aletaan valmistella. Tarinoilla, joissa kehitysponnistukset tuottavat tuloksia, on selkeästi yhteisiä piirteitä. Vastaavasti niillä tarinoilla, joissa muutos tai kehitystyö ei etene odotetusti, on myös tunnistettavissa saman tyyppisiä haasteita. Tulokset osoittavat, että muutos edellyttää muutostarpeen ymmärtämistä, muutosprosessin vahvaa johtamista ja sitoutumista pitkäjänteiseen toimintaan. Muutoksessa on kyse uuden oppimisesta ja se vaatii aikaa, resursseja, koulutusta, ohjausta ja tukea erityisesti siinä vaiheessa, kun uutta opittua toimintatapaa viedään käytännön hankkeisiin. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys ja tutkimusmenetelmät ovat ekspansiivisen oppimisen teoria ja kehittävän työntutkimuksen menetelmä. Jokaisesta hankkeesta on laadittu nk. mikrosyklit, jotka perustuvat ekspansiivisen oppimisen sykliin. Syklit osoittavat kuinka kehitysprosessi etenee, katkeilee ja välillä palaan lähtöruutuun jatkuakseen taas kohti tavoiteltua päämäärää tai haihtuakseen uusien tavoitteiden noustessa kehittämisen kohteiksi.
  • Andersson, Aino Maria Alice; Aattela, Elisa; Mikkola, Raimo Olavi; Atosuo, Janne; Lilius, Esa-Matti; Suominen, Eetu; Lehtinen, Simo; Viljanen, Martti; Salkinoja-Salonen, Mirja Sinikka (Siy sisäilmatieto oy, 2016)
    SIY Raportti
    Sisäilmaa on jokaisen tilankäyttäjän pakko hengittää, joten toistettaville, terveyshaitan arviointiin soveltuville näytteenkeruumenetelmille sisäilmahaittaiseksi epäillyn rakennuksen ilmasta tai rakenteista on suuri tarve. Tässä työssä esitellään kolme uutta tekniikkaa, joita voidaan hyödyntää sisäilmahaittojen tunnistuksessa ja päästölähteiden paikantamisessa: 1. sisäilman vesihöyryn tiivisteen toksisuuden mittaus; 2. epäorgaanisten sulfidien (mm. rikkivety) muodostuksen tunnistaminen rakenteissa; 3. koneellisen ilmanvaihdon epäpuhtaus-kuorman arviointi tulo- ja poistoilmakoneiden suodattimista solutoksikologisin menetelmin.