Browsing by Subject "314 Terveystieteet"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-13 of 13
  • Hemilä, Harri (2006)
    C‐vitamiini löydettiin viime vuosisadan alku­puolella vastauksena kysymykseen, minkä aineen puutos aiheuttaa keripukin (Forsius 1997, Hemilä 2006, National Library of Medicine 2006a). Pian tämän jälkeen C‐vitamiinista väitettiin olevan hyötyä myös hengitystieinfektioissa. Laajemman kiinnostuksen kohteeksi kysymys tuli 1970‐luvun alussa nobelisti Linus Paulingin herättämän keskustelun johdosta (Klemola 1973, National Library of Medi­cine 2006b). Pauling (1971) tarkasteli aiemmin julkaistuja lumekontrolloituja tutkimuksia ja päätteli, että gramma‐annoksina C‐vitamiini estää flunssia ja lievittää niiden oireita. ...
  • Hemilä, Harri (2006)
    Hyvä Terveys (2/06) käsitteli lyhyesti C-vitamiinin vaikutusta flunssaan, mutta kirjoitus antoi jonkin verran harhaanjohtavan käsityksen aiheesta. Siinä viitattiin kotimaiseen katsaustutkimukseen, joka on minun laatimani. Lisäksi olen kirjoittanut väitöskirjan, joka käsittelee C-vitamiinia ja flunssaa.
  • Hemilä, Harri; Antila, Erkki (1993)
    Mi­kael Fo­gelholm esitti hil­jattain, et­tä urhei­li­joiden suori­tus­kyky ei pa­rane sil­lä, et­tä he söi­sivät päivit­täisen ruoan li­säksi yli­mää­räisiä vita­mii­neja ja kiven­näi­sai­neita (1). Eräiden urhei­lu­val­men­tajien mu­kaan mo­net suori­tus­kykyä alen­tavat on­gelmat liit­tyvät kilpai­li­joiden se­kä har­joitus- et­tä kilpai­lu­kauden vilus­tu­mis­sai­rauksiin. Näin ol­len fyy­sinen suori­tus­kyky ei ole ai­noa te­kijä, jo­hon lisä­vi­ta­mii­neilla kan­nattaa yrittää vai­kuttaa. ...
  • Louhiala, Pekka; Hemilä, Harri (2005)
    Näyttöön perustuva lääketiede on saanut paljon innokkaita kannattajia, mutta siihen sisältyy käsitteellisiä ongelmia ja haitallisia lieveilmiöitä. Kyseessä ei ole uusi lääketieteen teoria eikä paradigma, vaikka alkuvaiheessa niin väitettiin. Hoito-ohjeet perustuvat erityisesti satunnaistettuihin tutkimuksiin ja meta-analyyseihin. Meta-analyyseihin liittyy kuitenkin paljon käsitteellisiä ja teknisiä ongelmia, ja satunnaistettujen kaksoissokkokokeiden asettaminen ihanteeksi johtaa lääkehoitojen suosimiseen ja toisenlaisten tutkimusasetelmien perusteettomaan väheksymiseen. Käsitys kliinisen lääketieteen luonteesta on vaarassa kapeutua, jos päähuomio potilaiden hoidossa kohdistuu satunnaistettuihin kokeisiin ja meta-analyyseihin. Todellinen hoito, jossa yksi hoitava lääkäri kantaa vastuuta yhden apua tarvitsevan potilaan hoidosta, on täynnä arvovalintoja, joista vain pieneen osaan näyttöön perustuva lääketiede voi antaa apua. Näyttöperustaan tukeutuminen on kuitenkin myös demokratisoinut kliinistä lääketiedettä, lisännyt kriittisyyttä vakiintuneita hoitoja kohtaan ja tuonut kliinikoiden ulottuville työkalukokoelman, josta on apua hoitopäätöksiä tehtäessä.
  • Louhiala, Pekka; Hemilä, Harri (2005)
    Jotta aikaisempi kirjoituksemme (Louhiala ja Hemilä 2005) ja tämä vastine eivät synnyttäisi vääriä tulkintoja, toteamme aluksi, että arvostamme suuresti Marjukka Mäkelän ja Minna Kailan sekä koko Käypä hoito -hankkeen työtä Suomen terveydenhuollon parantamiseksi. Tutkimustiedon kriittinen tiivistäminen palvelee tärkeällä tavalla käytännön lääkäreitä. Näyttöön perustuva lääketiede (NPL) on kuitenkin tuonut mukanaan joitakin haitallisia vaikutuksia, joihin halusimme kirjoituksessamme kiinnittää huomiota. ...
  • Hemilä, Harri (1995)
    "Väite, et­tä C-vi­ta­mii­nilla on vaiku­tusta ai­noastaan keri­pukin hoi­toon ja eh­käisyyn on usein tois­tettu fraasi, jol­le ei ole esi­tetty teoreet­tisia ei­kä kokeel­lisia perus­teita. Va­paassa yhteis­kun­nassa ku­kin saa us­koa mi­hin tah­too, mut­ta ei vai­kuta asial­li­selta, et­tä virka-aseman an­taman arvo­vallan suo­jissa esi­tellään pelk­kiä usko­muksia ja ennak­ko­luu­loja tieteel­li­sinä totuuk­sina". Har­ri He­milä kri­tisoi kansa­ne­lä­ke­lai­toksen, kansan­ter­veys­lai­toksen ja lääke­lai­toksen työ­ryhmän ra­porttia antiok­si­danttien vaiku­tuk­sista. [Tähän kommenttiin ei tullut vastinetta]
  • Hemilä, Harri (2002)
    Sain Ke­lalta touko­kuussa kir­jeen, jos­sa ker­rottiin tilas­to­tie­toja vuo­den 2001 resep­teis­täni verrat­tuna mui­den lääkä­reiden re­septien keskiar­voihin. Kir­jeessä to­dettiin, et­tä toi­vomme koos­teen olevan avuksi työs­sänne. Olin kirjoit­tanut 2 752 re­septiä vuon­na 2001, kun taas kaik­ki lää­kärit olivat kirjoit­taneet keski­määrin vain 1 363 re­septiä. Jos näi­tä lu­kuja ver­taa suo­raan kes­kenään, ku­ten koos­teessa teh­dään, voi pää­tellä, et­tä kirjoit­telin resep­tejä kak­si ker­taa holtit­to­mammin kuin keski­ver­to­lää­käri. Kaik­ki lää­kärit ryh­mä kui­tenkin si­sältää myös tutki­mus­työssä ja äitiys­lo­malla olevat se­kä radio­logit, pato­logit, labo­ra­to­rio­lää­kärit ja monen­moiset toimis­to­lää­kärit, ja myös eläk­keellä olevat lää­kärit. On­ko mi­tään miel­tä ver­rata mi­nun resep­ti­mää­rääni terveys­kes­kuk­sessa täl­laisen täy­sin seka­laisen ryh­män kes­kiarvoon? Mieles­täni jat­kossa on aiheel­lista mai­nita taulu­koissa sel­keästi, et­tä kaik­ki lää­kärit ryh­mä si­sältää myös ne, jot­ka ovat osaksi tai ko­konaan pois poti­las­työstä, et­tei mo­nien luki­joiden tar­vitse ihme­tellä omaa yliak­tii­vi­suut­tansa re­septien kirjoit­ta­mi­sessa. ...
  • Louhiala, Pekka; Hemilä, Harri (2005)
    Kiitämme Janne Kurkea mielenkiinnosta artikkeliamme kohtaan ja kommentoimme joitakin hänen huomautuksiansa. Kurki ei kiistä pääväitteitämme vaan kiinnittää lähinnä huomioita eräiden käsitteiden käyttöön ja toivoo syvällisempää pohdiskelua, joka ammentaisi nykyfilosofian klassikoista. ...
  • Hemilä, Harri (2010)
  • Hemilä, Harri (2000)
    Edellisessä Skeptikko-lehdessä (2/2000) käsiteltiin vaihtoehtohoitoja. OIen itse pohdiskellut tätä kenttää pitkään ja esitän tässä joitakin kommentteja Skeptikon kirjoitusten motivoimana.
  • Hemilä, Harri; Antila, Erkki (1993)
    Ol­li J. Hei­nosen (edellä) ja Mi­kael Fogel­holmin (1) kom­mentit sivuut­tavat varsi­naisen kri­tiik­kimme (2). Hei­nonen tarkas­telee pel­kästään karni­tii­ni­me­ta­boliaa, mi­kä ei ol­lut ko­vin kes­keinen ai­he kirjoi­tuk­ses­samme. Jo kauan sit­ten on osoi­tettu, et­tä C-vi­ta­miinin puu­toksen aiheut­tamat oi­reet joh­tuvat pal­jolti kolla­geenin valmis­tuksen häi­riöistä (3,4). Em­me kui­tenkaan us­ko, et­tä muu­tokset kolla­gee­ni­syn­tee­sissä on uskot­tavin ta­pa se­littää C-vi­ta­mii­ni­puu­tokseen liit­tyvä vä­symys ja alen­tunut suori­tus­kyky. Ajatus, et­tä C-vi­ta­miinin puu­tos hei­kentää suori­tus­kykyä juu­ri karni­tii­ni­syn­teesin kaut­ta, ei sil­ti ole mei­dän, ja viitta­sim­mekin asian yhtey­dessä El­wyn Hug­hesin katsaus-ar­tik­keliin (5). Kolla­gee­ni­syn­teesin muu­tokset ja karni­tii­ni­syn­teesin hidas­tu­minen ei­vät ole toi­siaan poissul­kevia vaihtoeh­toja. Karni­tii­ni­lisä pi­dentää keri­pukkia po­tevien mar­sujen eli­nikää, mi­kä viit­taa sii­hen et­tä keri­pukin oi­reet voi­vat osaksi joh­tua alen­tu­neesta karni­tiinin tuo­tosta (6). ...