Browsing by Subject "3141 Terveystiede"

Sort by: Order: Results:

Now showing items 1-20 of 95
  • Ylinampa, Kalle; Plukka, Mari; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2018)
    Riskinarviointi auttaa varautumaan muutosten tuomiin uhkiin. Vaikutukset potilasturvallisuuteenkannattaa arvioida numeerisesti vertailun ja seurannan helpottamiseksi.
  • Peura, Anni; Kaila, Minna; Helin-Salmivaara, Arja (2020)
  • Kalliomäki, Hanna; Airaksinen, Marja; Dimitrow, Maarit (2020)
  • Haatainen, Kaisa; Roine, Risto P.; Aaltonen, Leena-Maija; Kinnunen, Marina (2017)
    Hyvin arkiset ja välillä mitättömältäkin tuntuvat asiat, kuten sekaisin oleva varasto tai soittokellon -toimimattomuus, voivat vaarantaa potilasturvallisuuden. Usein tämän tyyppiset epäkohdat ovat ainakin jonkun osastolla työskentelevän tiedossa, mutta aina ne eivät ylitä reagointikynnystä ja jäävät siksi korjaamatta. Potilasturvallisuuskierto tarjoaa oivan mahdollisuuden nostaa esiin, pohtia ja korjata turvallisuuspuutteita.
  • Itkonen, Suvi T.; Erkkola, Maijaliisa; Lamberg-Allardt, Christel (2019)
    Aikuisväestö saa D-vitamiinia keskimäärin suositusten mukaisesti, ja valtaosalla väestöstä pitoisuus veressä on riittävä. Osalla saanti ravinnosta jää kuitenkin alle keskimääräisen tarpeen. Turvallisen saannin yläraja ylittyy pienellä osalla niistä, jotka käyttävät suuria annoksia D-vitamiinilisiä. Terveydenhuollossa on muistutettava ei-vaaleaihoisia henkilöitä vitamiinilisistä D-vitamiinin puutoksen ehkäisemiseksi.
  • Eriksson, Johan; Laine, Merja (2013)
  • Kalso, Eija (2017)
  • Lehto, Juho; Marjamäki, Elisa; Saarto, Tiina (2019)
  • Liimatta, Heini; Pitkälä, Kaisu (2020)
  • Martikainen, Mika H.; Niemi-Murola, Leila (2019)
    Erikoislääkärikoulutuksen koejakson rakenne, tarkoitus ja toteuttamistapa ovat edelleen monelle koulutukseen hakevalle lääkärille ja erikoistujien arviointiin osallistuvalle erikoislääkärille epäselviä.
  • Martikainen, Mika H.; Liimatainen, Janne; Rellman, Johanna; Ryytty, Mervi; Savolainen, Terhi; Niemi-Murola, Leila (2019)
    Erikoislääkärikoulutuksen uudistuksen ydin on osaamisperustaisuus. Sekä koulutusväylät että seurantajärjestelmä rakennetaan sitä tukeviksi.
  • Anttila, Veli-Jukka (2020)
    Tiedot koronaviruspotilaita hoitavan henkilökunnan sairastumisriskistä ovat erikoissairaanhoidon näkökulmasta kiinnostavia. Kävin läpi 85 Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) tapahtunutta työntekijöiden ja potilaiden altistustilannetta. Yli 600 altistuneesta työntekijästä vain kymmenen (1,6 %) sairastui koronavirusinfektioon karanteeniaikana, altistuneista potilaista sairastui kaksi (2/81, 2,5 %). Lisäksi selvitin erikseen koronaviruspotilaita hoitavien kohorttiosastojen työntekijöiden sairastumiset. Näillä osastoilla sairastui 37 työntekijää, joista 31 oli sairaanhoitajia. Kukaan ei sairastunut vakavasti. Noin kolmessa neljästä tapauksesta altistumisen lähde oli toinen työntekijä ja vain neljäsosassa tapauksista potilas. Selvityksen perusteella erikoissairaanhoidon työntekijöiden määrääminen rutiinimaisesti THL:n nykykriteerien mukaiseen karanteeniin ei ole mielekästä eikä tarpeellista erikoissairaanhoidon epidemioiden torjunnassa.
  • Hirvensalo, Eero; Toivonen, Aaro; Ekholm, Kati (2019)
  • Peltola, Heikki; Kyrönseppä, Hannu (2017)
  • Kivipelto, Miia; Kulmala, Jenni; Lehtisalo, Jenni; Solomon, Alina; Lindström, Jaana; Rauramaa, Rainer; Peltonen, Markku; Laatikainen, Tiina; Havulinna, Satu; Soininen, Hilkka; Tuomilehto, Jaakko; Hänninen, Tuomo; Paajanen, Teemu; Antikainen, Riitta; Strandberg, Timo; Ngandu, Tiia (2019)
    Suomessa toteutettu FINGER-tutkimus tarjoaa toimintamallin maailmanlaajuisen muistisairausepidemian hillitsemiseksi. Monimuotoinen ohjelma voi pienentää muistihäiriöiden riskiä jopa 30 %. Ohjelman kulmakivet ovat käytännönläheinen ravitsemusohjaus, nousujohteinen liikuntaharjoittelu, muistiharjoittelu sekä sydän- ja verisuonitautien riskitekijöiden hallinta. Muistisairauksien ehkäisyn toimintamalli tulisi integroida nykyisiin sydän- ja verisuonitautien ja diabeteksen ehkäisytoimiin.
  • Karppinen, Jaro; Kangas, Heli; Paukkunen, Maija; Remes, Jouko; Partanen, Katri (2020)
    Lähtökohdat Fysioterapeuttien suoravastaanotot ovat yleistyneet nopeasti. Tarkastelimme muutoksen vaikutusta lääkärien ja fysioterapeuttien työnjakoon. Menetelmät Selvitimme työnjakoa suoravastaanottotoiminnassa kirjallisuushaulla ja Suomessa myös verkkokyselyllä. Tulokset Kirjallisuuskatsauksen mukaan potilaat olivat tyytyväisiä ja pääsivät nopeammin hoitoon. Toimintamallin ei ole todettu lisänneen fysioterapiapalvelujen tarpeetonta käyttöä eikä heikentäneen potilasturvallisuutta tai hoidon jatkuvuutta. Suomessa suoravastaanotolle ja lääkärille ohjautumisen kriteerit vaihtelivat erityisvastuualueilla. Potilaiden omahoitoisuuden ja yksikön toiminnan arvioitiin parantuneen huomattavasti suoravastaanoton ansiosta. Lääketieteellinen tuki fysioterapeuteille ei aina ollut toimivaa. Päätelmät Kokemusten mukaan fysioterapeuttien suoravastaanottotoiminta on vaikuttavaa.Lisätutkimusta kuitenkin tarvitaan.
  • Winell, Klas; Mikkola, Ilona; Kuronen, Risto; Liira, Helena (2019)
    Hoitosuunnitelma antaa potilaalle mahdollisuuden osallistua hoidon suunnitteluun. Se parantaa pitkäaikais¬sairauksien hoitotuloksia. Hoitosuunnitelmassa luodaan selkeä kuva siitä, mitä hoidoilla yhteisesti tavoitellaan ja miten. Se on oiva väline omahoidon tehostamiseen ja elämäntapamuutosten tukemiseen. Kaikille pitkäaikaissairaille suunnitelma ei ole välttämätön, mutta on tärkeää tunnistaa sitä eniten tarvitsevat. Heille tulee varata riittävästi aikaa hoitosuunnitelmakeskusteluihin.